Julkaistu: 15.3.2017
Vaihtotase alijäämäinen neljännellä neljänneksellä, vuoden 2016 alijäämä kasvoi edellisvuodesta
Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä tavara- ja palvelukaupan nettoviennin laskettua selvästi. Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko vuoden 2016 vaihtotaseen alijäämä kasvoi edellisvuodesta viennin arvon laskiessa. 2016 oli kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin vaihtotase oli alijäämäinen.
Vaihtotase ja kauppatase
Vaihtotase neljännellä neljänneksellä ja vuosiennakko
Vaihtotase oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä tavaroiden ja palveluiden nettoviennin ollessa 0,8 miljardia alijäämäinen.
Vuonna 2016 vaihtotase oli 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä kasvoi edellisvuoden 1,2 miljardista eurosta. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti laski selvästi vuonna 2016 palvelutaseen alijäämän kasvaessa ja kauppataseen ylijäämän laskiessa. Vaihtotaseen alijäämän kasvua sekä neljännellä neljänneksellä että koko vuonna 2016 loivensi ylijäämäinen ensitulon tili.
Maksutaseen mukainen tavaravienti nousi prosentin neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Maksutaseen mukainen tavaratuonti nousi kaksi prosenttia. Kauppatase oli tasapainossa.
Koko vuoden 2016 kauppataseen ylijäämä, 0,6 miljardia euroa, laski selvästi edellisvuodesta, jolloin ylijäämää kertyi 2,0 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo laski 2 prosenttia vuodentakaisesta kun tavaratuonnin arvo kasvoi prosentin.
Palvelutase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen viimeisellä neljänneksellä. Palveluviennin arvo pysyi edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Koko vuoden palvelutaseen alijäämä oli 2,7 miljardia euroa, mitä selittää mm. 2,2 miljardia euroa alijäämäinen matkailutase. Vuoden 2016 palveluvienti laski 2 prosenttia edellisvuodesta.
Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta . Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty poistoja ja lisäyksiä, joita tehdään Tullin lukuihin. Niiden kautta päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan. Maksutaseen tiedot on laskettu BPM6–manuaalin (Balance of Payments and International Investment Position manual, Sixth Edition) mukaisesti. Tullin julkaisemat luvut noudattavat IMTS-manuaalia (International Merchandise Trade Statistics).
Tehtaattoman tuotannon kirjaus ulkomaankaupassa on muuttunut vuodesta 2014 alkaen, ks. muutoksia tilastossa.
Ensitulon tili oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä, mikä selittyy sijoitustulojen ylijäämällä. Ensitulon tili pitää sisällään mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 ensitulon tili oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun edellisenä vuonna ylijäämää kertyi 1,2 miljardia euroa.
Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä. Vuonna 2016 tulojen uudelleenjaon tilin alijäämä oli 2,0 miljardia euroa.
Vaihtotase tammikuussa 2017
Vaihtotase oli tammikuussa lähes tasapainossa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaravienti nousi 28 prosenttia vuoden takaisesta. Tämä johtui enimmäkseen poikkeuksellisen heikosta vertailukuukaudesta. Tavaratuonti nousi 16 prosenttia. Myös tuonnin kasvua selittää heikko vertailukuukausi. Kauppatase oli 0,1 miljardia ylijäämäinen kun vuotta aikaisemmin kauppataseen alijäämää kertyi 0,3 miljardia euroa. Alaeristä ensitulon tili oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen.
Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa
Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema
Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui, pääomaa virtasi Suomesta
Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 1,1 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomeen eniten arvopaperisijoituksina, nettomääräisesti 4,7 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomesta ulospäin eniten muina sijoituksina, nettomääräisesti 5,7 miljardia euroa.
Vuoden 2016 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta 693,7 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 678,4 miljardia euroa. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema nousi neljännellä neljänneksellä muiden sijoitusten ja suorien sijoitusten muutosten myötä. Erityisesti muiden sijoitusten saamiset ja velat vähenivät merkittävästi edellisestä vuosineljänneksestä. Ulkomaisiin saamisiin ja velkoihin liittyvät hinnanmuutokset kasvattivat nettovarallisuutta 3,8 miljardia euroa. Erityisesti arvopaperien sijoituskannat kasvoivat kohonneiden osakekurssien seurauksena. Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset kasvattivat nettovarallisuusasemaa 3,0 miljardia euroa.
Sektoreittain tarkasteltuna työeläkerahastojen nettovarallisuusasema kasvoi 5,2 miljardia euroa kasvaneiden ulkomaisten saamisten myötä. Myös muiden rahoituslaitosten ja yrityssektorin ulkomainen nettovarallisuusasema kasvoi loka-joulukuussa.
Taulukko 1. Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema, miljardia euroa
| Sijoituskanta 30.9.2016 | Rahoitustaloustoimet v. 2016 neljännellä neljänneksellä | Hinnan muutos v. 2016 neljännellä neljänneksellä | Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutos v. 2016 neljännellä neljänneksellä | Sijoituskanta 31.12.2016 | |
| Rahoitustase | 7,4 | 1,1 | 3,8 | 3,0 | 15,3 |
| Saamiset | 738,3 | -65,6 | 14,7 | 6,2 | 693,7 |
| Velat | 730,9 | -66,7 | 10,9 | 3,3 | 678,4 |
| Suorat sijoitukset | 32,9 | 1,4 | 1,3 | 1,7 | 37,1 |
| Saamiset | 143,3 | -0,2 | 1,3 | 1,4 | 145,8 |
| Velat | 110,4 | -1,5 | 0,1 | -0,2 | 108,7 |
| Arvopaperisijoitukset | 2,4 | -4,7 | 2,3 | 2,0 | 2,0 |
| Saamiset | 303,9 | -1,4 | 2,0 | 3,4 | 307,8 |
| Velat | 301,5 | 3,3 | -0,4 | 1,4 | 305,8 |
| Muut sijoitukset | -41,4 | 5,7 | 0,0 | -0,8 | -36,5 |
| Saamiset | 179,7 | -39,2 | 0,0 | 1,3 | 141,7 |
| Velat | 221,1 | -44,9 | 0,0 | 2,1 | 178,2 |
| Johdannaiset | 3,5 | -1,2 | 0,5 | 0,0 | 2,8 |
| Valuuttavaranto | 10,0 | 0,0 | -0,2 | 0,2 | 9,9 |
Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema tammikuussa 2017
Tammikuussa Suomesta vietiin pääomaa nettomääräisesti 11,8 miljardia euroa. Rahoitustaseen virtatietoihin vaikutti tammikuussa rahoitussektorilla tehty yritysjärjestely. Pääomaa vietiin eniten arvopaperisijoituksina, yhteensä 8,6 miljardia euroa.
Helmikuun tiedot julkistetaan 13.4.2017.
Ulkomainen nettovarallisuus neljänneksittäin
Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Saana Ranta-Ruona 029 551 3375, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (328,2 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Suomen vaihtotase neljännesvuosittain 2016, milj. euroa (15.3.2017)
- Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2016, milj. euroa (15.3.2017)
- Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2016, milj. euroa (15.3.2017)
- Liitetaulukko 4. Maksutase 2017, milj. euroa (15.3.2017)
- Laatuselosteet
Päivitetty 15.3.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. tammikuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2017/01/mata_2017_01_2017-03-15_tie_001_fi.html