Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä ja valtuustoihin valittuja eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 23.4.2021 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 14.5.2021 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

Seuraavassa tarkastelussa on eritelty vain eduskuntapuolueet. Muiden puolueiden asettamat ehdokkaat ja valitsijayhdistysten ehdokkaat on esitetty yhtenä luokkana ’Muut’.

1.1. Yhteenveto

Keskustalle eniten valtuustopaikkoja, Perussuomalaiset lisäsivät paikkojaan eniten

2000-luvulla ollut suuntaus ehdokkaiden määrän vähenemisestä kuntavaaleissa kääntyi nyt nousuun. Nyt kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta, joka on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017. Ehdokkaiden määrä kuitenkin väheni monilla puolueilla. Keskusta ja SDP menettivät eniten ehdokkaitaan edelliskertaan verrattuna. Keskustalla on ehdokkaita 590 ja SDP:llä 512 vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Eniten ehdokasmääräänsä kasvatti Perussuomalaiset, jonka ehdokasmäärä kasvoi edelliskerrasta 2 122 ehdokkaalla eli 55 prosenttia.

Valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua. Vaikka äänimäärältään Kokoomus ja SDP olivat selkeästi Keskustaa edellä, niin eniten valtuustopaikkoja on edelleen Keskustalla (2 445) huolimatta siitä, että se menetti yhteensä 379 paikkaa vuoteen 2017 verrattuna. Keskustan osuus kaikista valtuustopaikoista on 27,6 prosenttia. Toiseksi eniten valtuustopaikkoja on Kokoomuksella (17,5 % kaikista valituista) ja kolmanneksi SDP:llä (16,4 %). Perussuomalaiset kasvatti osuuttaan valtuustopaikoista 6,7 prosenttiyksiköllä 8,6 prosentista 15,3 prosenttiin.

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 60 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 22 prosenttia ehdokkaista. Naisten osuus valituista nousi yli 40 prosentin. Nousua edellisistä vaaleista on 1,2 prosenttiyksikköä.

Ehdokkaat ovat keskimäärin vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset, miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin äänioikeutetut miehet. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on 51,0 ja naisten 48,3 vuotta.

Valittujen keski-ikä on 50,8 vuotta, noin puoli vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Noin viidennes on alle 40-vuotiaita ja 60 vuotta täyttäneitä 29 prosenttia. Alle 40-vuotiaita valittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin neljännes valituista kuului tähän ikäryhmään.

Valtuustopaikoista noin 44 prosenttia muille kuin nykyisille valtuutetuille

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ehdokkaista 47 prosenttia oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja noin kolme prosenttia oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla. Viime vaaleista ehdokaslistaansa on eniten uudistanut Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista yli 60 prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa. Uutena puolueena mukaan tulleen Liike Nytin ehdokkaista noin 16 prosenttia oli vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176. Uusien valtuustojen jäsenistä 43,9 prosenttia ei vaalien aikaan ollut kunnanvaltuutettuna.

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi eikä millään puolueella ole yli 20 prosentin osuutta ehdokkaista. Pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta sai eniten valtuustopaikosta, tätä suuremmissa kunnissa Kokoomus on valtapuolue.

Ulkomaalaistaustaiset aliedustettuja

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina ehdokkaissa. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia, ehdokkaista 2,7 ja valituista 0,8 prosenttia. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (5,6 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 %).

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna tulos on samanlainen. Vieraita kieliä puhuvia on ehdokkaissa ja valituissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Vieraita kieliä puhuvia ehdokkaita on 953. Suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta. Valituista vieraskielisiä on 75. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat englanninkieliset 12 ja somalinkieliset 10 valtuustoon valitulla.

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Valituiksi tulleista ulkomaan kansalaisia on alle kymmenen.

Henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on noin 2,4 prosenttia. Kaksoiskansalaisia valittiin kuntien valtuustoihin 64.

Ehdokkaat ja valitut korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Paljolti tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 prosenttia ja äänioikeutetuista 24 prosenttia.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 44 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on hieman alle seitsemän prosenttia.

Erot ehdokkaiden, valittujen ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin työmarkkina-asemassa: valituista työllisiä on lähes 80 prosenttia, ehdokkaista 70 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä on puolestaan 31 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 18 prosenttia ja valituista 15 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysaste on noin 81 prosenttia, äänioikeutettujen noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi eli noin 72 prosenttia. Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 90 prosenttia. Se on yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja lähes 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa ja valituissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä valituista on 23,5 prosenttia, ehdokkaista 17,5 prosenttia ja äänioikeutetuista kymmenen prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on noin neljännes.

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä valtuustoihin valituista julkisella sektorilla työskentelee noin 36 prosenttia, ehdokkaista vajaa kolmannes, työllisistä äänioikeutetuista osuus on 27 prosenttia. Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes.

Valituista noin 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat ja valitut poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on valituissa lähes 40 ja ehdokkaissa noin 34 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (22 %). Yksin asuvia on valituista vajaa 14 prosenttia ja ehdokkaista noin 21 prosenttia kun äänioikeutetuista noin 28 prosenttia asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.

Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla ja valituilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 ja valituksi tulleista 85 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuista vastaava osuus on 65 prosenttia. Ehdokkailla on keskimäärin 2, valituilla 2,3 ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, 2,5 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla, 1,6 lasta.

Kokoomuksen ehdokkailla ja valituilla korkein tulotaso

Ehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat äänioikeutettuihin verrattuna korkeammin koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä. Tämä selittää osin myös sen, että heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Ehdokkaiden käytettävissä olevan rahatulon mediaani vuonna 2019 oli 28 400 euroa, valittujen 33 700 ja äänioikeutettujen 22 300 euroa. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Puolueittain ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihtelee Kokoomuksen 33 900 eurosta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissään vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla korkeintaan 9 400 euroa vuodessa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista lähes 30 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut ovat tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes puolet.

Niin äänioikeutetuissa, ehdokkaissa kuin valituissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Valituista miehistä ylimpään tulokymmenykseen kuuluu noin kolmannes, naisista vajaa neljännes.

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu vähemmän, hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia. Valituista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vain noin kolme prosenttia.

1.2. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Perussuomalaiset lisäsi valtuustopaikkoja 75 prosenttia, paikkaluvultaan neljänneksi suurin puolue

Kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta. Tämä on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017.

Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla (6 871), vaikka sen ehdokkaiden määrä vähenikin edelliskerrasta huomattavasti. Toiseksi eniten ehdokkaita asetti Kokoomus (6 010 ehdokasta) ja kolmanneksi Perussuomalaiset (5 953 ehdokasta). (Taulukko 1)

Eniten ehdokkaiden määrä kasvoi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti Perussuomalaisilla, jonka listoilla on nyt 2 122 ehdokasta eli 55 % enemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaiden määrä kasvoi myös Kokoomuksella (+ 271), Vihreällä liitolla (+ 203) ja RKP:llä (+ 61). Muiden puolueiden ehdokasmäärät puolestaan pienenivät edellisistä kunnallisvaaleista. Eniten laskua oli Keskustan ehdokkaiden määrässä (- 590). SDP:n ehdokkaiden määrä väheni 512 ja Kristillisdemokraattien 26 henkilöllä.

Manner-Suomen kuntien valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua. Tämä on 140 valtuutettua vähemmän kuin vuonna 2017. Valittujen määrän vähenemiseen vaikuttavat vaalien välillä tapahtuneet kuntaliitokset sekä väkiluvun muutokset kuntatasolla. Vuonna 2017 valittiin valtuutetut 295 kunnan valtuustoon, nyt kuntia on kaksi vähemmän.

Valittujen määrä väheni kokonaisuudessaan 1,6 prosenttia edelliskerrasta. Suhteellisesti eniten paikkoja menettivät Vasemmistoliitto (-22,8 %) ja Vihreä liitto (-18,9 %). Keskimääräistä enemmän valittujen määrä väheni myös SDP:llä ja Keskustalla. Valtuutettujen määrä kasvoi eniten Perussuomalaisilla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Vuoteen 2017 verrattuna valtuustoihin valittujen Perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi 581 henkilöllä eli noin 76 prosentilla. Myös vuoteen 2012 verrattuna Perussuomalaiset kasvattivat paikkamääräänsä. Paikkalukuaan kasvattivat myös Kokoomus sekä valitsijayhdistysten ja pienempien puolueiden edustajat.

Vaikka äänimäärältään Kokoomus ja SDP olivat selkeästi Keskustaa edellä, niin eniten valtuustopaikkoja on edelleen Keskustalla (2 445) huolimatta siitä, että se menetti yhteensä 379 paikkaa vuoteen 2017 verrattuna. Keskustan osuus kaikista valtuustopaikoista on 27,6 prosenttia.

Toiseksi eniten valtuustopaikkoja on Kokoomuksella (17,5 % kaikista valituista) ja kolmanneksi SDP:llä (16,4 %). Perussuomalaiset kasvatti osuuttaan valtuustopaikoista 6,7 prosenttiyksiköllä 8,6 prosentista 15,3 prosenttiin.

Taulukko 1. Ehdokkaiden ja valittujen lukumäärä puolueittain kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021

Ehdokkaiden
lukumäärä
Muutos
edellisiin
vaaleihin,
%
Valittujen
lukumäärä
Muutos
edellisiin
vaaleihin,
%
2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021
Ehdokkaat 37 124 33 618 35 627 -3,6 -9,4 6,0 9 674 8 999 8 859 -7,1 -7,0 -1,6
Suomen
Sosiali-
demok-
raattinen
Puolue
SDP
6 987 6 132 5 620 -9,3 -12,2 -8,3 1 729 1 697 1 451 -16,3 -1,9 -14,5
Perus-
suomalaiset
PS
4 393 3 831 5 953 138,8 -12,8 55,4 1 195 770 1 351 169,8 -35,6 75,5
Kansallinen
Kokoomus
KOK
6 874 5 739 6 010 -9,9 -16,5 4,7 1 735 1 490 1 552 -14,1 -14,1 4,2
Suomen
Keskusta
KESK
8 401 7 461 6 871 -15,8 -11,2 -7,9 3 077 2 824 2 445 -12,5 -8,2 -13,4
Vihreä
liitto
VIHR
2 299 2 600 2 803 4,9 13,1 7,8 323 534 433 -12,7 65,3 -18,9
Vasemmisto-
liitto
VAS
3 506 3 203 3 010 -14,7 -8,6 -6,0 640 658 508 -23,2 2,8 -22,8
Ruotsalainen
kansanpuolue
RKP
1 350 1 324 1 385 -4,1 -1,9 4,6 480 471 463 -6,1 -1,9 -1,7
Suomen
Kristillis-
demokraatit
KD
1 870 1 971 1 945 -2,7 5,4 -1,3 300 316 311 -14,5 5,3 -1,6
Liike Nyt
LIIKE
- - 469 - - - - - 49 - - -
Muut 1 444 1 357 1 561 -16,4 -6,0 15,0 195 239 296 -35,0 22,6 23,8
Naisten osuus valituista nousi yli 40 prosentin

Ehdokkaista naisia on 39,7 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51 prosenttia on naisia. Muutosta vuoden 2017 vaaleihin ei juuri tapahtunut. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista 60 prosenttia on naisia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 47 prosenttia ja kolmanneksi eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella, 44,1 prosenttia. Keskustalla, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä naisten osuus ehdokkaista on yli keskiarvon, vaihdellen 41,6 ja 43,6 prosentin välillä. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 21,5 prosenttia ehdokkaista. Myös uuden puolueen, Liike Nytin ehdokkaissa on varsin vähän naisia (27,9 %). Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella naisehdokkaiden osuus on myös pienentynyt edellisvaaleista. (Kuvio 1)

Valituista naisia on 40,2 prosenttia. Naisten osuus valituista nousi edellisistä vaaleista 1,2 prosenttiyksikköä. Uusista valtuutetuista eli heistä, jotka eivät ole tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja, naisten osuus on hieman suurempi (42,8 %).

Vihreän liiton valituista selkeä enemmistö on naisia, noin 74 prosenttia. Keskimääräistä enemmän naisia on myös SDP:n (48,7 %), Vasemmistoliiton (47,8 %) ja Kristillisdemokraattien (46,6 %) valituista. Vähiten naisia kuntien valtuustoihin valittiin Perussuomalaisista. Heistä vain hieman yli viidennes on naisia. Myös Liike Nytin, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoihin valituista naisten osuus jää alle 40 prosentin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Naisten osuus kaikista ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Useimmilla puolueilla naisten osuus puolueen ehdokkaista on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vain Vasemmistoliitto, Vihreä liitto ja SDP ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina. Vasemmistoliitolla naisten osuus ehdokkaista on noussut vuodesta 2008 yli kuusi prosenttiyksikköä, Vihreällä liitolla yli kolme prosenttiyksikköä ja SDP:llä 2,8 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisilla naisten osuus on nyt pienin koko 2000-luvulla. Se on yli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2008 vaaleissa ja edellisiin vuoden 2017 vaaleihin verrattuna naisten osuus on 3,7 prosenttiyksikköä pienempi.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa vuosina 2008-2021, %

  2008 2012 2017 2021
  Äänioikeutetut 51,5 51,4 51,2 51,0
Ehdokkaat Ehdokkaat 40,4 38,8 39,9 39,7
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 40,8 40,4 40,9 43,6
Perussuomalaiset PS 25,7 23,3 25,2 21,5
Kansallinen Kokoomus KOK 40,3 39,1 39,0 38,3
Suomen Keskusta KESK 40,3 39,8 39,7 41,6
Vihreä liitto VIHR 56,8 56,8 57,9 60,0
Vasemmistoliitto VAS 36,6 37,9 39,8 42,8
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 42,9 43,5 43,7 44,1
Suomen Kristillisdemokraatit KD 48,2 45,3 46,7 47,0
Liike Nyt LIIKE - - - 27,9
Muut 33,6 32,8 33,8 40,2
Valitut Valitut 36,7 36,2 39,0 40,2
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 41,0 41,7 44,4 48,7
Perussuomalaiset PS 20,8 23,2 21,8 21,1
Kansallinen Kokoomus KOK 35,9 35,7 35,9 36,8
Suomen Keskusta KESK 34,1 35,1 36,1 39,5
Vihreä liitto VIHR 64,3 68,1 67,8 74,1
Vasemmistoliitto VAS 32,4 35,8 40,4 47,8
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 38,2 38,3 40,1 43,0
Suomen Kristillisdemokraatit KD 43,0 38,7 46,5 46,6
Liike Nyt LIIKE - - - 36,7
Muut 34,3 29,7 31,0 37,5

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä (43,7 %) ja Uudellamaalla (43,3 %), ja vähiten Kainuussa (35,6 %) ja Etelä-Savossa (35,9 %). Kanta-Hämeen ja Uudenmaan lisäksi keskimääräistä enemmän naisia on ehdokkaana vain Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. (Kuvio 2)

Eniten naisia valittiin kuntien valtuustoihin Uudellamaalla. Uudenmaan kuntien tulevien valtuustojen valtuutetuista naisia on 47,6 prosenttia. Myös Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa naisten osuus valituista ylsi yli koko maan keskiarvon.

Naisten osuus valituista on pienin Etelä-Pohjanmaan (29,5 %) maakunnassa. Siellä naisia pääsi myös läpi selkeästi vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana (36,7 %). Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Kainuussa naisten osuus valituista on yli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %
Valituista uusia valtuutettuja 44 prosenttia

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista puolet on uusia, eli he eivät olleet ehdokkaina vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaista 46,8 % oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja 3,2 % oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla.

Puolueista, joilla oli ehdokkaita sekä vuonna 2017 ja 2021, on eniten uusia ehdokkaita Perussuomalaisilla, jonka ehdokkaista peräti 64 prosenttia on täysin uusia. Myös Vihreän liiton ja Kokoomuksen ehdokkaista yli puolet on uusia kuten myös ryhmässä muut, joka sisältää valitsijayhdistysten ja puolueet, joilla ei ole eduskunnassa edustusta. Uuden Liike Nyt -puolueen ehdokkaista suurin osa eli 84 prosenttia on uusia ja loput edellisellä kerralla olleet muun puolueen ehdokkaana. Puoluetta vaihtaneita molemmissa vaaleissa ehdokkaana olleista on hieman yli kolme prosenttia, eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa (5,0 %). (Kuvio 3)

Kunnanvaltuutettuja kaikista ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista ja vähiten Liike Nytin ehdokkaista, 3,4 prosenttia, ja Perussuomalaisten ehdokkaista, noin kymmenen prosenttia. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176.

Kuvio 3. Vuonna 2017 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 3. Vuonna 2017 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuntien valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua, joista 3 888 eli noin 44 prosenttia ei ollut vaalien aikaan kunnan valtuutettuna. Perussuomalaisten valituista noin 62 prosenttia on muita kuin nykyisiä kunnanvaltuutettuja ja uutena puolueena mukaan tulleen Liike Nytin valituista lähes kolme neljäsosaa on uusia kunnanvaltuutettuja. Vähiten uusia valtuutettuja on Vasemmistoliiton ja SDP:n valituista eli noin kolmannes ei ollut vaalien aikana kunnanvaltuutettuna. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Uusien valtuutettujen osuudet puolueittain kuntavaaleissa 2017 ja 2021, %

Kuvio 4. Uusien valtuutettujen osuudet puolueittain kuntavaaleissa 2017 ja 2021, %

1.3. Ikärakenne

Vanhimmat valtuutetut Kristillisdemokraateilla, nuorimmat Vihreällä liitolla

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään puoli vuotta vanhempia kuin edellisvaaleissa ja noin kaksi vuotta vanhempia kuin vuoden 2008 ehdokkaat. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on nyt 51,0 ja naisten 48,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut ja miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kuntavaaleista noussut vajaalla vuodella ja vuodesta 2008 hieman yli kahdella vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 49,7 ja naisten 52,2 vuotta.

Ehdokkaiden sukupuoli- ja ikärakenne on hyvin erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 5 ja 6). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden toispuoleista hyrrää, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen ja miesten enemmyys. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokissa 45-69 ja naisehdokkailla ikäluokissa 35–59.

Kuvio 5. Äänioikeutettujen ikajakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 5. Äänioikeutettujen ikajakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 6. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 6. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on noin 40 prosenttia ja keski-ikä 53,9 vuotta. Myös SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista kolmannes on 60 vuotta täyttäneitä. Nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä lähes 37 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 44,6 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin 25 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 28 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 6, Taulukko 3)

Kuvio 7. Valittujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 7. Valittujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kunnanvaltuustoihin valituista noin viidennes on alle 40-vuotiaita ja 60 vuotta täyttäneitä 29 prosenttia. Alle 40-vuotiaita valittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin neljännes valituista kuului tähän ikäryhmään. Myös 60 vuotta täyttäneiden osuus valituista pieneni kahdella prosenttiyksiköllä.

Valittujen keski-ikä oli 50,8 vuotta, noin puoli vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Vanhimpia valtuutettuja ovat Kristillisdemokraattien valitut, keskimäärin 55-vuotiaita. Nuorimpia puolestaan ovat Vihreän liiton valitut – heidän keski-ikänsä on 43 vuotta. (Taulukko 3)

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 3. Ehdokkaiden ja valittujen keski-ikä puolueittain kuntavaaleissa 2021

  Yhteensä Miehet Naiset
  Äänioikeutetut 51,0 49,7 52,2
Ehdokkaat Ehdokkaat 50,0 51,0 48,3
Suomen Keskusta KESK 50,4 51,8 48,4
Kansallinen Kokoomus KOK 49,1 49,8 48,1
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 52,2 53,5 50,6
Vasemmistoliitto VAS 50,7 52,9 47,8
Vihreä liitto VIHR 44,6 45,8 43,8
Suomen Kristillisdemokraatit KD 53,9 54,2 53,5
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 48,1 49,1 47,0
Perussuomalaiset PS 49,9 50,2 48,4
Liike Nyt LIIKE 47,1 47,6 45,7
Muut 49,2 50,5 47,3
Valitut Valitut 50,8 52,6 48,2
Suomen Keskusta KESK 51,3 52,9 48,9
Kansallinen Kokoomus KOK 50,2 51,6 47,9
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 53,4 56,2 50,4
Vasemmistoliitto VAS 52,3 56,9 47,4
Vihreä liitto VIHR 42,9 45,8 41,9
Suomen Kristillisdemokraatit KD 54,9 56,2 53,4
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 50,0 51,7 47,8
Perussuomalaiset PS 49,0 49,8 46,0
Liike Nyt LIIKE 49,2 49,7 48,4
Muut 51,0 52,6 48,4
Alle 40-vuotiaissa sukupuolten välillä ei juurikaan eroa valittujen osuuksissa ikäluokasta

Äänioikeutetuista miehistä ehdokkaita on prosentti ja naisista vastaavasti 0,6 prosenttia. Naisten ehdokkuus on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta nousee jyrkästi naisilla noin 40 ja miehillä noin 50 ikävuoteen saakka. Aina noin 40 ikävuoteen saakka naisten osallistumisaktiivisuus on vain hieman alhaisempaa kuin miesten, mutta sen jälkeen ero kasvaa. Kun naisten osallistumisaktiivisuus lähtee laskuun 45 ikävuoden jälkeen, miesten osallistumisaktiivisuus alkaa laskea voimakkaammin vasta noin 70 ikävuoden jälkeen ja putoaa samalle tasolle kuin se on 40-vuotiailla miehillä.

Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 42–69 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,3–1,5 prosenttia on ehdokkaana. Naisista asettuu eniten ehdokkaaksi 37 ja 55 ikävuoden välillä, 1,0 – 1,1 prosenttia ikäluokasta. (Kuvio 9)

Valituiksi tulleiden osuudet ikäluokista noudattelevat ehdokkaiden osuuksia ikäluokista. Mitä suurempi osuus ikäluokasta on ollut ehdolla, sitä suurempi osuus on todennäköisesti tullut myös valituksi. Suhteutettuna ikäluokan kokoon eniten miehiä tuli valituksi hieman yli 60-vuotiaissa. Naisia puolestaan valittiin valtuustoihin eniten hieman yli 40-vuotiaista. Valituiksi tulleiden osuudet ikäluokasta olivat hyvin samalla tasolla sekä miehissä että naisissa aina 44 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen naisten osuus lähtee laskuun, kun taas miesten osuus pysyttelee samalla tasolla aina yli 60-vuotiaisiin saakka.

Kuvio 9. Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 9. Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %
Pienissä kunnissa Keskusta suurin puolue, isommissa Kokoomus

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta on ehdokasmäärältään suurin puolue. Alle 5 000 asukkaan kunnissa noin 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tämän kokoluokan kunnissa ovat asettaneet ehdokkaita Perussuomalaiset ja Kokoomus. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Keskustan osuus ehdokkaista on noin kymmenen prosenttia. (Taulukko 4)

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Asukasmäärältään 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa kolme eniten ehdokkaita asettaneita puolueita ovat Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset kukin vajaan 20 prosentin osuudella kaikista ehdokkaista.

Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, molempien puolueiden osuus ehdokkaista on hieman yli 14 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista on 17 prosentin kieppeillä alle 100 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa kaupungeissa noin 14 prosenttia.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta sai eniten paikkoja kunnanvaltuustoihin. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa yli 40 prosenttia valituista on Keskustasta, 5 000 – 19 999 asukkaan kunnissa 25-30 prosenttia. Toisesta ja kolmannesta sijasta kisasivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP 12-18 prosentin osuuksilla paikkamääristä. Yli 20 000 asukkaan kunnissa eniten valtuustoihin valittiin Kokoomuksen ja toiseksi eniten SDP:n ehdokkaita. Kolmanneksi eniten valtuustopaikkoja saivat Perussuomalaiset, paitsi suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, joissa kolmannen paikan lunasti Vihreä liitto.

Taulukko 4. Ehdokkaiden ja valittujen puoluejakauma kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

  Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
Yhteensä -4 999 5 000-9 999 10 000-19 999 20 000-49 999 50 000-99 999 100 000+
Ehdokkaat Suomen Keskusta
KESK
19,3 35,3 24,5 20,1 13,1 13,2 9,8
Kansallinen Kokoomus
KOK
16,9 15,2 15,2 18,3 19,1 19,3 14,4
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
SDP
15,8 12,0 15,0 16,9 18,2 18,5 14,3
Vasemmistoliitto
VAS
8,4 5,3 8,4 6,6 9,6 8,8 11,4
Vihreä liitto
VIHR
7,9 2,5 4,5 5,7 9,8 11,5 13,4
Suomen Kristillisdemokraatit
KD
5,5 3,9 5,2 6,1 5,3 5,2 6,9
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP
3,9 1,1 5,3 5,1 3,0 3,3 5,6
Perussuomalaiset
PS
16,7 17,5 16,6 17,6 17,7 17,1 13,9
Liike Nyt
LIIKE
1,3 0,4 0,8 0,7 1,3 1,3 3,2
Muut 4,4 6,8 4,6 2,8 2,8 1,7 7,0
Yhteensä 100,1 100,0 100,1 99,9 99,9 99,9 99,9
Valitut Suomen Keskusta
KESK
27,6 43,6 29,8 25,2 14,8 14,7 8,8
Kansallinen Kokoomus
KOK
17,5 13,6 14,3 18,2 22,3 22,2 25,3
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
SDP
16,4 12,2 15,0 17,4 20,5 21,8 19,0
Vasemmistoliitto
VAS
5,7 4,3 6,1 4,5 7,4 5,6 9,4
Vihreä liitto
VIHR
4,9 1,4 2,5 4,4 8,2 8,9 15,6
Suomen Kristillisdemokraatit
KD
3,5 2,8 3,8 4,3 3,6 3,4 3,1
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP
5,2 1,5 9,2 8,1 3,9 5,0 2,6
Perussuomalaiset
PS
15,3 14,3 14,6 15,8 16,8 17,7 13,8
Liike Nyt
LIIKE
0,6 0,3 0,5 0,5 0,6 0,6 1,6
Muut 3,3 6,1 4,3 1,7 1,7 - 0,8
Yhteensä 100,0 100,1 100,1 100,1 99,8 99,9 100,0

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä valittiin valtuustoihin alle prosentti

Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,4 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,6 %). Erityisesti Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista Uudellamaalla 12,4 prosenttia ja Pohjanmaalla 54,4 prosenttia ehdokkaista. Vastaavasti ruotsinkielisten osuus äänioikeutetuista on Uudellamaalla 7,5 prosenttia ja Pohjanmaalla 50,3 prosenttia. (Taulukko 5)

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista hieman yli seitsemän prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 2,7 prosenttia. Vieraskielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin kasvanut hieman vuoden 2017 vaaleista, jolloin vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 2,2 prosenttia.

Suhteellisesti eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaista 5,3 prosenttia on vieraskielisiä ja toiseksi eniten Uudellamaalla 4,8 prosenttia. Vastaavat osuudet äänioikeutetuista ovat 6,5 ja 13,7 prosenttia.

Manner-Suomen tasolla vieraskielisten aliedustus on 4,6 prosenttiyksikköä. Vieraskielisiä ehdokkaita on siis vähemmän kuin väestössä on vieraskielisiä äänioikeutettuja. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla - erityisesti pääkaupunkiseudulla - ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8,9 ja Varsinais-Suomessa 4,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa.

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkielisiä on ehdokkaana keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,3 prosenttia on ehdokkaana. Kaikista äänioikeutetuista keskimäärin 0,8 prosenttia on ehdokkaana.

Kunnanvaltuustoihin valituista vieraskielisiä on alle prosentti eli vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana ja huomattavasti vähemmän kuin vieraskielisiä on äänioikeutetuissa. Eniten vieraskielisiä valittiin Uudenmaan ja etenkin pääkaupunkiseudun valtuustoihin. Uudenmaan kuntien uusien valtuustojen jäsenistä 2,3 prosenttia on vieraskielisiä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus valituista on hieman yli viisi prosenttia. Etelä- Savon kunnissa valtuustoihin ei tullut valituksi yhtään vieraskielistä.

Ruotsinkielisiä valittiin kuntien valtuustoihin enemmän (6,3 %) kuin heidän osuutensa on ehdokkaista tai äänioikeutetuista. Eniten ruotsinkielisiä valittiin Pohjanmaalla, jossa valituista 71 prosenttia on ruotsinkielisiä. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on Pohjanmaalla noin puolet. Myös Uudellamaalla ruotsinkielisiä valittiin valtuustoihin (16,2 %) yli kaksinkertaisesti verrattuna heidän osuuteensa äänioikeutetuista. Sitä vastoin Keski-Pohjanmaalla ruotsinkielisten valtuutettujen osuus (2,8 %) jäi huomattavasti väestöosuuttaan (9,1 %) pienemmäksi.

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut äidinkielen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Suomi, saame Ruotsi Muu kieli, tuntematon Suomi, saame Ruotsi Muu kieli, tuntematon Suomi, saame Ruotsi Muu kieli, tuntematon
MANNER - SUOMI 88,1 4,6 7,3 91,9 5,4 2,7 92,8 6,3 0,8
Uusimaa 78,7 7,5 13,7 82,8 12,4 4,8 81,6 16,2 2,3
Varsinais-Suomi 87,3 5,6 7,2 91,0 6,4 2,6 92,3 6,3 1,4
Satakunta 96,0 0,3 3,7 98,1 0,4 1,5 99,6 0,2 0,2
Kanta-Häme 95,4 0,4 4,2 98,3 0,6 1,1 99,2 0,3 0,6
Pirkanmaa 94,7 0,4 4,9 97,5 0,6 1,9 99,1 0,4 0,5
Päijät-Häme 94,5 0,3 5,1 97,3 0,4 2,4 99,7 - 0,3
Kymenlaakso 93,3 0,8 5,9 95,1 1,6 3,3 97,3 1,8 0,9
Etelä-Karjala 93,8 0,2 6,0 96,1 0,1 3,8 99,6 - 0,4
Etelä-Savo 96,6 0,2 3,2 98,2 - 1,8 100,0 - -
Pohjois-Savo 97,0 0,1 2,9 97,5 0,4 2,1 99,0 0,8 0,2
Pohjois-Karjala 96,3 0,1 3,6 97,4 0,1 2,5 99,7 - 0,3
Keski-Suomi 96,4 0,2 3,4 98,0 0,1 1,9 99,3 - 0,7
Etelä-Pohjanmaa 97,4 0,3 2,3 97,5 0,6 1,9 99,6 - 0,4
Pohjanmaa 43,2 50,3 6,5 40,3 54,4 5,3 27,2 71,0 1,8
Keski-Pohjanmaa 87,9 9,1 3,0 91,1 7,0 1,8 96,7 2,8 0,6
Pohjois-Pohjanmaa 96,9 0,2 2,9 98,4 0,2 1,4 99,5 - 0,5
Kainuu 97,2 0,1 2,7 98,4 0,1 1,4 99,5 - 0,5
Lappi 97,0 0,3 2,8 98,2 0,2 1,5 99,0 - 1,0

Vieraskielisten ehdokkuus on huomattavasti harvinaisempaa. Ehdokkaista vieraskielisiä on 953, mikä on 0,3 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta, ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta. (Taulukko 6.)

Valtuustoihin valittiin yhteensä 75 vieraskielistä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat englanninkieliset 12 ja somalinkieliset 10 valtuustoon valitulla.

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, 5,1 prosenttia ehdokkaista, ja toiseksi eniten RKP:llä (4,7 %). Pienin vieraskielisten osuus ehdokkaista on Perussuomalaisilla (1,4 %). Valituiksi tulleiden osalta eniten vieraskielisiä on Vihreällä liitolla (2,5 %). Liike Nytin listoilta yhtään vieraskielisiä ei tullut valituksi ja Keskustan valituista vain 0,1 prosenttia on vieraskielisiä. Vaikka Kristillisdemokraateilla olikin vieraskielisiä ehdokkaita kolmanneksi eniten (3,5 %) Vihreän liiton ja RKP:n jälkeen, niin valituiksi tulleista vieraskielisiä oli vain 0,3 prosenttia. (Kuvio 10)

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä kuntavaaleissa 2021, %

  Äänioikeutetut Ehdokkaat % äänioikeutetuista
Yhteensä 4 464 815 35 627 0,8
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ 4 141 093 34 674 0,8
suomi 3 932 759 32 711 0,8
ruotsi 206 848 1 929 0,9
saame 1 486 34 2,3
VIERASKIELISET YHTEENSÄ 323 722 953 0,3
venäjä 65 372 191 0,3
viro, eesti 39 785 95 0,2
englanti 16 692 71 0,4
arabia 20 514 50 0,2
farsi, persia 10 204 50 0,5
turkki 6 531 40 0,6
kurdi 10 213 36 0,4
espanja 7 307 30 0,4
somali 13 261 26 0,2
saksa 5 819 25 0,4
ranska 3 890 22 0,6

Kuvio 10. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 10. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %
Ulkomaalaistaustainen valtuutettu edelleen melko harvinainen

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 92,7 ja ehdokkaista 97,3 prosenttia on suomalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on Suomessa syntynyt. Ulkomaalaistaustaisia on siis hieman yli seitsemän prosenttia äänioikeutetuista ja lähes kolme prosenttia ehdokkaista. Valituiksi tulleista ulkomaalaistaustaisia on 0,8 prosenttia. Vuodesta 2008 lähtien ulkomaalaistaustaisten osuus valituksi tulleista on noussut 0,4 prosenttiyksikköä.

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa (0,3 prosenttia) kuin ehdokkaissakin (0,1 prosenttia). Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (henkilö itse ja vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus niin ehdokkaissa kuin valituissakin. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu seitsemän prosenttia, kun ehdokkaista heitä on vain 2,6 ja valituista 0,7 prosenttia.

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut syntyperän mukaan kunnallisvaaleissa vuosina 2008-2021

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
2008 2012 2017 2021 2008 2012 2017 2021 2008 2012 2017 2021
Yhteensä 4 196 532 4 303 064 4 397 006 4 464 815 38 505 37 124 33 618 35 627 10 412 9 674 8 999 8 859
Suomalais-
taustaiset
yhteensä
4 061 377 4 111 446 4 135 878 4 138 679 37 925 36 399 32 859 34 666 10 373 9 624 8 933 8 788
Suomalais-
taustainen,
syntynyt
Suomessa
4 028 034 4 075 699 4 097 547 4 097 007 37 647 36 066 32 502 34 253 10 319 9 564 8 860 8 706
Suomalais-
taustainen, syntynyt
ulkomailla
33 343 35 747 38 331 41 672 278 333 357 413 54 60 73 82
Ulkomaalais-
taustaiset
yhteensä
135 155 191 618 261 128 325 802 580 725 759 961 39 50 66 71
Ulkomaalais-
taustainen,
syntynyt
Suomessa
3 272 5 141 9 540 14 772 30 30 24 40 6 5 4 9
Ulkomaalais-
taustainen, syntynyt
ulkomailla
131 883 186 477 251 588 311 030 550 695 735 921 33 45 62 62
Tuntematon - - - 334 - - - - - - - -

Kuvio 11. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kuntavaaleissa 2008, 2012, 2017 ja 2021, %

Kuvio 11. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kuntavaaleissa 2008, 2012, 2017 ja 2021, %
Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuodelta 2020

Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 5,6 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 prosenttia) ja Liike Nytillä (1,7 prosenttia). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa. (Kuvio 10)

Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus valtuutetuista on Vasemmistoliitolla (2,2 %) ja toiseksi eniten Vihreällä liitolla (1,8 %). Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin valituista kenelläkään ei ole ulkomaalaistaustaa. Myös Keskustan valituista varsin pieni osuus on ulkomaalaistaustaisia eli 0,1 prosenttia.

Kuvio 12. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 12. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %
Kaksoiskansalaisia ehdokkaina 637

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Suurin kansalaisuusryhmä on Viro 65 ehdokkaallaan, ja seuraavaksi suurimmat Ruotsi 32 ja Venäjä 31 ehdokkaallaan.

Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeuteuista kaksoiskansalaisia on yhteensä lähes 108 000 eli 2,4 prosenttia. Eniten ehdokkaissa on toiselta kansalaisuudeltaan Venäjän kansalaisia, 123 henkilöä, ja seuraavaksi Ruotsin kansalaisia, 67 henkilöä.

Valituiksi tulleista on ulkomaan kansalaisia alle kymmenen. Henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus, valittiin kuntien valtuustoihin 64 henkilöä.

1.5. Koulutustaso

Kolmella neljäsosalla Vihreän liiton valituista korkeakouluasteen tutkinto

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Osin tämä selittyy sillä, että ehdokkaissa on hyvin vähän vanhimpien ikäryhmien edustajia, joiden koulutustaso on yleensä heikompi kuin nuorempien. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 33 prosentilla ja ehdokkaista 48 prosentilla. (Taulukko 8)

Taulukko 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

  Vain perusaste Toinen aste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus
Äänioikeutetut 24,3 42,6 9,4 12,3 11,4
Ehdokkaat 10,6 41,9 11,1 16,5 19,8
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
SDP
11,0 47,6 11,5 14,9 14,9
Perussuomalaiset
PS
16,9 57,9 8,7 10,0 6,5
Kansallinen Kokoomus
KOK
8,6 30,6 13,2 19,7 27,9
Suomen Keskusta
KESK
7,9 39,5 14,1 19,1 19,4
Vihreä liitto
VIHR
6,3 26,5 6,5 20,4 40,2
Vasemmistoliitto
VAS
12,3 50,4 7,4 15,3 14,6
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP
8,4 29,2 9,7 21,5 31,1
Suomen Kristillisdemokraatit
KD
9,3 34,7 14,5 16,5 25,0
Liike Nyt
LIIKE
9,0 48,2 9,6 15,8 17,5
Muut 13,5 44,1 10,5 15,3 16,6
Valitut 6,8 36,5 12,9 19,0 24,9
Miehet 9,5 43,5 12,5 14,9 19,5
Naiset 2,7 26,1 13,4 25,0 32,8

Selkeästi korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä yli 60 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 ja äänioikeutetuista 24 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 44 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on hieman alle seitsemän prosenttia. Vihreän liiton valituista jopa 76 prosentilla ja Kokoomuksen valituista 58 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Perussuomalaisten valtuutetuista korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on samalla tasolla kuin äänioikeutettujen eli 24 prosenttia.

Ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista on muuta maata suurempi (Kuvio 13). Uudellamaalla noin 45 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista jää alle 40 prosentin. Ero maakuntien välillä näkyy myös valittujen osalla selvästi. Uudenmaan kuntien valtuustoihin valituista suurimmalla osalla eli 57 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Muissa maakunnissa jäädään huomattavasti alhaisempiin osuuksiin.

Kuvio 13. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 13. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

1.6. Työmarkkina-asema

Valitut vahvasti työelämässä

Ehdokkaista työllisiä on 70 prosenttia ja työttömiä saman verran kuin äänioikeutetuissa, noin kuusi prosenttia. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän, noin 18 prosenttia. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18–64 -vuotiaat) ehdokkaista on noin 81 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 14)

Kaikista äänioikeutetuista 53 prosenttia on töissä, työttömänä on kuusi prosenttia ja eläkkeellä 31 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on seitsemän prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia.

Työllisiä on eniten Liike Nyt -puolueen, Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan ja Vihreiden ehdokkaissa (75-77 prosenttia). Opiskelijoita puolestaan on eniten Vihreän liiton ehdokkaissa, eli noin kahdeksan prosenttia. Eläkkeellä olevia ehdokkaista on eniten Kristillisdemokraateilla (27 %) ja Vasemmistoliitolla (23,1 %).

Valtuustoihin valituista vielä suurempi osa kuin ehdokkaista on työelämässä eli työllisiä on lähes 80 prosenttia valituiksi tulleista. Eläkkeellä on 15 ja työttömänä kolme prosenttia valituista.

Kuvio 14. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 14. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %
Valtuustoihin valittujen työllisyysaste 90 prosenttia

Työllisyysaste lasketaan 18-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kaikista 18-64-vuotiaaista ehdokkaista työllisiä on 81 prosenttia. Äänioikeutettujen työllisyysaste on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat alueellisesti maakuntien yleisiä työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 76,2 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista 85 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, jossa yleinen työllisyysaste on maan alhaisin, myös ehdokkaiden työllisyys on keskiarvoa alempi. (Taulukko 9)

Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 90 prosenttia. Se on yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja lähes 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös alueittain vaihtelu on suurta. Valituiksi tulleiden työllisyysaste vaihtelee Etelä-Pohjanmaan 93,6 prosentista Päijät-Hämeen 84,1 prosenttiin.

Taulukko 9. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen (18-64-v.) työllisyysaste sukupuolen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

  Äänioik. 18-64-v. Ehdok. 18-64-v. Valitut 18-64-v.
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
MANNER - SUOMI 71,5 70,4 72,7 80,8 80,2 81,5 90,0 90,1 89,8
Uusimaa 73,7 73,2 74,3 82,3 81,8 82,8 90,3 89,5 91,1
Varsinais-Suomi 71,8 70,7 72,9 81,2 80,8 81,6 91,4 91,3 91,5
Satakunta 71,2 69,6 72,9 83,4 83,2 83,7 91,1 90,9 91,3
Kanta-Häme 72,8 71,5 74,2 82,7 82,1 83,5 92,6 92,8 92,4
Pirkanmaa 70,8 69,8 71,8 79,0 80,2 77,3 88,4 90,9 85,4
Päijät-Häme 69,6 68,7 70,6 80,5 79,8 81,7 84,1 84,5 83,5
Kymenlaakso 68,4 66,5 70,4 76,7 75,9 78,1 87,4 83,5 92,6
Etelä-Karjala 68,1 65,7 70,8 79,5 78,6 81,2 89,8 88,5 91,7
Etelä-Savo 69,7 67,3 72,3 79,1 78,2 80,6 88,1 89,8 86,0
Pohjois-Savo 69,8 68,0 71,6 79,7 79,6 79,9 89,2 89,0 89,4
Pohjois-Karjala 65,5 63,4 67,8 74,8 74,6 75,2 86,6 86,5 86,9
Keski-Suomi 67,9 66,7 69,1 77,2 75,7 79,5 88,5 89,2 87,6
Etelä-Pohjanmaa 73,6 72,2 75,1 83,8 83,2 84,8 93,6 93,4 94,1
Pohjanmaa 76,2 75,4 77,0 85,2 85,3 85,2 92,0 93,8 89,2
Keski-Pohjanmaa 73,6 73,4 73,9 83,5 83,3 83,9 91,7 91,7 91,7
Pohjois-Pohjanmaa 69,0 68,3 69,8 79,9 79,1 81,1 89,9 90,1 89,5
Kainuu 68,9 65,6 72,5 78,8 76,6 82,1 89,3 87,4 91,9
Lappi 70,5 68,4 72,8 81,7 79,6 84,8 91,3 90,9 91,8
Valituista 60 prosenttia toimihenkilöitä

Kaikista työllisistä ehdokkaista lähes 30 prosenttia ja työllisistä äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Eniten ylempiä toimihenkilöitä, eli lähes puolet työllisistä ehdokkaista, on Vihreällä liitolla. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista lähes 40 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Vähiten ylempiä toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (13,5 %) ehdokkaissa. (Kuvio 15)

Kaikista työllisistä ehdokkaista yrittäjiä on 17,5 ja äänioikeutetuista 10,0 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on neljännes painottuen kuitenkin enemmän muihin kuin maa- ja metsätalousyrittäjiin. Työntekijöitä on eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa, noin 40 prosenttia ja toiseksi eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa, noin kolmannes työllisistä ehdokkaista.

Valtuustoihin valituista sosioekonomiselta asemaltaan on toimihenkilöitä 60 prosenttia, työntekijöitä 14,2 prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä kahdeksan prosenttia ja muita yrittäjiä 15,5 prosenttia.

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %
Julkinen sektori ja yrittäjyys työllistävät valittuja enemmän kuin äänioikeutettuja

Ammattiaseman mukaan työlliset voidaan jaotella palkansaajiin ja yrittäjiin. Palkansaajia voidaan lisäksi jakaa edelleen työnantajan sektorin mukaisesti yksityisen sektorin, valtion ja kuntien palkansaajiin. Työllisistä ehdokkaista puolet toimii yksityisen sektorin ja vajaa kolmannes julkisen sektorin palkansaajina. Yrittäjiä ehdokkaista on noin 18 prosenttia.

Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yrittäjiä on eniten Liike Nytin, Keskustan ja Kokoomuksen työllisistä ehdokkaista, kuntasektorin palkansaajia on puolestaan eniten SDP:n ehdokkaista (36,5 %). Myös Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdokkaista noin kolmannes työskentelee kuntasektorilla. Työllisistä äänioikeutetuista yrittäjiä on kymmenen prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia noin 22 prosenttia.

Valtiosektorin palkansaajia on eniten Vihreän liiton (9,4 %) ja RKP:n (8,0 %) ehdokkaissa. Työllisistä äänioikeutetuista valtiosektorin palveluksessa on noin viisi prosenttia. (Kuvio 16)

Valituista 29 prosenttia on kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskentelee 7,4 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa on 40 prosenttia ja yrittäjinä työskentelee 23 prosenttia työllisistä valtuutetuista.

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa työllisistä ehdokkaista työskentelee kunta- tai valtiosektorin palkansaajina hieman yli kolmannes ja valituista lähes puolet. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden ja valittujen osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes ja valituista noin 31 prosenttia. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Ehdokkaat ja valitut työnantajan sektorin ja kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

  Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
Yhteensä -4 999 5 000-9 999 10 000-19 999 20 000-49 999 50 000-99 999 100 000+
Äänioikeutetut Yksityinen 62,7 53,0 57,5 60,8 63,5 59,7 66,2
Valtio 5,2 2,7 3,2 3,3 4,0 5,8 6,8
Kunta 22,0 25,1 24,2 23,6 22,5 25,5 19,5
Yrittäjä 10,0 19,1 15,1 12,2 10,0 9,1 7,6
Ehdokkaat Yksityinen 50,4 44,0 48,0 49,9 52,6 51,5 55,8
Valtio 5,7 3,4 4,1 4,1 5,6 7,8 9,6
Kunta 26,4 26,5 27,2 27,4 26,5 27,8 23,5
Yrittäjä 17,5 26,1 20,7 18,6 15,3 12,9 11,1
Valitut Yksityinen 40,0 37,2 40,7 40,7 41,9 40,5 41,8
Valtio 7,4 3,9 4,6 5,8 9,3 13,1 23,2
Kunta 29,1 28,0 28,6 30,0 30,4 33,1 26,0
Yrittäjä 23,5 30,9 26,1 23,5 18,4 13,3 9,0

1.7. Perheasema

Valituista 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (34 %) kuin äänioikeutetuissa (22 %), ja yksin asuvia vähemmän ehdokkaissa (21 %) kuin äänioikeutetuissa (28 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona. (Kuvio 17, Taulukko 11)

Vihreän liiton ehdokkaissa on eniten lapsiperheen vanhempia eli 43 prosenttia. Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla on vielä alle 18-vuotiaita lapsia asumassa kotonaan. Kotona asuvia alle 25-vuotiaita nuoria on eniten RKP:n (4,5 %) ja yksin asuvia puolestaan eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa (28,5 %).

Valituista lapsiperheiden vanhempia on lähes 40 prosenttia eli enemmän kuin ehdokkaissa ja äänioikeutetuissa keskimäärin. Yksin asuvia on sen sijaan huomattavasti vähemmän valituissa (13,6 %) kuin äänioikeutetuissa, joista yli neljännes asuu yksin. Eniten lapsiperheen vanhempia on Vihreän liiton valituista, lähes 52 prosenttia. Vähiten eli noin 33 prosenttia lapsiperheen vanhempia on Vasemmistoliiton valituista.

Kuvio 17. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 17. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

  Avio-/avoperheen vanhempi Yksinhuoltaja Lapseton pari Yksin asuva Kotona asuva lapsi Muu
  Äänioikeutetut 18,8 2,9 37,8 27,7 3,8 9,0
Ehdokkaat Ehdokkaat 29,4 4,7 36,3 21,3 1,9 6,3
Suomen Keskusta
KESK
32,4 3,7 39,3 16,1 2,6 6,1
Kansallinen Kokoomus
KOK
31,9 4,1 37,1 18,2 3,0 5,6
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 25,6 4,7 41,0 22,2 1,1 5,4
Vasemmistoliitto
VAS
22,2 5,6 35,7 28,5 1,0 7,0
Vihreä liitto
VIHR
35,2 8,0 28,3 21,1 2,0 5,4
Suomen Kristillisdemokraatit KD 29,5 3,1 42,2 18,9 1,6 4,7
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP
31,9 3,0 35,2 18,5 4,5 6,9
Perussuomalaiset
PS
27,5 5,0 31,6 26,8 1,2 8,0
Liike Nyt
LIIKE
32,0 4,9 29,9 22,2 1,5 9,6
Muut 28,6 6,9 30,7 24,6 1,2 8,0
Valitut Valitut 35,5 4,1 40,4 13,6 1,3 5,1
Suomen Keskusta
KESK
36,9 2,8 43,0 10,8 1,6 4,9
Kansallinen Kokoomus
KOK
38,3 3,4 38,9 12,6 1,8 5,0
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 29,2 4,9 46,7 14,0 0,7 4,6
Vasemmistoliitto
VAS
27,6 4,9 44,1 18,3 0,8 4,3
Vihreä liitto
VIHR
43,9 7,9 24,9 14,5 2,5 6,2
Suomen Kristillisdemokraatit KD 33,8 2,3 53,7 9,0 - 1,3
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP
36,5 1,9 42,1 11,2 1,9 6,3
Perussuomalaiset
PS
35,8 5,5 32,7 18,7 0,6 6,7
Liike Nyt
LIIKE
40,8 4,1 34,7 14,3 - 6,1
Muut 39,2 6,4 32,8 14,9 0,7 6,1
Ehdokkailla ja valituilla lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella.

Ehdokkailla ja valituiksi tulleilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista noin 78 ja valituilla noin 85 prosentilla on omia lapsia. Äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 24 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 19 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreän liiton ehdokkailla (Kuvio 18).

Äänioikeutetuista 36 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut tai vielä ole omia lapsia. Ehdokkailla lapsettomien osuus vaihtelee Kristillisdemokraattien 18 prosentista Vihreän liiton 30 prosenttiin.

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,5 lasta ja Keskustan ehdokkailla 2,4 lasta. Vähiten Vihreän liiton ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei ole eroa. (Taulukko 12)

Valituiksi tulleilla on keskimäärin 2,3 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla eli keskimäärin 3,1 lasta ja vähiten Vihreän liiton valtuutetuilla, 1,7 lasta.

Taulukko 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kuntavaaleissa 2021

  Yhteensä Miehet Naiset
  Äänioikeutetut 1,5 1,4 1,6
Ehdokkaat Ehdokkaat 2,0 2,0 2,0
Suomen Keskusta KESK 2,4 2,4 2,4
Kansallinen Kokoomus KOK 1,9 1,9 1,9
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 1,9 1,8 2,0
Vasemmistoliitto VAS 1,7 1,7 1,7
Vihreä liitto VIHR 1,6 1,5 1,6
Suomen Kristillisdemokraatit KD 2,5 2,5 2,4
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 1,8 1,8 1,7
Perussuomalaiset PS 2,0 1,9 2,2
Liike Nyt LIIKE 1,7 1,7 1,8
Muut 1,9 1,8 2,0
Valitut Valitut 2,3 2,3 2,2
Suomen Keskusta KESK 2,7 2,7 2,6
Kansallinen Kokoomus KOK 2,1 2,1 2,1
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 2,1 2,1 2,1
Vasemmistoliitto VAS 2,0 2,1 1,9
Vihreä liitto VIHR 1,7 1,7 1,7
Suomen Kristillisdemokraatit KD 3,1 3,4 2,7
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 2,0 2,0 2,1
Perussuomalaiset PS 2,2 2,2 2,2
Liike Nyt LIIKE 2,1 2,2 2,0
Muut 2,4 2,5 2,3

1.8. Tulotaso

Ehdokkaiden ja valittujen tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja ja ehdokkaita käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2019. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ja valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2019 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 28 400 euroa ja valittujen 33 700 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 27 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Uudellamaalla niin äänioikeutetuilla (24 900 euroa/vuosi), ehdokkailla (31 100 euroa/vuosi) kuin valituillakin (39 400 euroa/vuosi). (Taulukko 13)

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Karjalassa, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 8 500 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös Satakunnassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä ehdokkaiden mediaanitulot ovat yli 7 000 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot on Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, alle 6 000 euroa.

Taulukko 13. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2021

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
MANNER - SUOMI 22 300 24 200 20 800 28 400 29 000 27 700 33 700 34 900 32 100
Uusimaa 24 900 26 900 23 400 31 100 31 900 30 100 39 400 41 600 37 900
Varsinais-Suomi 21 900 23 800 20 400 28 600 29 800 27 500 34 200 36 200 32 400
Satakunta 21 300 23 500 19 600 28 900 29 800 28 000 33 400 35 100 31 400
Kanta-Häme 22 200 24 200 20 600 29 400 29 600 29 000 35 300 36 100 34 100
Pirkanmaa 21 700 23 800 20 200 27 900 29 000 26 400 33 400 35 900 31 500
Päijät-Häme 21 300 23 300 19 800 28 700 29 000 27 700 35 400 37 800 32 300
Kymenlaakso 21 200 23 600 19 300 27 700 28 500 26 500 35 000 35 400 33 700
Etelä-Karjala 20 800 23 000 19 200 29 300 29 800 28 300 34 900 36 200 33 100
Etelä-Savo 20 200 21 500 19 200 27 700 27 900 27 100 31 300 31 600 30 600
Pohjois-Savo 20 900 22 400 19 700 26 800 26 900 26 400 31 800 32 900 30 600
Pohjois-Karjala 19 600 20 700 18 700 25 700 25 800 25 100 30 900 32 500 28 600
Keski-Suomi 20 800 22 700 19 400 26 800 27 200 26 500 32 100 33 400 31 000
Etelä-Pohjanmaa 21 100 22 700 19 700 28 000 28 500 27 500 33 600 34 700 31 000
Pohjanmaa 22 000 24 300 20 100 28 300 29 600 26 800 33 200 34 700 30 800
Keski-Pohjanmaa 21 500 23 700 19 700 27 300 28 100 26 900 31 400 31 500 31 000
Pohjois-Pohjanmaa 21 700 23 500 20 200 27 700 28 300 27 000 32 200 34 100 30 900
Kainuu 20 600 22 000 19 400 27 200 27 600 26 500 30 900 31 000 30 300
Lappi 21 400 22 800 20 300 27 100 27 600 26 700 31 600 33 300 29 600
Suurituloisimmat ehdokkaat ja valitut Kokoomuksella

Puolueittain ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihtelee Kokoomuksen 33 900:sta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 31 500 ja Keskustan 30 000 euroa. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 11 000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänioikeutettuja. Heidän käytettävissä olevat rahatulonsa vuodessa ovat 2 800 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. (Taulukko 14)

Valituiksi tulleiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 33 700 euroa vuodessa, joka on yli 11 000 euroa enemmän kuin äänioikeutettujen tulojen mediaani. Suurituloisimpia ovat Kokoomuksen tulevat valtuutetut. Heillä on käytettävissään keskimäärin 41 100 euroa vuodessa. Pienituloisimpia ovat Vasemmistoliiton valituiksi tulleet. Heidän käytettävissään olevien rahatulojen mediaani on noin 29 300 euroa vuodessa.

Taulukko 14. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen puolueittain käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa vuodessa) kuntavaaleissa 2021

  Yhteensä Miehet Naiset
  Äänioikeutetut 22 300 24 200 20 800
Ehdokkaat Ehdokkaat 28 400 29 000 27 700
Suomen Keskusta KESK 30 000 31 300 28 600
Kansallinen Kokoomus KOK 33 900 35 900 31 800
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 28 700 29 200 28 000
Vasemmistoliitto VAS 25 100 25 100 25 100
Vihreä liitto VIHR 28 700 29 300 28 300
Suomen Kristillisdemokraatit KD 25 800 26 300 25 200
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 31 500 33 700 29 400
Perussuomalaiset PS 25 400 25 900 23 600
Liike Nyt LIIKE 29 000 30 000 26 100
Muut 25 200 25 700 24 500
Valitut Valitut 33 700 34 900 32 100
Suomen Keskusta KESK 33 800 35 600 31 600
Kansallinen Kokoomus KOK 41 100 43 900 37 700
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP 32 400 33 200 31 400
Vasemmistoliitto VAS 29 300 29 700 29 000
Vihreä liitto VIHR 34 800 36 600 34 400
Suomen Kristillisdemokraatit KD 33 100 34 500 30 000
Ruotsalainen kansanpuolue RKP 35 400 37 200 32 600
Perussuomalaiset PS 30 200 30 700 28 600
Liike Nyt LIIKE 39 900 40 700 37 400
Muut 32 600 33 600 31 300

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 9 400 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista lähes 30 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut olivat tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä. Kokoomuksen miesehdokkaista 37 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 32 ja naisista 19 prosenttia. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes puolet ja RKP:n valituista noin kolmannes. Liike Nytin valituista ylimpään tulokymmenykseen kuului noin 47 prosenttia, vaikka ehdokkaista osuus oli alle neljännes. (Kuvio 19)

Niin äänioikeutetuissa, ehdokkaissa kuin valituissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Suurin sukupuolten välinen ero on Liike Nytin, RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla. Näissä puolueissa miehiä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ylimmässä tulokymmenyksessä kuin naisia. Pienin ero on Vasemmistoliiton ehdokkailla: miehistä kuuluu ylimpään tulokymmenykseen noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin naisista. Valituista miehistä ylimpään tulokymmenykseen kuuluu noin kolmannes, naisista vajaa neljännes.

Kuvio 19. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Kuvio 19. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen sijoittuu hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia. Vähiten alimpaan tuloluokkaan puolestaan kuuluu SDP:n ehdokkaita, eli hieman yli kolme prosenttia. (Kuvio 20)

Myös alimmassa tulokymmenyksessä miesten osuus on suurempi kuin naisten sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa. Vain Vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike Nytin naisehdokkaista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen suurempi osuus kuin miesehdokkaista. Kuitenkaan erot sukupuolten välillä ei ole niin suuria kuin ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuuksissa.

Valituista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vain noin kolme prosenttia. Vaikka Liike Nytin valituista iso osa kuului ylimpään tulokymmenykseen, niin heitä on myös alimmassa tulokymmenyksessä enemmän kuin valituissa tai ehdokkaissa keskimäärin. Alimpaan tulokymmenykseen Liike Nytin valituista kuuluu noin kymmenen prosenttia eli saman verran kuin äänioikeutetuista.

Kuvio 20. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Kuvio 20. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Lähde: Kunnallisvaalit 2021, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 24.06.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. vahvistettu tulos 2021, 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2021/04/kvaa_2021_04_2021-06-24_kat_001_fi.html