Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Tulosanalyysin menetelmäkuvaus - puolueiden menestyksen taustat kunnallisvaaleissa

Tulosanalyysi valaisee taustoja puolueiden voiton tai tappion syille kunnallisvaaleissa. Puolueiden menestystä tarkastellaan eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla äänestysalueilla ja tulosta verrataan edellisten kunnallisvaalien tulokseen vastaavilla äänestysalueilla.

Alueittainen analyysitaulukko tehdään vaaliyönä, kun vaalituloksen ennakkotuloksen oletetaan olevan valmis, tai lähes valmis. Analyysitaulukko päivitetään myöhemmin vahvistetulla vaalituloksella. Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista.

Tietosisältö

Äänestysalueiden luokittelu kolmeen ryhmään perustuu oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä saatuihin tietoihin äänioikeutetuista ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin.

Alueita luokittelevia taustamuuttujia ovat, työllisyys, elinkeinorakenne, eläkeläisten osuus väestöstä, suurimpien puolueiden kannatus, kaupungistumisaste, alle 7-v. lasten osuus väestöstä sekä tulotaso.

Tulosanalyysi tehdään koko maasta ja vaalipiireistä.

Tulosten tulkitseminen

Tulokset selittävät puolueiden vaalimenestystä verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin. Vaalimenestystä tarkastellaan alueita luokittelevien taustamuuttujien suhteen.

On syytä huomata, että taulukosta ei voida laskea vaalitulosta.

Perusaineisto

Tulosanalyysi perustuu äänestysalueittaiseen tarkasteluun. Perusaineistoksi valittiin ne äänestysalueet, joiden rajat eivät edellisistä vaaleista muuttuneet tai muuttuivat vain vähän. Kuitenkin pienet äänestysalueet, joilla on alle 1 000 äänioikeutettua yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Näin saadaan analyysin pohjaksi noin 2 000 edellisiin kunnallisvaaleihin vertailukelpoista aluetta. Kunkin muuttujan osalta vaalipiirin äänestysalueet on jaettu niillä asuvan äänioikeutetun väestön ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään.

Taustamuuttujat

1. Työllisyys

  • Suuri työttömyys
  • Keskimääräinen työttömyys
  • Pieni työttömyys

Työttömyys lasketaan työttömien työnhakijoiden osuutena työvoimasta. Tieto perustuu työvoimaministeriöstä saatavaan rakenneaineistoon. Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen suunnilleen yhtä suureen ryhmään.

2. Elinkeinorakenne

  • Palvelualueet
  • Maatalousalueet
  • Teollisuusalueet

Aineisto jaetaan kolmeen ryhmään näissä elinkeinoissa työskentelevien mukaan. Taulua tulkittaessa on huomattava, että maatalous on tuskin monellakaan äänestysalueella pääelinkeino, palvelut ovat kaikkialla niin vallitsevia. Maatalousalueiksi valitaan se kolmasosa äänestysalueista, jossa maatalouden harjoittajia on työllisistä eniten. Lopuista 2/3:sta valitaan teollisuusalueiksi se puolisko, jossa teollisuustyössä käyviä on eniten. Jäljelle jäävä kolmannes katsotaan palvelualueiksi.

Huom. Vaalipiirissä 01 Helsinki ei ole maatalousalueita.

3. Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista

  • Suuri
  • Keskitasoa
  • Pieni

Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään eläkeläisten prosenttiosuuksien mukaan. Eläkeläiset määritellään Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan. Eläkeläiseksi lasketaan vanhuus- ja työttömyyseläkeläiset.

4. Suurimpien puolueiden kannatus

Erilliset analyysit kullekin puolueelle; eli paras kolmannes on kolmasosa äänestysalueista, joissa puolue sai edellisissä kunnallisvaaleissa prosenteissa eniten ääniä. On syytä huomioida, että kaikille puolueille ei em. jakoa voida tehdä kaikissa vaalipiireissä. Näiden osalta tiedot näkyvät tyhjinä.

5. Kaupungistumisaste

  • Kaupunkiasutusta
  • Asutuskeskusasutusta
  • Haja-asutusta

Jaottelijana käytetään taajama-astetta, ts. taajamissa asuvien osuutta väestöstä. Kaupunkialueiksi katsotaan yli 50 000 asukkaan kaupunkien äänestysalueet. Kuitenkin jos nämä muodostavat yli kolmanneksen vaalipiirin äänestysalueista, kaupunkialueiksi valitaan taajama-asteeltaan korkeimmat äänestysalueet siten, että kolmannes äänestysalueista tulee tähän luokkaan. Alle jäävä osuus katsotaan asutuskeskusalueiksi. Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi.

Huom. 1. Vaalipiiri 01 Helsinki on kokonaan kaupunkialuetta.

6. Alle 7-v. lasten osuus väestöstä

  • Alueella alle 7-v. lapsia paljon
  • Alueella alle 7-v. lapsia keskimääräisesti
  • Alueella alle 7-v. lapsia vähän

Alueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään lasten prosenttiosuuksien suhteessa. Lapsiperheiden keskimääräisessä koossa on vaalipiireittäisiä eroja. Tätä analyysiä varten lasten määrän oletetaan kuitenkin indikoivan lapsiperheiden osuutta riittävän hyvin.

7. Tulotaso

  • Tulotaso korkea
  • Tulotaso keskimääräinen
  • Tulotaso matala

Äänestysalueet jaetaan kolmeen ryhmään työssäkäyvien asukkaiden ansiotulojen mukaan.

Aiempien vuosien tietojen muuttuminen

Aiempien vuosien tulosanalyysin tiedot saattavat muuttua, jos taustamuuttujien luokitukset tai määritykset muuttuvat. Vanhojen vuosien tiedot voidaan laskea uudestaan tuoreimman kunnallisvaalitilanteen mukaisesti. Näin eri vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään.


Päivitetty 29.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2012, Tulosanalyysin menetelmäkuvaus - puolueiden menestyksen taustat kunnallisvaaleissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2012/kvaa_2012_2012-10-29_men_001.html