2. Kuntayhtymien talous vuonna 2019

Kuntayhtymien käyttötalouden bruttokustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 18,3 miljardia euroa, ja niitä vastaavat käyttötuotot 18,4 miljardia euroa. Käyttötalouden bruttomääräiset kustannukset kasvoivat edeltävästä tilastovuodesta 6,7 prosenttia bruttotuottojen kasvun ollessa 6,5 prosenttia.

Henkilöstökulut, jotka pitävät sisällään palkkojen ja palkkioiden lisäksi eläkekulut sekä muut henkilösivukulut, olivat kuntayhtymien käyttötalouden kulueristä suurin. Henkilöstökulut olivat yhteenlaskettuna 7,4 miljardia euroa, ja kasvua niissä oli edeltävän vuoden tasoon nähden 6,9 prosenttia. Palveluiden ostoja kuntayhtymillä oli viime vuoden aikana 6,5 miljardia euroa bruttona, ja ne kasvoivat 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Palveluiden ostot muodostuvat asiakaspalveluiden sekä muiden palveluiden ostoista, ja niihin sisältyvät sekä ulkoiset palvelut että kuntayhtymän eri tehtävien väliset sisäiset palvelut.

Tuotoista suurin erä oli myyntituotot 16,4 miljardilla eurolla. Niihin luetaan ulkoisten myyntituottojen lisäksi kuntayhtymän eri tehtävien väliset sisäiset myyntituotot. Kasvua myyntituotoissa oli 7,3 prosenttia edellisen vuoden tasoon verrattuna. Niitä kertyi eniten kunnilta, joilta kuntayhtymät saivat yhteensä 12,1 miljardia euroa myyntituottoina. Kunnilta saaduissa myyntituotoissa oli 9,2 prosentin kasvu vuotta aiemmasta.

Kuntayhtymien käyttötalous vuonna 2019, miljoonaa euroa 1)

  Kuntayhtymät
Käyttökustannukset Muutos % Käyttötuotot Muutos % Osuus käyttökustannuksista %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä 14 001 8,2 13 976 8,5 76,3
Josta: Erikoissairaanhoito 9 417 5,9 9 409 6,5 51,3
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä 1 116 -0,3 1 117 -1,2 6,1
Josta: Ammatillinen koulutus 1 020 -0,4 1 024 -1,1 5,6
Muu toiminta 3 228 2,9 3 292 1,4 17,6
Käyttötalous yhteensä 18 345 6,7 18 385 6,5 100,0
1) Muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkiaan 76,3 prosenttia kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan vuonna 2019. Toiminnan bruttokustannukset olivat yhteenlaskettuna 14,0 miljardia euroa, ja ne kasvoivat 8,2 prosenttia vertailuvuodesta. Kasvuun vaikutti osin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon siirtyminen joiltain kunnilta kuntayhtymille. Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluiden bruttokustannuksista eli 67,3 prosenttia kohdistui erikoissairaanhoitoon. Bruttokustannukset olivat erikoissairaanhoidon osalta yhteensä 9,4 miljardia euroa, ja ne kasvoivat aikaisempaan tilastovuoteen verrattuna 5,9 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoimintaan ohjautui kuntayhtymien bruttokustannuksista yhteensä 6,1 prosenttia eli 1,1 miljardia euroa. Tehtäväkokonaisuuteen ohjautuneissa kustannuksissa oli vähentymistä 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttokustannuksista suurin osuus eli 91,4 prosenttia kohdistui kuntayhtymien osalta ammatilliseen koulutukseen. Tehtävän järjestämiseen käytetyt 1,0 miljardin euron suuruiset bruttokustannukset vähenivät aikaisempaan vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia.

Kuntayhtymien muuhun toimintaan kohdistuneet bruttokustannukset olivat yhteensä 3,2 miljardia euroa. Muuhun toimintaan luetaan kuntayhtymien kaikki muu toiminta sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta. Muun toiminnan bruttokustannukset kasvoivat edellisvuoden tasosta 2,9 prosenttia.


Lähde: Kuntataloustilasto 2019. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 04.09.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2019, 2. Kuntayhtymien talous vuonna 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/2019/kta_2019_2020-09-04_kat_002_fi.html