Julkaistu: 11.11.2021

Kotitaloustuotannon arvo kasvoi – osa korona-ajan vaikutuksista näkyy laskelmissa vasta myöhemmin

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys oli Suomessa 102,1 miljardia euroa vuonna 2020 (muutos +2,6 miljardia euroa edelliseen vuoteen verrattuna). Bruttokansantuote oli vastaavana aikana 236,2 miljardia euroa (muutos edellisestä vuodesta -3,9 miljardia euroa).

Ensimmäisen koronavuoden aiheuttamat muutokset näkyvät kotitaloustuotannon laskelmissa osittain. Esimerkiksi ravintolapalveluihin käytetty rahamäärä pieneni, ja elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä kasvoi, kun kotona laitettiin enemmän ruokaa. Sen sijaan ruoanlaittoon käytetyn ajan kasvu ei näissä luvuissa vielä näy, sillä käytössä ovat vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot. Uusi ajankäyttötutkimus on juuri päättynyt, ja sen tulokset ovat käytettävissä kotitaloustuotannon laskelmissa syksyllä 2023.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuoden 2020 laskelmissa käytetään vuoden 2016 kulutustutkimuksen, vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuonna 2020, ja kulutustietojen laskennassa on käytetty kansantalouden tilinpidon uusimpia vuositietoja, jotka on jaettu kotitaloustyypeittäin vuoden 2016 kulutustutkimuksen perusteella. Ensimmäisen koronavuoden aikana tapahtuneet muutokset ajankäytössä eivät vielä näissä luvuissa näy. Vuoden 2020 laskelmissa kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen kasvu muodostuu toisaalta laskennassa käytetyn tuntipalkan muutoksesta ja toisaalta kotitaloustyyppien lukumäärien muutoksista.

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa. Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, eikä pelkästään kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksestä, käsite sisältää sekä työajan että tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut, eli esimerkiksi myös ruoanvalmistuksessa käytetyt elintarvikkeet. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut lasketaan kansainvälisen ohjeistuksen mukaan. Koko kotitaloustuotannon arvo kasvoi näiden laskelmien mukaan +3,7 miljardia euroa vuodesta 2019 vuoteen 2020, ollen yhteensä 140,0 miljardia euroa.

Kotitaloustuotanto kattaa sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvän että sen ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi.

Bruttokansantuote oli Suomessa 236,2 miljardia euroa vuonna 2020, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 102,1 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 18,5 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 83,6 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 35,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2020. Vuodesta 2017 lähtien kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen on laskenut, kunnes nyt ensimmäisenä koronavuonna se hieman nousi. Vuosina 2009, 2012 ja 2016 BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen oli keskimäärin 36,3 % ja vuosina 2017-2019 keskimäärin 34,1 %. Kun vuonna 2020 BKT laski ja kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys nousi, niin suhde kasvoi edellisestä vuodesta reilun prosenttiyksikön.

BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen.

BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen.

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 319,8 miljardia euroa vuonna 2020. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä vajaa kolmannes eli 31,9 %. Laajennettu BKT laski edellisestä vuodesta, koska muuhun kuin kotitaloustuotantoon liittyvän BKT:n lasku (-4,3 miljardia euroa) oli suurempi kuin kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen kasvu (+2,6 miljardia euroa).

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.

Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa ovat kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009, 2012 ja 2016-2020 sekä koko talouden tasolla että kotitaloustyypeittäin. Aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 löytyvät arkiston puolelta.


Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (342,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 11.11.2021

Viittausohje:

Tilasto: Kotitaloustuotannon arvo [verkkojulkaisu].
ISSN=2490-0214. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kotsa/2020/kotsa_2020_2021-11-11_tie_001_fi.html