Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Kulttuurialan koulutus Suomessa

Kulttuurialalla opiskeli vuonna 2019 noin 36 600 opiskelijaa, joista naisia oli noin kaksi kolmasosaa. Uusia opiskelijoita oli noin 9 600. Tutkinnon opiskelijoista suoritti noin 7 700.

Kuvio 1. Kulttuurialojen opiskelijat 2004 - 2019

Kuvio 1. Kulttuurialojen opiskelijat 2004 - 2019

Kulttuurialan uudet opiskelijat

Kulttuurialan opiskelun aloituspaikkoja on vähennetty jonkin verran viime vuosikymmenellä. Kun vuonna 2010 opintonsa aloitti yli 11 000 uutta opiskelijaa, vuonna 2019 uusia opiskelijoita otettiin enää 9 608. Uusia opiskelijoita on otettu vähemmän ammattikoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistokoulutukseen uusia opiskelijoita on otettu yli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 (Taulukko 1).

Kulttuurialan uudet opiskelijat koostuivat noin 90-prosenttisesti taideaineiden opiskelijoista ja vähemmässä määrin muiden alojen, mm. arkkitehtien, arkeologian, viestintä- ja informaatiotieteiden, kirjallisuuden ja kielten sekä humanististen alojen uusista opiskelijoita vuonna 2019.

Taulukko 1. Kulttuurialojen uudet opiskelijat vuosina 2010 ja 2019

  2010 2019 Muutos, %
Ammatillinen koulutus 6 813 5 384 -5,3
Ammattikorkeakoulutus 2 868 2 454 -10,4
Yliopistokoulutus 1 433 1 770 15,6
Yhteensä 11 114 9 608 -13,6

Kulttuurialan tutkinnot

Vuonna 2019 kulttuurialan tutkintoja suoritettiin 7 710, noin 70 vähemmän kuin vuonna 2010. Eniten tutkintoja suoritettiin vuosina 2008, lähes 9 000 (Kuvio 2). Taidealojen osuus kaikista tutkinnoista on noin 80 prosenttia.

Kuvio 2. Kulttuurialan tutkinnot vuosina 2004-2019

Kuvio 2. Kulttuurialan tutkinnot vuosina 2004-2019

Opintojen keskeyttäminen

Opintonsa keskeytti lukuvuonna 2018/2019 eri syistä kokonaan 5,9 prosenttia kaikkien opintoalojen opiskelijoista ja 6,9 prosenttia taidealojen opiskelijoista.

Taidealojen keskeyttäneiden laskennassa lukuvuonna 2018/2019 opiskelijoiden määrä oli 21 059. Taidealan opiskelijoista opintonsa keskeytti 9,3 prosenttia kyseisen koulutussektorin kyseisellä koulutusalalla, 8,0 prosenttia kyseisellä koulutussektorilla ja 6,9 prosenttia keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan (Kuvio 3).

Lukuvuonna 2018/2019 taidealan ammatillisen koulutuksen keskeytti 12,2 %, taidealan ammattikorkeakoulutuksen 7,1 % ja taidealan yliopistokoulutuksen 7,2 %. Keskimäärin ammatillisen koulutuksen koulutusalan keskeytti 11,9 % kaikista opiskelijoista yhteensä, ammattikorkeakoulutuksen koulutusalan 8,3 % ja yliopistokoulutuksen koulutusalan 7,8 %.

Kuvio 3. Opintojen keskeyttäneiden osuudet kaikilla koulutusaloilla sekä taidealoilla lukuvuonna 2018/2019, %

Kuvio 3. Opintojen keskeyttäneiden osuudet kaikilla koulutusaloilla sekä taidealoilla lukuvuonna 2018/2019, %

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2018/2019 on saatu seuraamalla syyskuussa 2018 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2019. Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta (Laatuseloste: https://stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_laa_001_fi.html ).

Opiskelijoiden työssäkäynti

Yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana on tavanomaista.

Opiskelijoiden työssäkäyntiä kuvaavat tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjainen opiskelija-aineisto ja työssäkäyntitilaston tiedot. Opiskelijoille ei tehdä erillisiä kyselyjä. Tilastossa on useita tietoja opiskelijoiden koulutuksesta ja työssäkäynnistä. Tilastotietoja on tuotettu vuodesta 1995 lähtien vuosittain.

Vuonna 2018 kulttuurialoille opiskeli 30 343 yli 18-vuotiasta opiskelijaa. Heistä opintojen ohella työskenteli lähes 46 prosenttia. Kulttuurialan eri koulutusasteilla opiskelevista työskenteli harvempi opiskelija kuin kaikilla opintosektoreilla keskimäärin (Taulukko 2).

Taulukko 2. Kulttuurialan opiskelijoiden työssäkäynti vuonna 2018

  Kulttuurialat Työllisiä opiskelijoita % Opiskelijoita yhteensä Työllisiä opiskelijoita yhteensä %
Ammatillinen koulutus 10 024 3 413 34,0 184 227 94 869 51,5
Ammattikorkeakoulukoulutus 9 097 4 509 49,6 142 004 83 230 58,6
Yliopistokoulutus 11 222 5 963 53,1 153 422 86 042 56,1
Yhteensä 30 343 13 885 45,8 479 653 264 141 53,2

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille tarkasteltiin vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019. Heistä päätoimisia työllisiä oli 3 326, työllisiä opiskelijoita 1 059, päätoimisia opiskelijoita 922 ja työttömiä 936. Työlliset opiskelijat ovat olleet opiskelemassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa 20.9. ja heillä on ollut voimassa oleva työsuhde tilastovuoden viimeisellä viikolla.

Muita, lähinnä varusmiespalvelua tai siviilipalvelua suorittavia, eläkeläisiä tai kotitaloustyötä tehneitä oli 504.

Kuvio 4. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen

Kuvio 4. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneen väestön tulot vuonna 2018

Vuonna 2018 kulttuurialan tutkinnon suorittaneita 17 - 84 -vuotiaita oli lähes 85 800. Kulttuurialan koulutuksen saaneista noin 80 prosentilla oli taideaineiden koulutus (Taulukko 3).

Tuloihin sisältyvät tässä tarkastelussa valtion veronalaiset ansio- ja yrittäjätulot. Tulottomia ovat henkilöt, joiden tulot ovat alle yhden euron. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi vasta valmistunut opiskelija, joka on aloittanut työt joulukuussa ja ensimmäinen palkanmaksu on seuraavan vuoden puolella.

Taulukko 3. Eri koulutusalojen osuudet kulttuurialojen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2018

  Lkm Osuus, %
Kulttuurin koulutusalat yhteensä 85 791 100,0
0114 Aineenopettajien koulutus 3 447 4,0
0200 Humanistiset ja taidealat, yleiset koulutusohjelmat 418 0,5
0210 Taidealat, yleiset koulutusohjelmat 871 1,0
0211 Audiovisuaaliset tekniikat ja media 19 677 22,9
0212 Muoti, sisustussunnittelu ja teollinen muotoilu 9 876 11,5
0213 Kuvataiteet 4 507 5,3
0214 Käsityöalat 12 710 14,8
0215 Musiikki ja esittävät taiteet 10 443 12,2
0218 Taidealat, monialaiset koulutusohjelmat 10 702 12,5
0222 Historia ja arkeologia 3 463 4,0
0231 Kielten opiskelu 301 0,4
0232 Kirjallisuus ja kielitiede 3 412 4,0
0321 Viestintätieteet 339 0,4
0322 Kirjasto- ja informaatiotieteet 1 242 1,4
0731 Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu 4 309 5,0
0732 Rakentaminen ja rakennussuunnittelu 74 0,1

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneista 18 - 74 -vuotiaista lähes kymmenesosalla oli valtion verotuksessa verotettavia ansio- tai yrittäjätuloja alle 12 000 euroa, noin 28 prosentilla yli 12 000 mutta alle 27 000 euroa, noin 47 prosentilla 27 000 - 51 999 euroa ja vajaalla 15 prosentilla yli 52 000 euroa vuonna 2018.

Taidealan tutkinnon suorittaneiden osuus alemmista tuloluokista on suurempi kuin kaikkien kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden yhteensä (kuvio 6).

Kuvio 5. 18- 74 vuotiaiden kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2018

Kuvio 5. 18- 74 vuotiaiden kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2018

Kuvio 6. 18 - 74 vuotiaiden kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin taidealoilla ja muilla kulttuuriin sisältyvillä koulutusaloilla vuonna 2018, %

Kuvio 6. 18 - 74 vuotiaiden kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin taidealoilla ja muilla kulttuuriin sisältyvillä koulutusaloilla vuonna 2018, %

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton kulttuurialan aikuiskoulutus

Tilastokeskus tuottaa tilastoja myös oppilaitosten tutkintoon johtamattomasta aikuiskoulutuksesta. Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto sisältää tietoja oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistujista ja opetustunneista.

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilaston tiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta.

Opetustuntien sisällön luokittelussa käytetään opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovellus 2003 -luokituksen luokkaa 2: Kulttuuriala.

Kulttuurialan tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta järjestettiin eniten musiikin alalla, jossa opetustunteja annettiin vuonna 2019 yli 517 000 tuntia. Seuraavaksi suosituin opiskeluala oli käsi- ja taideteollisuus sekä käden taidot lähes 462 000 opetustunnilla. Myös kuvataide (yli 231 000 opetustuntia) ja teatteri ja tanssi (yli 145 000 opetustuntia) olivat suosittuja (Taulukko 4).

Vuonna 2018 oppilaitokset järjestivät kulttuurisisältöistä koulutusta noin 1 490 000 tuntia, mikä on 26 prosenttia kaikista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista.

Taulukko 4. Kulttuurialan tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus, opetustunnit vuonna 2019

  Opetustunnit %
2 Kulttuuriala 1 490 013 100
201 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot 461 913 31
202 Viestintä ja informaatioala 45 331 3
203 Kirjallisuus 26 330 2
204 Teatteri ja tanssi 145 129 10
205 Musiikki 517 613 35
206 Kuvataide 230 747 15
207 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus 2 501 0
299 Muu kulttuurialan koulutus 60 449 4

Eniten vuonna 2019 kulttuurialan tutkintoon johtamatonta koulutusta tarjosivat kansalaisopistot, yli miljoona opetustuntia, mikä on noin 70 prosenttia kaikista opetustunneista. Seuraavaksi eniten kulttuurialan koulutusta järjestivät kansanopistot, joiden osuus oli noin kymmeneksen kaikista opetustunneista (Taulukko 5).

Taulukko 5. Koulutuksen tarjoajien opetustunnit vuonna 2019

Koulutuksen tarjoaja Opetustunnit %
Ammatilliset oppilaitokset 36 601 2
Ammatilliset erityisoppilaitokset 0 0
Ammatilliset erikoisoppilaitokset 1 668 0
Ammattikorkeakoulut 72 790 5
Musiikkioppilaitokset 60 950 4
Kansanopistot 157 949 11
Kansalaisopistot 1 056 512 71
Opintokeskukset 80 600 5
Kesäyliopistot 18 955 1
Muut oppilaitokset 3 988 0
Yhteensä 1 490 013 100

Lähteet

Tilastokeskus, koulutustilastot:

- Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot ( https://www.stat.fi/til/opiskt/index.html )

- Koulutuksen keskeyttäminen ( https://www.stat.fi/til/kkesk/index.html )

- Opiskelijoiden työssäkäynti ( https://www.stat.fi/til/opty/index.html )

- Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ( https://www.stat.fi/til/sijk/index.html )

- Koulutettu työvoima ( Tilastokeskuksen maksulliset PX-tietokannat )

- Oppilaitosten aikuiskoulutus ( https://www.stat.fi/til/oaiop/index.html )

Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto: ( https://www.stat.fi/til/tyokay/index.html )

Kulttuurialan koulutusluokitus: ( http://stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_lii_001.pdf )


Lähde: Kulttuuritilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 22.4.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2019, Kulttuurialan koulutus Suomessa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klt/2019/02/klt_2019_02_2021-04-22_kat_001_fi.html