Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2018/2019 on saatu seuraamalla syyskuussa 2018 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2019. Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu opiskelija- ja tutkintotiedoista, jotka Tilastokeskus on kerännyt Koski-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, ylioppilastutkintorekisteristä ja koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksista. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.2018. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä.

Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:
- lukiokoulutus (nuorten opetussuunnitelman mukainen koulutus)
- ammatillinen koulutus (toinen aste, ammatilliset perustutkinnot (myös oppisopimuksena suoritetut), ennen lukuvuotta 2018/2019 nuorille suunnattu koulutus)
- ammattikorkeakoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot)
- yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Tietoja on tuotettu myös muista näkökulmista: oppilaitoksen, koulutusalan (2 eri tasoa) ja maakunnan mukaan.

Peruskouluissa keskeyttämistä kuvataan koulupudokastiedoilla, joihin sisältyvät oppivelvollisuutensa lukuvuoden aikana ja lukuvuodesta 2010/2011 lähtien kevätlukukauden aikana kokonaan laiminlyöneet sekä oppivelvollisuusiän ohittaneet, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet. Peruskoulun koulupudokastiedot ovat oppilaitostason tietoja, jotka Tilastokeskus on saanut kunnilta ja muilta opetuksen järjestäjiltä. Lukuvuoden 2019/2020 tietoja ei ole saatu tiedonkeruumuutoksen vuoksi.

Tilastolain (280/2004 muut 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen Koski-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja koulutuksen järjestäjiltä saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Koski-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, ylioppilastutkintorekisteristä ja koulutuksen järjestäjiltä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Kaikki käytetyt aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusasteen jälkeisessä koulutuksessa lukuvuoden 2018/2019 keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 20.9.2018. Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta laskennallisista syistä.

Vuoden 2018 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu

Koulutussektori Kokonaisopiskelijamäärä Opiskelijamäärä, josta
keskeyttäminen on laskettu
Erotus
Lukiokoulutus 103 440 96 853 –6 587
Ammatillinen koulutus (kalenterivuoden tiedot) 322 296 140 019 –182 277
Ammattikorkeakoulutus 142 022 127 419 –146 03
Yliopistokoulutus 153 429 134 293 –19136

Lukiokoulutuksessa suurin osa erotuksesta selittyy aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavien opiskelijoiden poistamisesta, ammatillisessa koulutuksessa työvoimakoulutuksessa olevien ja poikkileikkausajankohtana 20.9.2018 muiden kuin kirjoilla olevien opiskelijoiden poistamisesta (osa opiskelijoista on ollut kirjoilla lukuvuoden aikana, muttei ko. poikkileikkausajankohtana), ammattikorkeakoulutuksessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien poistamisesta ja yliopistokoulutuksessa lisensiaatintutkintokoulutuksessa ja tohtorintutkintokoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta. Luvut eivät myöskään sisällä erikoislääkärien koulutusta tai muita erikoistumiskoulutuksia yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa.

Ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:

  • Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.

  • Syyskuussa 2018 opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 2018.

  • Vuosina 2018–2019 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.

Lukiokoulutus

Tilasto sisältää vain nuorille suunnatun lukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu ne henkilöt, jotka oppilaitoksen ilmoituksen mukaan noudattavat aikuisten opetussuunnitelmaa. Lisäksi lukuvuoteen 2004/2005 asti on poistettu ne henkilöt, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, jotka ylioppilastutkintorekisterissä on määritelty ns. aikuislukioiksi. Lukuvuodesta 2005/2006 lähtien aineistosta ei ole poistettu ns. aikuislukioita, sillä tätä tietoa ei saa enää ylioppilastutkintorekisteristä.

Ennen vuotta 2013 lukio-opintonsa aloittaneet on poistettu tilastosta. Pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Tilasto sisältää ammatillisen koulutuksen toisen asteen. Perusjoukosta on lisäksi poistettu:

  • ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon opiskelevat

  • työvoimakoulutuksen opiskelijat

  • ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa)

  • ennen vuotta 2013 opintonsa aloittaneet (pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla).

Lukuvuoden 2013/2014 keskeyttämistiedot eivät sisällä Jyväskylän aikuisopistoa ja Pohjois-Savon opistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Rovala-opistoa, Pohjois-Savon opistoa eikä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2018/2019 keskeyttämistiedot eivät sisällä Pelastusopistoa ja Ålands yrkesgymnasiumia puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2018/2019 tiedot eivät sisällä Avia Collegea ja Suomen Ilmailuopistoa, sillä ammatillisen koulutuksen uudistuksen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä koulutus on ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka ei ole tutkintokoulutusta. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Ammattikorkeakoulutus

Tilasto ei sisällä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Lukuvuosien 2011/2012–2015/2016 keskeyttämistiedot eivät sisällä Poliisiammattikorkeakoulua ja lukuvuosien 2015/2016–2017/2018 tiedot eivät sisällä Högskolan på Ålandia, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus

Tilasto sisältää alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat. Luvuissa ei ole mukana lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa eikä erikoistumiskoulutusta suorittavia. Maanpuolustuskorkeakoulu sisältyy tietoihin lukuvuodesta 2010/2011 alkaen.

Lukuvuoden 2002/2003 keskeyttämistiedot eivät sisällä Taideteollista korkeakoulua, lukuvuoden 2004/2005 tiedot eivät sisällä Svenska handelshögskolania, lukuvuoden 2010/2011 tiedot eivät sisällä Turun yliopistoa, lukuvuoden 2014/2015 tiedot eivät sisällä Tampereen teknillistä yliopistoa ja Maanpuolustuskorkeakoulua ja lukuvuoden 2015/2016 tiedot eivät sisällä Oulun yliopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään. Opiskelijarekistereissä voi olla mukana todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä. Tietojen vertailtavuuteen eri vuosina voi vaikuttaa ajoittain tapahtuva yliopistojen opiskelijarekisterien päivittäminen, jossa rekistereistä poistetaan pitkään kirjoilla olleita henkilöitä, joilla ei ole ollut opintosuorituksia vuosiin.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2002 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on voinut kasvattaa keskeyttämisten määrää, jos ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää.

Taulukoissa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Keskeyttämistilastoaineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät noin 18 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun koulupudokastiedot ilmestyvät noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö -ryhmästä, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä samoin kuin tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000/2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen.

Ammatillisen koulutuksen tietojen vertailukelpoisuus: Ammatillisen koulutuksen osalta vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Oppisopimuskoulutuksella suoritettavat perustutkinnot ovat nykyisin mukana ammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvuissa. Vuosina 2012-2018 Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa julkaistiin lukumäärätietoja oppisopimuskoulutuksen koeajalla ja koeajan jälkeen tapahtuneesta keskeyttämisestä.

Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuosista 1999/2000-2018/2019.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 12.3.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-9280. 2019, Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2019/kkesk_2019_2021-03-12_laa_001_fi.html