Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2020, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 18.12.2020

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 2,9 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät 0,6 miljardia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,3 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 2,9 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2020 toiseen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot pienenivät vähemmän kuin kausitasoitetut menot eli julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 5,1 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Koronakriisi kasvatti menoja ja pienensi tuloja merkittävästi vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 12,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 16,7 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot vähenivät 5,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Yhteisöjen tuloverot olivat suurin yksittäinen tekijä verotulojen laskussa. Tämä johtui sekä yritysten maksamien ennakkoverojen pienenemisestä että yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön suuruisesta siirrosta valtiolta kunnille. Tuotannon ja tuonnin veroista eniten laskivat rahapelitoiminnan voittovarat ja auto- ja moottoripyörävero. Kokonaismenot kasvoivat 15,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Eniten menoista kasvoivat maksetut tukipalkkiot sekä julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 4,0 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 12,0 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne kasvoivat 11,7 prosenttia. Tuloista nousua oli eniten tulonsiirroissa valtiolta. Eniten pienenivät markkinattomien tuotteiden myynnit. Paikallishallinnon verotuloissa tuloverojen kehitys viime vuoteen verrattuna oli päinvastainen valtioon nähden. Henkilöiden tuloverokertymä oli vuodentakaista suurempi, lisäksi kunnat hyötyivät yhteisöveron jako-osuuden muutoksesta. Vuoden kolmannella neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 13,2 miljardia euroa. Ne kasvoivat 2,2 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli pääoman bruttomuodostuksessa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,2 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä paikallishallinto oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 7,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,2 miljardia euroa. Kokonaistulot laskivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa eli 7,9 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,4 miljardia euroa eli 5,5 prosenttia. Koronan vaikutukset näkyvät mm. saaduissa sosiaaliturvamaksuissa, jotka laskivat kolmannella neljänneksellä 0,6 miljardia euroa eli 10,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tuloista eniten kasvoivat saadut muut sijoitustulot ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,1 miljardia euroa ja laskua oli noin 1,0 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 5,0 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 11,8 prosenttia. Tulojen muutokseen vaikuttivat eniten sektorin valtiolta saamat tulonsiirrot, jotka kasvoivat 398 miljoonaa euroa eli 13,7 prosenttia vuodentakaisesta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,9 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 10,9 prosenttia. Menoja kasvattivat eniten rahamääräiset sosiaalietuudet. Ne kasvoivat vuodentakaisesta 469 miljoonaa euroa eli 13,8 prosenttia, mikä johtuu pääosin työttömyysetuusmenojen voimakkaasta kasvusta. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 120 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot pienenivät 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot vähenivät 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 1,3 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 0,1 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot vähenivät edellisestä neljänneksestä 3,4 prosenttia ja kokonaismenot vähenivät 4,8 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 11.12.2020 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 15.03.2021.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 3 neljännes 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Jens Melfsen 029 551 2578, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (426,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jtume/2020/03/jtume_2020_03_2020-12-18_tie_001_fi.html