Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

1. Tilastotietojen relevanssi

Yhteenveto Julkisyhteisöjen 1/4-vuosittainen tulo- ja menotilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta.

Tilasto on kansantaloudenpilinpidon mukainen johdettu tilasto eli sektorikohtaisista perustilastoista on johdettu kansantaloudentilinpidon mukainen tilasto. Tilasto on luotu julkisyhteisöjen suhdanneseurannan kehittämiseksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sekä EKP:n edellyttämää julkisen sektorin talouden ajantasaista ja luotettavaa seurantaa varten. Tilaston on kehitetty kolmessa eri vaiheessa. Tilaston tietosisältö määräytyy tilastoa säätelevistä regulaatioista. Vuonna 2000 on annettu ns. ensimmäisen vaiheen indikaattoreita koskeva kansantalouden tilinpidon täytäntöönpanoa täsmentävä regulaatio (EY n:o 264/2000), joka on edellyttänyt tietojen toimittamisen aloittamista vuoden 2000 alusta. Toisen vaiheen indikaattoreiden toimittamista koskeva regulaatio annettiin kesällä 2002 (EY N:o 1221/2002), regulaatio kattaa kaikki loput julkisten menojen ja tulojen erät, lukuunottamatta joitakin huoltotase-eriä. Vuonna 2005 hyväksytty asetus (xxxx/2005) kaikkien sektoreiden tilastoinnista täydentää julkisyhteisöjen suhdannekuvaa joidenkin huoltotase-erien osalta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tämän tilaston käsitteet ja luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään vuodelta 1995 (EKT1995). Käytettyjä luokituksia ovat EKT:n taloustoimiluokitus sekä sektoriluokitus. Käsitteet ja luokitukset määritellään käsitetietokannassa. Käsitetietokantaa voi käyttää oheisen linkin kautta.

EKT95:n mukaan julkisyhteisöihin kuuluvat valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Suomessa julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Valtionhallintoon ja paikallishallintoon ei lueta valtion ja kuntien liikelaitoksia. Valtionhallintoon luetaan budjettitalouden ohella budjetin ulkopuoliset rahastot. Sosiaaliturvarahastoihin luetaan Suomessa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt. Näitä ovat perusturvaa toteuttava yksikkö Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat.

Tilasto on kansantaloudenpilinpidon mukainen johdettu tilasto eli sektorikohtaisista perustilastoista on johdettu kansantaloudentilinpidon mukainen tilasto. Perustilastot ovat sektorikohtaiset esim. valtion liikekirjanpitoaineisto, kuntien neljännesvuosittainen otostutkimus, Kelan tilinpäätösaineisto, Vakuutusvalvontaviraston neljännesvuositilasto.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Julkisyhteisöjen suhdanneseurannassa julkisyhteisöjen tulojen ja menojen erotuksena laskettava nettoluotonanto on eräs tärkea finanssipolitiikan perusteisiin vaikuttava tekijä. Tilasto tuottaa kansantaloudentilinpidon mukaisen nettoluotonantokäsitteen. Oheisessa kuviossa on verrattu julkisyhteisöjen tulojen ja menojen kautta laskettua nettoluotonantoa rahoitustilinpidon kautta laskettuun nettoluotonantoon neljännesvuosittain.

 

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon ja reaalitilinpidon nettoluotonannon erotus

Julkisyhteisöjen tuloja ja menoja tilastoitaessa joudutaan joskus tilanteisiin missä puuttuvat havainnot joudutaan estimoimaan esim.puuttuvat kuukausihavainnot neljättä neljännestä tilastoitaessa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto julkaistaan 90 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantaloudentilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Vuositilinpidon aikasarjojen muuttuessa muuttuvat myös tämän tilaston aikasarjat.

Laskettaessa muutosprosentteja edellisen vuoden vastaavaan periodiin on käytetty kausitasoittamatonta tietoa. Edellisen periodin muutosprosenttia laskettaessa on käytetty kausitasoitettua tietoa. Kausitasoitus on tehty Tramo/Seats-menetelmällä. Lisätietoa Tramo/seats-menetelmästä on saatavissa oheisessa linkissä. Kausitasoitettu tieto tarkentuu usein tulevina periodeina, kun uudet havainnot vaikuttavat kausitasoitukseen. Kuvioissa trendi on laskettu Tramo/Seats-menetelmällä

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivuilla sekä Eurostatin kotisivulla. Lisätietoja sähköpostiosoitteesta: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto summautuu kaikkien taloustoimien osanta kansantalouden vuositilinpidon vastaaviin taloustoimiin.Tilasto on vertailukelpoinen EU-maiden kesken vuosittain ja neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen erotuksena laskettava nettoluotonanto on vertailukelpoinen Mastrichtin lähentymiskriteerin kanssa lukuunottamatta julkisyhteisöjen tulevaisuuden valuutta ja korko sitoumuksia.

Julkisyhteisöjen tärkeimmistä tuloista ja menoista on neljännesvuosittaiset aikasarjat vuodesta 1991. Lopuista julkisyhteisöjen tuloista ja menoista on aikasarja vuodesta 1998.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Julkisyhteisön tulot ja menot ovat käsitteiltään ja määritelmistään yhtenevät ja johdonmukaiset kansantalouden vuositilinpidon kanssa.


Päivitetty 30.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2005, Laatuseloste: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2005/jtume_2005_2005-05-30_laa_001.html