Julkaistu: 16.12.2021

Suomi ylitti vuoden 2020 tavoitteensa – uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousi 44,6 prosenttiin

Korjattu 16.12.2021. Taulukosta sähkön nettotuonnin määrä 2020 ja vuosimuutos.

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020. Kulutus laski edellisestä vuodesta 6 prosenttia, mihin vaikutti sekä koronapandemia että poikkeuksellisen lämmin sää. Sähkön kulutus pieneni 5 prosenttia 81,6 terawattituntiin (TWh). Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus tippui yhteensä 10 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus jatkoi kasvamistaan ollen 44,6 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 11 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus 1990–2020

Energian kokonaiskulutus 1990–2020

Uusiutuvan energian käyttö laski 2 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmin sää sekä energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon supistuminen näkyivät erityisesti puupolttoaineiden kulutuksessa, joka pieneni 6 prosentilla. Puupolttoaineet ovat silti selvästi Suomen merkittävin energialähde 28 prosentin osuudella energian kokonaiskulutuksesta. Vesivoiman tuotanto kasvoi parantuneen vesitilanteen myötä. Verrattuna edelliseen vuoteen vesivoimaa tuotettiin 28 prosenttia enemmän. Myös tuulivoiman tuotannon kannalta vuosi 2020 oli edellistä suotuisampi, sillä sen tuotanto lisääntyi 32 prosenttia, mihin vaikutti myös uusien tuulivoimaloiden käyttöönotto. Aurinkoenergian käyttö kasvoi edellisiäkin enemmän, eli 43 prosenttia. Viime vuosien reippaasta kasvusta huolimatta aurinkoenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli promillen luokkaa. Uusiutuvilla energialähteillä katettiin 39 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

Suomi ylitti selvästi EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetetun tavoitteen uusiutuvan energian lisäämiseksi. Suomen kansallisena sitovana tavoitteena on vähintään 38 prosentin osuus uusiutuvaa energian kokonaisloppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus nousi 44,6 prosenttiin vuonna 2020. Uusiutuvan energian direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on helpotettu mahdollisuudella tilastollisiin siirtoihin, minkä avulla voidaan hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan. Suomi onkin myynyt osan uusiutuvan energian tilastollisesta ylijäämästään Belgialle. Siirron jälkeen Suomen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on edelleen korkea, 43,9 prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö vähentyi 10 prosenttia ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta laski 2 prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin. Kivihiilen käyttö vähentyi 34 prosenttia ja turpeen 24 prosenttia. Hiilen kokonaiskulutus, johon lasketaan kivihiilen lisäksi teollisuuden käyttämät koksi sekä masuuni- ja koksikaasut, laski 23 prosenttia. Fossiilisen öljyn kulutus väheni 6 prosenttia. Öljy on selvästi suurin fossiilinen energialähde ja sen osuus kokonaiskulutuksesta oli 21 prosenttia. Maakaasun käyttö lisääntyi 2 prosenttia. Energiasektorin polttoperäiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta.

Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 19 prosenttia ja sähkön nettotuonnilla 4 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus 2019–2020, terajoulea

Korjattu 16.12.2021. Korjatut luvut on merkitty punaisella.
2019 2020 Muutos-%
Puupolttoaineet 380 002 355 404 -6
Öljy (fossiilinen osuus) 285 626 268 085 -6
Öljy (bio-osuus) 18 096 16 756 -7
Ydinenergia 249 981 243 864 -2
Hiili 91 117 70 363 -23
Maakaasu 73 220 74 586 2
Turve 56 652 43 116 -24
Sähkön nettotuonti 72 151 53 917 -25
Vesivoima 44 087 56 410 28
Tuulivoima 21 689 28 577 32
Muut (fossiilinen osuus) 12 387 11 440 -8
Muut (bio-osuus) 47 129 45 329 -4
Muut 8 227 9 391 14
Yhteensä 1 360 365 1 277 238 -6

Vuonna 2020 Suomessa käytettiin sähköä 81,6 TWh. Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni 5 prosenttia. Sähköä tuotettiin samaan aikaan 66,6 TWh eli 0,5 TWh enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tästä johtuen sähkön nettotuonnin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta pieneni 5 prosenttiyksikköä 18,4 prosenttiin. Lähes kaikki sähkö tuotiin Ruotsista, josta tuonti kasvoi 17 prosenttia ollen suurempaa kuin koskaan aiemmin. Venäjältä tuodun sähkö määrä puolestaan putosi 63 prosenttia. Ennätyskorkealle kohosi myös sähkön vienti Viroon, mikä kasvoi edellisestä vuodesta peräti 87 prosenttia.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katettiin 22 prosenttia sähkön kulutuksesta ja lauhdevoimalla 3 prosenttia. Vesivoimalla tuotettiin 19, tuulivoimalla 10 ja aurinkovoimalla 0,3 prosenttia sähkön kulutuksesta. Suurin osuus oli ydinvoimalla, jonka tuotannolla katettiin 27 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta.

Energian loppukulutus laski 6,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisuuden ja liikenteen loppukulutus pieneni 7 prosenttia kumpikin. Rakennusten lämmitykseen kulutettu energia tippui vielä puoli prosenttiyksikköä edellisiä enemmän. Muun loppukulutuksen määrä pieneni yhteensä 1,8 prosenttia. Eniten energiaa kului teollisuudessa, jonka osuus energian loppukulutuksesta oli 46 prosenttia.

Vuosi 2020 oli ennätyksellisen lämmin. Asumisen energiakulutus laski lähes 4 TWh edellisestä vuodesta ja tilojen lämmityksen osuus asumisen energian kulutuksesta oli poikkeuksellisen matala, 64 prosenttia. Kotitalouslaitteiden sähkön käyttö kasvoi hieman. Kaikkiaan asumiseen kului energiaa vajaa 61 TWh vuonna 2020. Muiden kuin asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksessa kehitys oli samansuuntainen. Luvuissa on tällä hetkellä epävarmuutta laskentamallin vuoksi.

Liikennesuoritteen laskun seurauksena liikenteen energian käyttö pieneni 7 prosenttia vuonna 2020. Kotimaan liikenteen osuus oli 16 prosenttia energian loppukäytöstä. Bensiinin ja dieselöljyn kulutukset laskivat kumpikin 6 prosenttia. Liikennepolttoaineiden kokonaismääriin sisältyvät nestemäisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta vuonna 2020 oli noin 12 prosenttia. Tästä valtaosa oli nestemäisiä biopolttoaineita. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttö kasvoi voimakkaasti, mutta niiden osuudet ovat edelleen pieniä. Sähkön osuus oli 0,3 prosenttia, biokaasun osuus 0,3 prosenttia ja maakaasun osuus 0,2 prosenttia.


Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (402,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 16.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.1.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2020/ehk_2020_2021-12-16_tie_001_fi.html