Julkaistu: 12.12.2019

Fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttö kasvoivat Suomessa vuonna 2018

Korjattu 12.12.2019 klo 10:00. Korjaukset on merkitty punaisella

Korjattu 14.1.2020. Korjaukset on merkitty punaisella

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,38 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2018, mikä vastasi 2 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin 87,5 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia. Eniten kasvoivat maakaasun ja turpeen käyttö, molemmat 15 prosenttia. Myös uusiutuvan energian käyttö kasvoi 2 prosenttia säilyen aikaisempien vuosien tapaan ennätyksellisellä tasolla. Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3 prosenttia maakaasun ja turpeen käytön lisääntymisen seurauksena.

Energian kokonaiskulutus 1990–2018

Energian kokonaiskulutus 1990–2018

Uusiutuvan energian käyttö nousi 2 prosenttia vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Puupolttoaineet pysyivät Suomen suurimpana energialähteenä ja niiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. Puupolttoaineiden kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia ja eniten kasvoi metsäteollisuuden mustalipeän käyttö 8 prosenttia lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Vesitilanteesta riippuvainen vesivoiman tuotanto laski 10 prosenttia, mutta sitä kompensoi osaltaan tuulivoima, jonka tuotanto nousi 22 prosenttia. Suhteellisesti eniten nousi aurinkoenergian käyttö, 63 prosenttia, mutta sen osuus energian kokonaiskulutuksessa on edelleen pieni, 0,3 promillea.

Uusiutuvilla energialähteillä katettiin lähes 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 41 prosenttia loppukäytöstä vuonna 2018. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia. Siitä lähtien se on kasvanut tasaisesti ja kasvu on 2010-luvulla nopeutunut.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen . Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa oli 41 prosenttia vuonna 2018. Suomi on ylittänyt uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi edellisen vuoden tasolla, yhteensä 40 prosentissa, vaikka niiden kulutus kasvoi yhteensä 3 prosenttia. Eniten kasvoivat maakaasun ja turpeen käyttö, molemmat 15 prosenttia. Maakaasun kulutus kääntyi kasvuun useita vuosia kestäneen laskun jälkeen. Maakaasua käytettiin edellisvuotta enemmän sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiaturpeen käyttö oli vuonna 2018 korkeammalla tasolla moneen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Alkuvuonna turpeen käyttö kasvoi lämmityskauden poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen. Maakaasun ja energiaturpeen käytön kasvua siivittivät myös kohonneet sähkön tukkuhinnat. Öljyn kulutus puolestaan laski edellisvuodesta prosentilla. Hiilen kulutus pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta kivihiilen kulutus laski 4 prosenttia. Hiilen kulutukseen sisältyy kivihiilen lisäksi teollisuudessa käytettävät koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 3 prosenttia fossiilisten ja turpeen käytön lisääntymisen seurauksena.

Ydinenergialla katettiin energian kokonaiskulutuksesta 17 prosenttia ja muilla energialähteillä 6 prosenttia. Muihin energialähteisiin sisältyy mm. sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö.

Energian kokonaiskulutus 2017–2018, terajoulea

  2017 2018 Muutos-%
Puupolttoaineet 362 314 374 705 3
Öljy 313 545 309 712 -1
Ydinenergia 235 352 238 700 1
Hiili 113 651 113 359 0
Maakaasu 65 986 75 614 15
Turve 53 860 61 877 15
Sähkön nettotuonti 73 532 71 769 -2
Vesivoima 52 597 47 295 -10
Tuulivoima 17 263 21 019 22
Muut 64 174 66 782 4
Yhteensä 1 352 275 1 380 830 2

Vuonna 2018 Suomessa käytettiin sähköä 87,5 terawattituntia (TWh), mikä oli 2 TWh enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähköä tuotettiin samaan aikaan 67,5 TWh eli 2,5 TWh enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkön nettotuonnin osuus väheni prosenttiyksiköllä ollen 23 prosenttia kulutuksesta. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista ja Venäjältä. Vienti Viroon oli suurempi kuin tuonti. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katettiin 25 prosenttia sähkön kulutuksesta ja lauhdevoimalla 5 prosenttia. Vesivoimalla tuotettiin 15, tuulivoimalla 7 ja aurinkovoimalla 0,1 prosenttia sähkön kulutuksesta. Ydinvoiman osuus oli jälleen neljännes kulutetusta sähköstä.

Energian loppukäyttö nousi prosentin verrattuna edelliseen vuoteen. Teollisuustuotannon kasvu jatkui edelleen, mikä näkyi myös noin 3 prosentin kasvuna teollisuuden loppukulutuksessa. Voimakkainta energiankäytön kasvu oli energiaintensiivisillä toimialoilla, metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa. Etenkin metsäteollisuuden kasvu lisäsi puupolttoaineiden kulutusta. Teollisuus on energian loppukulutussektoreista suurin 47 prosentin osuudellaan

Rakennusten lämmitysenergiaa kului puolestaan 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän vuonna 2018. Sää oli edellistä vuotta lämpimämpi, mikä laski lämmitysenergian tarvetta. Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta, mikä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkön käytön kasvuna. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila.

Liikenteen energian käyttö nousi noin puoli prosenttia vuonna 2018. Bensiinin kulutus laski edelleen, kun taas dieselöljyn kulutus jatkoi kasvu-uralla. Dieselöljyn merkittävin käyttökohde on elinkeinoelämän kuljetukset. Liikennepolttoaineiden kokonaismääriin sisältyvät nestemäisten biopolttoaineiden osuudet. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kotimaan tieliikenteen energiasta Suomessa vuonna 2018 oli noin 9,5 prosenttia, josta nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu osuus oli 9,2 prosenttia, sähkön osuus 0,1 prosenttia ja kaasujen osuus yhteensä 0,2 prosenttia. Biokaasun liikennekäyttö kasvoi 79 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikenteen osuus oli kaikkiaan 16 prosenttia energian loppukäytöstä.


Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Minna Niininen 029 551 3549, energia@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (335,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 12.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2018/ehk_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html