Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Vuosien 2018 ja 2019 välinen vertailu

Seuraavassa taulukossa kuvataan vuoden 2019 tuloksia kolmen eri indeksin avulla. Vuotta 2018 vastaa luku 100. Volyymi-indeksi kuvaa volyymin muutosta, vastaavasti hintaindeksi hinnan muutosta ja arvoindeksi kuvaa kyseisen erän käypähintaista arvon muutosta. Taulukossa on esillä vain arvoltaan suurimmat erät – täydelliset tiedot löytyvät tilaston liitteenä olevista tietokantataulukoista. Esimerkiksi viljantuotannon volyymi kasvoi 1,24 kertaiseksi (eli 24 % kasvu) verrattuna edellisvuoteen. Hinta puolestaan kohosi 1,09 kertaiseksi, ja tuotoksen käypähintaisen arvon ennakoidaan olevan 1,35 kertaa edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Maatalouden taloustili, Ennakollinen tieto 2019

  Arvo 2018 M€ Volyymi-
indeksi
Hinta-
indeksi
Arvo-
indeksi
Käypä arvo 2019 M€
01 Viljakasvit (ml siemenet) 443 124 109 135 598
02 Teollisuuskasvit 56 95 100 95 53
03 Rehukasvit 235 127 110 140 329
04 Vihannekset ja puutarhataloustuotteet 512 99 90 89 454
05 Perunat (ml siemenperunat) 74 99 105 104 77
06 Hedelmät 120 97 97 94 113
09 Muut kasvinviljelytuotteet 13 137 96 131 17
10 Kasvinviljelyn tuotos (01-09) 1 452 111 102 113 1 640
11 Eläimet 885 103 103 106 935
11.1 Nautakarja 412 104 101 105 433
11.2 Siat 257 104 104 108 277
11.5 Siipikarja 183 100 105 105 192
12 Kotieläintuotteet 1 388 96 98 95 1 318
12.1 Maito 1 094 100 98 98 1 070
12.2 Munat 78 102 102 104 81
12.9 Muut eläintuotteet yhteensä 216 78 99 77 166
13 Kotieläintalouden tuotos (11 + 12) 2 273 99 100 99 2 252
14 Maataloustuotteiden tuotos (10 + 13) 3 725 104 101 105 3 892
15 Maatalouspalvelujen tuotos 146 96 103 98 144
16 Maatalouden tuotos (14 + 15) 3 872 103 101 104 4 036
17 Sivutoiminnot (maataloudesta erottamattomat) 544 96 103 98 535
18 Maataloustoimialan tuotos (16 + 17) 4 416 102 101 104 4 571
19 Välituotekäyttö yhteensä 3 302 97 104 100 3 297
19.0.2 Energia; voiteluaineet 454 90 102 92 417
19.0.3 Lannoitteet ja maanparannusaineet 284 98 103 100 285
19.0.6 Rehut 1 018 97 106 103 1 051
19.0.9 Maatalouspalvelut 325 99 101 100 324
20 Perushintainen bruttoarvonlisäys (18 - 19) 1 114 120 95 114 1 274
21 Kiinteän pääoman kuluminen 1 198 100 100 100 1 200
22 Perushintainen nettoarvonlisäys (20 - 21) -84 .. .. .. 74
23 Palkansaajakorvaukset 322 .. .. 102 328
24 Muut tuotantoverot .. .. .. .. ..
25 Muut tuotantotukipalkkiot 1 549 .. .. 100 1 548
26 Tuotannontekijätulo (22 - 24 + 25) 1 465 .. .. 111 1 622
27 Toimintaylijäämä / sekatulo (22 - 23 - 24 + 25) 1 143 .. .. 113 1 294
28 Maanvuokrat 225 .. .. 101 228
29 Korot, maksetut 89 .. .. 101 90
31 Yrittäjätulo (27 - 28 - 29 + 30) 829 .. .. 118 976
40 Maatalouden kokonaistyöpanos 60 .. .. 98 59

Teollisuuskasveilla tarkoitetaan lähinnä öljykasveja, sokerijuurikasta sekä valkuaiskasveja. Öljykasvien sato oli heikko, mutta herneestä, härkäpavusta, sokerijuurikkaasta ja kuminasta saatu parempi sato paikkasi heikkoa rypsi- ja rapsisatoa. Tämän seurauksena teollisuuskasvien volyymi supistui vain noin viisi prosenttia edellisvuodesta.

Hyvä nurmirehusato nostaa myös kasvituotannon arvoa. Toisaalta nurmirehu käytetään välituotteina kotieläimille, joten samalla se kohottaa toimialan laskennallista välituotekustannusta. Toki hyvä rehusato vaikuttaa myös erityisesti nautakarjataloudesta odotettavaan tulokseen; kaupallisia rehuja ei välttämättä tarvitse hankkia niin paljon, jos käytettävissä on kotoista rehua.

Vihannesten ja muiden puutarhatuotteiden hinnat ovat olleet viime vuotta alhaisemmalla tasolla, joten puutarhatalouden tuotoksen arvon odotetaan alenevan reilut 10 prosenttia.

Perinteisen kotieläintuotannon volyymin ja hintojen ennakoidaan pysyvän viimevuotisella tasolla, tai jopa hieman kasvavan. Ainoastaan turkistuotannon volyymin arvioidaan supistuvan viime vuodesta reilusti, mikä laskee koko kotieläintalouden volyymia hieman.

Välituotekäytön määrä ja arvotiedot ovat vielä tässä vaiheessa vuotta hyvin ennakollisia, joten yleensä niitä joudutaan korjaamaan sitten kun uutta tietoa on saatavilla. Volyymiin ennakoidaan kuitenkin pientä laskua, kun hintojen puolestaan odotetaan hieman kohoavan. Rehukustannus vastaa lähes kolmannesta välituotekäytön kokonaisarvosta. Rehukustannuksesta reilut 40 % on peräisin omalla tilalla tuotetusta rehusta.

Bruttoarvonlisäys saadaan vähentämällä tuotoksesta välituotekäyttö. Volyymi kasvaa vuonna 2019 noin 20 % verrattuna edellisvuoteen, mutta tuotoksen ja välituotekäytön hinnoissa tapahtuneiden muutosten seurauksena käypähintainen bruttoarvonlisäys kohoaa vain 14 %. Kun bruttoarvonlisäyksestä vähennetään pääomien kuluminen, eli poistot, saadaan nettoarvonlisäys. Käyvin hinnoin laskettu nettoarvonlisäys näyttää kohoavan neljän tappiollisen vuoden jälkeen positiiviseksi.

Maatalouden yrittäjätulo* saadaan, kun nettoarvonlisäykseen lisätään muut tuotantotuet, sekä vähennetään maksetut palkat, maanvuokrat ja maksetut korot. Muilla tuotantotuilla tarkoitetaan sellaisia tukia, joita ei voida suoraan yhdistää mihinkään tuotteeseen. Näiden tukien kokonaismäärä oli vuonna 2019 noin 1550 milj. euroa, kun ns. tuotetukien määrä oli noin 350 miljoonaa euroa. Maatalouden yrittäjätulon odotetaan kasvavan edellisvuodesta noin 18 prosenttia vajaaseen miljardiin euroon. Tosin yrittäjätulon arvo vuonna 2010 oli reilut 1,5 miljardia, joten se jää edelleen noin kolmanneksen 10 vuoden takaisesta. Joka tapauksessa yrittäjätulo näyttää muodostuvan korkeimmaksi viiteen vuoteen.


Lähde: Maatalouden taloustilit (EAA), Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi 029 551 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 5.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maatalouden taloustilit (EAA) [verkkojulkaisu].
ISSN=2670-0999. 2019, Vuosien 2018 ja 2019 välinen vertailu . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/eaa/2019/eaa_2019_2019-12-05_kat_001_fi.html