Julkaistu: 27.8.2021

Palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden nousua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2021 huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Kuluttajahintojen kiihtyneen nousun johdosta reaaliansioiden kasvu hidastui vuoden 2021 alkupuolella.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2021/2, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2021/2, vuosimuutosprosentti

Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 huhti-kesäkuusta vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,2 prosenttia, valtiolla 2,5 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi nousi huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen ansion indeksi nousi vuoden 2021 huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 2,2 prosenttia, valtiolla 2,5 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia.

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Kuviossa tarkastellaan kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksin (ATI) ja säännöllisen ansion indeksin (SANI) kehitystä vuosina 2015-2021. Tarkastelu päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2021 toiseen neljännekseen.

Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi 2015=100

Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi 2015=100
Tulospalkkioiden lisäksi ansiotasoindeksin kehitykseen vaikuttavat työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät. Julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla vuosina 2017-2019. Tämä näkyy myös kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksin kehityksessä, kun ansiotasoindeksi kääntyi lievään laskuun vuoden 2017 alussa. Vuonna 2019 ansiotasoindeksi saavutti säännöllisen ansion indeksiä julkisella sektorilla maksettujen tuloksellisuuteen perustuvien kertaerien ansiosta. Julkisen sektorin lomarahojen palauttaminen vuotta 2017 edeltävälle tasolle nosti ansiotasoindeksin vuoden 2020 alussa samalle tasolle säännöllisen ansion indeksin kanssa. Edellä kuvattu kehitys näkyy vielä selkeämmin, kun tarkastellaan ansiokehitystä tarkemmalla tasolla, esimerkiksi kuntasektoria tai valtiota erikseen.

Vuoden 2021 tiedot perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2020 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2021 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin.

Kuviossa tarkastellaan ansiotasoindeksin kehitystä vuosina 2015-2021. Tarkasteluun on valittu yksityinen, valtio- ja kuntasektori, ja se päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2021 toiseen neljännekseen.

Ansiotasoindeksi 2015=100

Ansiotasoindeksi 2015=100
Kuntasektorin ansiotasoindeksi kääntyy selvään nousuun vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Kuntasektorin palkkoja korotettiin yleiskorotuksella ja paikallisella erällä huhtikuussa 2021 eli toisen neljänneksen ensimmäisellä kuukaudella. Valtiolla paikallinen erä maksettiin toukokuussa ja yleiskorotus kesäkuussa. Tästä syystä valtion ansiotasoindeksin nousu on vuoden 2021 toisella neljänneksellä maltillisempaa kuin kuntasektorin. Yksityisellä sektorilla sopimuskorotukset ovat ajoittuneet tasaisemmin kuluvan vuoden ensimmäiselle ja toiselle neljännekselle.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä-syyskuussa 2,3 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2021 heinä-syyskuussa 2,3 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä-syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2015=100 on vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 109,9. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Palkkaliukuma voi olla myös negatiivista

Ansiokehitys koostuu työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista ja niin sanotusta palkkaliukumasta. Palkkaliukuma on sopimuskorotuksen ylittävä tai alittava ansiokehitys ja se koostuu työnantajakohtaisista palkankorotuksista. Näiden lisäksi keskiansioiden kehitykseen vaikuttavat myös palkansaajarakenteessa tapahtuvat muutokset. Sopimuskorotukset ja palkkaliukuma yhdessä muodostavat ansiotasoindeksin mukaisen ansiokehityksen, joka sisältää työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät ja tulospalkkiot.

Kuviossa on esitetty ansiokehityksen keskimääräinen vuosimuutos 2019-2020 toimialaluokituksen pääluokkatasolla niin, että sopimuskorotukset ja palkkaliukumat on eroteltu. Huomioitavaa on, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan alkaminen vuonna 2020 ei suoraan vaikuta ansiotasoindeksiin, sillä tilasto kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä.

Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008), vuosimuutosprosentti 2019-2020

Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008), vuosimuutosprosentti 2019-2020
Ansiokehitys oli vuonna 2020 nopeinta toimialalla rakentaminen (3,0 prosenttia) ja toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (2,7 prosenttia). Näillä toimialoilla myös palkkaliukuman osuus ansiokehityksestä oli suurin. Ansiokehitys oli hitainta toimialoilla maa- ja metsätalous (1,0 prosenttia) ja toimialalla majoitus- ja ravitsemistoiminta (1,0 prosenttia). Palkkaliukuma oli negatiivista toimialalla maa- ja metsätalous ja hieman negatiivista myös toimialalla taiteet, viihde ja virkistys. Ansiokehitys ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ollut negatiivista kummallakaan näistä toimialoista, koska ansiokehitys koostuu palkkaliukumien lisäksi sopimuskorotuksista.

Sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli vuonna 2020 suurinta kaupan (1,7 prosenttia), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (1,7 prosenttia) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (1,5 prosenttia) toimialoilla. Pienimmät sopimuskorotukset olivat puolestaan majoitus ja ravitsemistoiminnan (0,7 prosenttia), rahoituksen ja vakuutuksen (0,9 prosenttia) sekä informaation ja viestinnän (1,1 prosenttia) toimialoilla.

Ansiokehitykseen vaikuttaa myös toimialalla tapahtuva rakennemuutos. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan miten ammattirakenteen muutos on vaikuttanut keskiansioiden kehitykseen vuodesta 2010 alkaen.

Yksityisen sektorin johtajien ansiot ovat nousseet eniten kymmenessä vuodessa

Tilastokeskus on laskenut vuodesta 2010 lähtien säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokan ansiokehitys lasketaan erikseen. Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.

Oheisessa kuviossa on ammatin pääluokan mukaan vakioitu ansiokehitys työnantajasektoreittain vuodesta 2010 vuoteen 2020. Ammatin pääluokat on jaettu kuviossa neljään luokkaan siten, että johtajat ovat erikseen ja erityisasiantuntijat sekä asiantuntijat on yhdistetty yhdeksi luokaksi. ”Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät” sekä ”palvelu- ja myyntityöntekijät” on yhdistetty toimihenkilöiden ja palvelutyöntekijöiden luokaksi ja työntekijäluokan muodostavat luokat ”maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.”, ”rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät”, ”prosessi- ja kuljetustyöntekijät” sekä ”muut työntekijät”.

Palkansaajien säännöllisen ansion muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2020 ammatin pääluokilla vakioituna

Palkansaajien säännöllisen ansion muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2020 ammatin pääluokilla vakioituna
Vuodesta 2010 vuoteen 2020 eniten on noussut yksityisen sektorin johtajien ansiot, 35 prosenttia ja seuraavaksi eniten kuntasektorin johtajien ansiot, 23 prosenttia. Näillä sektoreilla ansiotason nousulla ja ansiotasolla oli positiivinen korrelaatio viime vuosikymmenellä.

Mitattuun ammattiluokittaiseen keskiansiokehitykseen on voinut vaikuttaa ammattiluokituksen menetelmissä tapahtuneet muutokset. Johtajien osuus on supistunut yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla, mikä on voinut johtua osittain luokitusmuutoksista. Jos johtajaksi luokiteltuja palkansaajia on luokiteltu uudelleen muihin ammatin pääluokkiin ja heidän keskiansionsa on alemmat kuin johtajilla keskimäärin, tällöin jäljelle jäävien johtajien keskiansio on korkeampi kuin ennen luokitusmuutosta.

Myös valtiolla johtajien osuus on supistunut, mutta se ei ole näkynyt nopeutuneena ansiokehityksenä verrattuna muihin ammattiluokkiin valtiolla. Ansiot nousivat vähiten johtajilla ja eniten toimihenkilöiden ja työntekijöiden ammattiryhmissä.

Ammattirakenteen muutos on vaikuttanut eri tavoin ansiotason nousuun yksityisellä ja julkisella sektorilla

Vertaamalla ammattivakioitua indeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä voidaan tarkastella, miten muutokset ammattirakenteessa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen mm. eri työnantajasektoreilla. Keskimäärin työmarkkinoilla ammattirakenteen muutos ei ole juurikaan vaikuttanut ansiotason kehitykseen, koska vuodesta 2010 vuoteen 2020 ammatin pääluokalla vakioitu indeksi on noussut vain kolme kymmenystä vähemmän kuin säännöllisen ansion indeksi ilman ammattivakiointia.

Säännöllisen ansion indeksin ja ammattirakennevakioidun indeksin muutos vuodesta 2010 vuoteen 2020

Säännöllisen ansion indeksin ja ammattirakennevakioidun indeksin muutos vuodesta 2010 vuoteen 2020
Sen sijaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä on selkeä ero kehityksessä. Yksityisellä sektorilla ammattirakennevakioitu indeksi on noussut yhdeksässä vuodessa 0,4 prosenttia enemmän kuin vakioimaton indeksi, mutta kuntasektorilla ammatin pääluokalla vakioitu indeksi on noussut 2,4 prosenttia vähemmän ja valtiolla 2,0 prosenttia vähemmän kuin vakioimaton indeksi.

Julkisella sektorilla ammattirakenne on siis selvästi siirtynyt kohti paremmin palkattuja ammatteja, mikä voi osittain johtua organisaatioiden aputoimintojen ulkoistamisesta. Yksityisellä sektorilla sen sijaan ei ole selvää suuntaa, vaan rakennemuutosten vaikutukset vaihtelevat vuodesta riippuen molempiin suuntiin.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2021, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (543,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 27.8.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2021/02/ati_2021_02_2021-08-27_tie_001_fi.html