Ajanäyttötutkimus 2009

Tutkimuksen tausta

Ajankäyttötutkimus on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät tarkkaa kirjanpitoa ajankäytöstään kahden vuorokauden ajan. Tutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan.

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia ajankäyttötutkimuksia neljä kertaa noin kymmenen vuoden välein. Viimeisin tutkimus on vuosilta 2009–2010. Edelliset tutkimukset tehtiin vuosina 1979, 1987–1988 ja 1999–2000. Ensimmäisen tutkimuksen aineisto kerättiin syys–marraskuussa, ja se koski 10–64-vuotiasta väestöä. Myöhemmät tutkimukset ovat 12 kuukaudelta, ja ne kohdistuvat 10 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Vuoden 2009–2010 ajankäyttötutkimus on edellisen tutkimuksen tapaan EU-harmonisoitu. Noin 20 Euroopan maata teki harmonisoidun ajankäyttötutkimuksen ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Sama määrä maita toteuttaa tutkimuksen vuosina 2008–2015. Suomen kahden viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen aineistot on kerätty Eurostatin suosituksen mukaisesti kotitalouksittain. Kaksi ensimmäistä tutkimusta tehtiin yksilöotoksille.

Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluilla ja vastaajille jätetyillä ajankäyttöpäiväkirjoilla. Kotitalouksien 10 vuotta täyttäneet jäsenet pitivät kirjaa ajankäytöstään yhtenä arki- ja yhtenä viikonlopun päivänä. Työssä käyvät henkilöt pitivät myös ansiotyön tekemisestä viikkopäiväkirjaa seitsemän päivän ajalta. Tutkimuksen haastatteluosuudessa kysyttiin esimerkiksi työssäkäyntiä, opiskelua, vapaaehtoistyötä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia tietoja.

Eurostatin ohjeisto sallii kansallisten haastattelukysymysten käyttämisen ja omien ajankäyttöluokkien lisäämisen perusrunkoon. Päiväkirjan muoto on sen sijaan täysin harmonisoitu.

Tutkimuksen tiedot kerättiin huhtikuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Otoksena oli 4 499 kotitaloutta ja niiden 10 vuotta täyttäneet jäsenet. Haastattelut toteutettiin tietokoneavusteisina käynti- ja puhelinhaastatteluina. Haastattelijoina toimivat Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tiedonkeruuta rahoittivat Kansaeläkelaitos, Kuluttajatutkimuskeskus, Lastensuojelun Keskusliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, Väestöliitto, Yleisradio ja ympäristöministeriö.

Päiväkirjaa piti 3 795 henkeä, ja he pitivät kirjaa ajankäytöstään 7 480 päivänä. Päiväkirjan palautti hyväksytysti 41 prosenttia henkilöistä. Edellisen tutkimuksen päiväkirjoja koskeva vastausosuus oli 52 prosenttia. Aikaisemmissa yksilöotoksiin perustuneissa tutkimuksissa vastausosuudet ovat olleet selvästi suurempia. Kadon vaikutusta on korjattu aineiston painotuksella. Painot on vakioitu vastaamaan väestötilastoista ja eri rekistereistä saatavia tietoja. Ajankäyttötutkimuksen otanta-asetelmaa ja painotusta on kuvattu tarkemmin artikkelissa Väisänen, Paavo (2011). Ajankäyttötutkimuksen 2009–2010 otanta-asetelma ja painotus. Teoksessa Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot 2011. Tilastokeskus, Helsinki, 96–105.

Vastaajat kirjoittivat päiväkirjaan omin sanoin 10 minuutin tarkkuudella, mitä he tekivät. Päiväkirjaan oli mahdollista kirjata kaksi samanaikaista toimintoa. Lisäksi päiväkirjaan merkittiin yhdessäolo kotitalouden jäsenten ja muiden tuttavien kanssa. Toimintopaikka pääteltiin koodauksen yhteydessä.

Aineisto koodattiin ja tallennettiin Tilastokeskuksessa. Pää- ja sivutoiminnot koodattiin 146-luokkaisina. Ajankäytön luokitus kyetään palauttamaan karkealla tasolla 26 ajallisesti vertailukelpoiseen luokkaan vuoteen 1979 saakka, 82 luokkaan vuosiin 1987–1988 ja 132 luokkaan vuosiin 1999–2000 saakka. Näiden lisäksi yksittäisiä toimintoja voidaan verrata toisiinsa. Ajankäyttötutkimuksen toimintoluokitukset ovat saatavilla internetissä: http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toiminto/versio.html.


Päivitetty 3.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/akay_2014-12-01_men_001.html