Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Inflaatio Euroopassa ennätysvauhdissa alkuvuonna 2022 – miten käy maiden välisille hintaeroille?

21.6.2022
Kuva: Aki Harju

EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoima hintavertailu julkaistiin tänään, 21. kesäkuuta. Vertailun mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat olivat Suomessa viime vuonna 13 prosenttia Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella. Vertailussa käytettiin vuoden 2021 keskihintoja, ja Tilastokeskus kokosi Suomea koskevan hinta-aineiston. 

Tänä vuonna inflaatio Euroopassa on ollut ennätyksellistä (taulukko). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan euroalueen inflaatio oli vuoden takaiseen verrattuna toukokuussa 8,1 prosenttia. Suomen vastaava luku oli 7,1 prosenttia.

TAULUKKO: RUOAN JA ALKOHOLITTOMIEN JUOMIEN PROSENTUAALISET HINNANMUUTOKSET TOUKOKUULTA 2021 TOUKOKUULLE 2022

Maa %
Turkki 91,6
Liettua 24,3
Bulgaria 22,1
Unkari 19,4
Latvia 18,1
Viro 16,9
Pohjois-Makedonia 16,3
Serbia 16,2
Slovakia 16,0
Tsekki 15,4
Romania 15,1
Kroatia 14,9
Portugali 12,3
Puola 12,3
Kreikka 12,3
Espanja 11,0
Slovenia 10,7
Kypros 10,6
Malta 10,4
Saksa 10,4
Tanska 10,1
Alankomaat 9,2
Ruotsi 9,2
Suomi 9,1
Itävalta 9,0
Italia 7,6
Belgia 7,0
Islanti 6,5
Luxemburg 5,6
Ranska 4,6
Irlanti 4,4
Norja 2,5
Sveitsi 1,1

Lähde: Eurostat

Maiden viimeaikaisilla inflaatioeroilla on luonnollisesti vaikutuksensa maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Tänään julkaistuihin hintatasoindekseihin vuodelta 2021 on tullut varmasti muutoksia tänä keväänä. Eurostat ei kuitenkaan ole – kuten ei Tilastokeskuskaan – päivittänyt hintatasoindeksejä tämän kevään hinnanmuutosten jälkeiseen tilanteeseen. 

Lähes neljänkymmenen maan vertailussa tarvitaan valtava määrä kerättyä tietoa eri hyödykeryhmien hinnanmuutoksista ja painotiedoista sekä valuuttakurssimuutoksista. Vuoden 2021 hintatasoindeksien päivitys vuodelle 2022 tehdäänkin vasta loppuvuonna. Voi kuitenkin olettaa, että korkean inflaation maissa suhteellinen hintataso on noussut muihin maihin nähden.  

Syitä ruoan kallistumiselle löytyy monia. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen asetetut talouspakotteet ovat nostaneet ruoan hintaa merkittävästi niin globaalilla tasolla kuin meillä Suomessa. Monien tuotantopanosten kuten energian hinnat ovat nousseet ja eritoten lannoitteiden hinnat maataloudessa.  Itse asiassa edellä mainittujen hinnat lähtivät nousuun jo syksyllä 2021. 

Suomessa ruuantuotannon arvosta karkeasti arvioiden reilut kolmasosa on tuontiperäistä ja vajaat kaksi kolmasosaa kotimaista. Omavaraisuusasteemme on onneksi korkea maatalouden perustuotteissa, kuten viljassa, maidossa ja lihassa. Riippuvuus ulkomaista on kuitenkin suurta energiassa, lannoiteraaka-aineissa, rehuissa ja kylvösiemenissä.

Omavaraisuus selittänee osaltaan, miksi Suomessa ruoka on tähän mennessä kallistunut vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. 

Nousupaine kuluttajahinnoissa nähtävästi jatkuu edelleen, koska tuottajahintojenkin nousu on ollut nopeaa. Huolet ruoan kallistumisesta ovat globaaleja. Kuumat kesät koettelevat nykyään viljasatoja. Jos vielä Ukrainankin tilanne pitkittyy, maan viljasadon, eritoten vehnän ja maissin, arvioidaan pienenevän vähintään kolmanneksella. 

Euroopassa ruoka kallistui keväällä eri tahtiin. Ennusteisiin nojaten ruoan kallistumisen voi olettaa jatkuvan niin, että lopulta eri maiden hinnannousut ovat samaa luokkaa. Siitä syystä maiden välisiin suhteellisiin hintatasoindekseihin tuskin on odotettavissa merkittäviä eroja. Kalliit maat pysyvät kalliina ja huokeammat maat suhteellisesti huokeampina. 

Hintatasoindeksejä tarkasteltaessa on muistettava, että indeksit eivät kerro maan kansalaisten ostovoimaa. Ostovoimavertailuun tarvitaan hintojen lisäksi tietoja palkoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisen alan verovaroin tuottamista palveluista. Jos Suomi hintatasovertailussa sijoittuukin kalleimpien joukkoon, putoaa sijoitus, kun tarkastelun kohteeksi otetaan kansalaisten ostovoima.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueella.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Blogi
26.1.2022
Ilkka Lehtinen

Inflaatiosta on tullut talous­politiikan suosikki­aihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssi­kurssien kehityksen kannalta.

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

Blogi
23.11.2021
Ilkka Lehtinen

Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttaja­hintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.

tk-icons