Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Lapset näkyvät ja kuuluvat tilastoissa

28.4.2021
Twitterissä: @HanneleOrjala
Kuva: Kari Likonen

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Syntyvyys on laskenut voimakkaasti 2010-luvulla. Tämä herättää kysymyksiä lapsiperheiden hyvinvoinnista ja lasten asemasta Suomessa.

Valtioneuvoston kanslian tuoreessa väestöpoliittisessa selvityksessä tutkimusprofessori Anna Rotkirch painottaa lapsimyönteisyyden merkitystä. ”Lapsia – totta kai” on yhteiskunnan viesti siitä, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen panostetaan.

Samaa viestiä välittää myös tuore kansallinen lapsistrategia. Selvityksen laatinut parlamentaarinen komitea katsoo yksimielisesti, että kansallisella lapsistrategialla tulee luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Onko meillä kaikkien lasten Suomi, takaammeko kaikille hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollisuuden sekä näemmekö lapset osallisina yhteiskunnassa? Kaikki edellä mainitut ovat arvokkaita teemoja myös lapsuutta kuvaavissa tilastoissa.

Tilastokeskuksen Lapset Suomessa -artikkelisarja Tieto&trendit -verkkojulkaisussa pyrkii avaamaan lasten elinoloja kattavasti. Vuoden mittaan käsittelemme esimerkiksi lapsiperheiden toimeentuloa ja kulutusmenoja, asuinoloja ja asuinmenoja, lastenhoitoa, lasten koulunkäyntiä ja vapaa-ajan viettoa sekä median ja tietotekniikan käyttöä. Analysoimme yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia lapsiin. Kirjoittajat ovat Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastojen asiantuntijoita.

Luotaamme artikkelisarjassamme yli miljoonan alle 18-vuotiaan elinolosuhteita.

Tietoa myös erolasten vuoroasumisjärjestelyistä

Artikkeleissa hyödynnetään erilaisia tilastotietolähteitä. Yhteiseurooppalaisessa EU-SILC -tulo- ja elinolotutkimuksessa kerätään tietoa lasten terveydestä ja lasten kokemasta aineellisesta puutteesta. Tämän tutkimuksen avulla kerättyä tietoa lasten terveydestä ei ole julkaistu aiemmin kansallisesti.

Lasten kokemaa aineellista puutetta on kuvannut Kaisa-Mari Okkonen Hyvinvointikatsaus-lehden lapsiteemanumerossa 2014. Uuden tiedonkeruun myötä aiheesta on luvassa tuoretta tietoa.

Tuoreesta EU-SILC -kyselystä saamme myös tietoa lasten vuoroasumisjärjestelyistä ja erolasten elinoloista, esimerkiksi vanhempien tapaamisesta. Nämä kysymykset ovat tiedonkeruussa ensimmäistä kertaa.

Tilastokeskus on selvittänyt aiemmin lasten vuoroasumista työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimuksessa 2018. Tulosten mukaan kahdessa kodissa asuvia lapsia oli yhteensä noin 110 000 ja näistä lapsista 40 000 asui yhtä paljon kummassakin kodissa.

Muuttoliike haastaa tilastointia

Suomessa on 2010-luvulla käynyt tasaisen vilkas maansisäinen muuttoliike. Yhä useampi meistä asuu nyt kaupungeissa. Artikkelisarjassa pyritään kuvaamaan tätä kehitystä lasten näkökulmasta.

Lasten määrän vähennyttyä maaseudulla on kyläkouluja lakkautettu. Alakoululainen voi joutua kulkemaan jopa yli 50 kilometrin koulumatkan uuteen koulukeskukseen. Samalla 2010-luvun aikana Helsingissä koululaisten määrä on kasvanut lähes 10 000 oppilaalla.

Rajat ylittävä muuttoliike on sekin kasvanut 2010-luvulla. Noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen eli hänen molemmat vanhempansa tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Kuinka hyvin ymmärrämme kielivähemmistöjen, monikulttuuristen tai ulkomaalaistaustaisten perheiden arkea tilastojen avulla? Väestötietojärjestelmään ei esimerkiksi tällä hetkellä voi kirjata kuin yhden äidinkielen, vaikka henkilö olisi täysin kaksi- tai monikielinen.

Väki liikkuu, mutta pysyvätkö tilastot perässä? Juuri rekisteritietojen avulla meille piirtyy varsin tarkka kuva maamme väestöstä. Toisaalta maahanmuuttaja rekisteröidään yhteiskunnan tietovarantoihin vasta oleskeluluvan ja kotikunnan saannin jälkeen. Tämän vuoksi kuva kaikista maassa olevista lapsista ja heidän perheistään ei ole täydellinen.

Rekisteritieto ei myöskään kerro kaikkea lapsiperheiden arjesta tai sosiaalisista verkostoista: rekisteripohjaiset tilastot eivät esimerkiksi löydä suomalaislapselle isovanhempia, jos nämä asuvat ulkomailla. 

Lasten elinolojen ymmärtäminen vaatii monipuolisten aineistojen, niin rekisteritietojen kuin kyselytutkimustenkin hyödyntämistä. Myös uudelle kehittämiselle on sijansa.

Yleisesti ottaen mielikuva maamme lasten hyvinvoinnista on myönteinen ja eurooppalaisesti vertaillen suomalaislapsilla on mennyt hyvin 2010-luvulla. Kuitenkin tunnistamme tilastoissa myös lasten kohtaamat vakavat sairaudet, onnettomuudet, laiminlyönnin ja väkivallan. Myös näitä teemoja käsitellään Lapset Suomessa -artikkelisarjassa.

Ajankäyttötutkimus avaa lasten elämää korona-aikana

Koska tilastotiedon kerääminen ja analysoiminen vie aina aikansa, ei meillä juurikaan ole vielä tutkittua tietoa koronapandemian vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Tilastokeskus on koonnut omille verkkosivuilleen keskeisiä tilastotietoja epidemian vaikutuksista erityisesti työmarkkinoihin ja kansantalouteen, joilla myös on toki merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja perheiden tilanteiden ymmärtämisessä.

Parhaillaan käynnissä oleva ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu antaa valmistuessaan (2022) ainutlaatuisen kuvan korona-ajan elämästä Suomessa. Tutkimukseen vastaa yli 10-vuotias väestö, ja tässä tutkimuksessa siis myös kouluikäiset pääsevät kertomaan elämästään ja ajankäytöstään ns. ajankäyttöpäiväkirjan avulla. Lapset näkyvät ja kuuluvat tilastoissa.

Ymmärrämmekö lasten maailmaa tilastojen avulla?

Tähän voi pääosin vastata myönteisesti. Kehittämiskohteita kuitenkin on, kuten väestöpoliittisessa selonteossakin todetaan:

”Väestö- ja perhetilastoja tulisi kehittää ja resursoida nykyistä tarkemmin, jotta kokonaiskuva ja tietopohja olisivat ajan tasalla. Tämä koskee muun muassa lapsiperheiden tilastoja.”

Myös lapsistrategia nostaa tietopohjan vahvistamisen keskeiseksi keinoksi, jolla edistetään lasten yhdenvertaisuutta: Suomessa on tehty työtä lasten hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämiseksi, mutta tietoperustassa on puutteita erityisesti yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Lasten hyvinvointia koskevan tiedonkeruun aukot sekä tiedon monialaisen ja ajantasaisen hyödyntämisen puutteet heikentävät lapsia koskevan päätöksenteon vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Muita tunnistamiamme kehityskohteita on erityisesti eroperheiden lasten vuoroasumisen kuvaaminen tilastoissa sekä lapsiperheiden velkaantumisen ja sen vaikutusten seuraaminen. Myöskään kaikkia sateenkaariperheitä ei tavoiteta tilastojen avulla.

Suurin vaikeus lapsia koskevan tiedon saatavuudessa liittyy luultavasti kuitenkin tiedon hajanaisuuteen. Artikkelipanoksellamme pyrimme helpottamaan tätä.

Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa on 2000-luvulla laadittu seitsemän vuoden välein lapsiteemajulkaisu (Suomalainen lapsi -julkaisut 2000 ja 2007, Hyvinvointikatsaus 1/2014). Tätä perinnettä jatkamme nyt Tieto&trendit -julkaisussa.

Kirjoittaja on osastopäällikkö Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastoissa.

Tieto&trendit -verkkojulkaisun Lapset Suomessa -teema on osa Tilastokeskuksen Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumia. Voit seurata Tieto&trendit -sisältöjä myös kuukausittaisin ilmestyvän juttukoosteen avulla.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons