Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talouskriisin merkit selviä työvoimatutkimuksen toukokuun tiedoissa

24.6.2020
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Kari Likonen

Koronakevään työmarkkinavaikutukset näkyivät työvoimatutkimuksen toukokuun tiedoissa selvästi. Työllisiä oli toukokuussa 96 000 vähemmän ja työttömiä 46 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Piilotyöttömien määrä kasvoi 67 000 henkilöllä. Lomautettuja oli 113 000 enemmän ja alityöllisiä 93 000 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa (kuvio 1).

Kuvio 1. Työttömät, lomautetut, alityölliset ja piilotyöttömät, toukokuu 2011­­2020
Kuvio 1. Työttömät, lomautetut, alityölliset ja piilotyöttömät, toukokuu 2011­­–2020
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työttömiä oli toukokuussa kaikkiaan 295 000, piilotyöttömiä 162 000 ja lomautettuja 119 000.

Työvoimatutkimuksessa piilotyöttömät ovat henkilöitä, jotka haluaisivat työtä, mutta ovat luopuneet työnhausta, eikä heitä sen vuoksi luokitella suoraan työttömäksi. Alityöllisellä taas tarkoitetaan työllistä, joka haluaisi tehdä enemmän töitä kuin mitä on saatavilla.

Lomautuksista 74 000 oli määräaikaisia ja 45 000 toistaiseksi voimassa olevia. Työvoimatutkimuksessa enintään kolmen kuukauden määräajaksi lomautettu luetaan työlliseksi.

Jos työvoimatutkimuksen lukuja vertaa työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston työttömiin työnhakijoihin, on hyvä tietää, että osa työvoimatutkimuksen piilotyöttömistä, alityöllisistä ja lomautetuista sisältyy työttömiin työnhakijoihin, joita oli Työnvälitystilaston mukaan toukokuussa 433 000.     

Tärkein syy työttömyyslukujen eroon on tilastojen erilainen työttömän määrittely, mikä perustuu näiden kahden eri tilaston erilaiseen tuotantotapaan ja käyttötarkoitukseen.  

Työvoimatutkimuksen lukujen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisia. Siksi työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILOn suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Työttömät työnhakijat ovat puolestaan työ- ja elinkeinohallinnon säädösten mukaan määriteltyjä TE-toimistojen asiakkaita.

Lisää määrittelyn eroista ja työvoimatutkimuksen tehtävästä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kuvaajana voi lukea täältä.

Työmarkkinoilla koronakriisi on vaikuttanut toistaiseksi ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Ei olekaan yllättävää, että työllisyyden pieneneminen näkyy vahvasti osa-aikatyössä.

Toukokuussa osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 373 000, mikä oli 82 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kokoaikatyössä olevien määrä pieneni vuodessa 13 000 henkilöllä, ja heitä oli toukokuussa 2020 yhteensä 2 117 000.

Kuukausimuutoksista voidaan huomata, että vaikka työttömien määrä kasvoi huhtikuusta 78 000 henkilöllä, piilotyöttömiä oli 34 000 vähemmän ja lomautettuja 15 000 vähemmän huhtikuuhun verrattuna.

Kuukausimuutokset kertovat kuitenkin lähinnä kausi-ilmiöistä eivätkä suhdannekehityksestä. Kausi-ilmiöitä ovat esimerkiksi kesäkuukausien kausityöt, oppilaitosten kesälomien myötä alkava opiskelijoiden työnhaku ja määräaikaisissa työsuhteissa olleiden opettajien ns. kesätyöttömyys.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina työvoima­tutkimuksen tehtävissä Tilastokeskuksessa.

 

Työttömyyden erilaisesta tilastoinnista

Lomautetuista ja yrittäjien työllisyydestä

Piilotyöttömistä ja muista työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

tk-icons