Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Naispalkansaajien jaksamisongelmien roima kasvu yllätti myös työolotutkijan

19.2.2020
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Kari Likonen

Tämän viikon alussa Yle uutisoi, kuinka ”Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt työnantajat”.  Käänne huonompaan on tapahtunut vuonna 2016. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle; ne ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Palkansaajien erilaisten jaksamisongelmien ”räjähdysmäinen kasvu” vuoden 2013 jälkeen yllätti myös meidät tutkijat, kun vuoden 2018 työolotutkimuksen aineisto valmistui. Silmiinpistävää kasvu on ollut 2000-luvulla juuri nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Kun esimerkiksi väsymyksen, haluttomuuden tai tarmottomuuden tunteita vähintään viikoittain kokevien naispalkansaajien osuus oli pysytellyt noin 40 prosentissa 2000-luvun kaikissa kolmessa aiemmassa työolotutkimuksessa, vuonna 2018 vastaava osuus oli hätkähdyttävät 50 prosenttia.

Nuorilla 25–34-vuotiailla naisilla osuus oli tätäkin korkeampi. Miehillä vastaava osuus on ollut koko 2000-luvun noin 30 prosenttia.

Vähintään viikoittain koetut univaikeudet, ärtyneisyyden ja jännittyneisyyden tunteet sekä tunne siitä, että kaikki käy yli voimien, ovat kaikki lisääntyneet harppauksenomaisesti vuosien 2013 ja 2018 välillä.

Erityisen huolestuttavaa on se, että psyykkiset oireet ovat pääsääntöisesti yleisimpiä nuorilla aikuisilla ja varhais-keski-ikäisillä naisilla. Ne ovat yleistyneet 2000-luvulla eniten juuri alle 45-vuotiailla naisilla.

Myös keskittymis- ja muistiongelmat kasautuvat nuorta aikuisuutta tai varhaiskeski-ikää eläville naisille. Vuonna 2018 kaikista palkansaajista reilu neljännes (26 %) koki vähintään viikoittain vaikeuksia keskittyä ja yhtä moni vaikeuksia muistaa asioita. Osuudet olivat korkeimmat 25–34-vuotiailla (39 % ja 36 %) ja 35–44-vuotiailla naisilla (36 % ja 35 %).

Työikäisten mielenterveysongelmien pääsyy ei tietenkään aina löydy työpaineista. Paha olo kumpuaa usein monen tekijän summana, ja ruuhkavuosina elämä voi olla kovin hektistä noin ylipäänsäkin. Työolotutkimuksen aineiston perusteella on kuitenkin ilmeistä, että työympäristötekijöiden osuutta asiaan ei voi ohittaa.

Psyykkinen oireilu on selvästi yleisempää palkansaajilla, jotka kokevat kiireestä paljon haittaavaa rasitusta työssään, joiden työ on henkisesti raskasta, joiden työpaikalla on paljon ristiriitoja ja työpaikkakiusaamista, jotka ovat tyytymättömimpiä esimiehensä johtamistapaan tai jotka kokevat digitalisaation lisänneen työn kuormittavuutta, kuin niillä palkansaajilla, jotka ovat välttyneet kyseisiltä ongelmilta.

Ja kuinka ollakaan: erityisesti haittaava kiire, mutta myös työn henkinen raskaus ovat yleistyneet viime vuosina hälyttävässä määrin – juuri naispalkansaajilla.

Huolestuttavaa on etenkin se, että vakavaa työuupumusta selvänä vaarana työssään pitävien naispalkansaajien osuus on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa 8 prosentista 19 prosenttiin. Kaikkiaan kaksi kolmesta (65 %) naispalkansaajasta ajatteli työuupumusta vaarana omassa työssään vähintäänkin silloin tällöin vuonna 2018. Edellisen 20 vuoden aikana vastaava osuus oli vaihdellut 50–55 prosentissa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että työssä koettu tapaturmavaara on pysynyt naisilla ennallaan ja rasitusvammojen vaaraksi kokeminen pikemminkin laskenut vuodesta 2008 lähtien.

Vakavan työuupumuksen selvänä vaarana työssään kokevista puolet (50 %) myös pelkäsi työkykynsä puolesta, kun kaikilla palkansaajilla vastaava osuus oli 23 prosenttia. Yhteys oli voimakkain 25–34-vuotiailla: vakavan työuupumuksen selväksi vaaraksi kokevista yli puolet pelkäsi työkyvyttömyyttä, kun taas heistä, jotka eivät kokeneet työuupumuksen vaaraa, joka kymmenes koki työkyvyttömyyden uhkaa.

Niistä naisista, joille vakava työuupumus oli selvä vaara työssä, 20 prosenttia ei myöskään uskonut jaksavansa terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahtakaan vuotta. Vastaava osuus oli 3 prosenttia niillä naisilla, jotka eivät kokeneet työuupumusta vaarana.  

Tämän päivän nuorilla aikuisilla pitäisi olla edessään vielä useampi vuosikymmen työelämää. Työllisyysastetta halutaan nostaa ja työuria pidentää. Miten näiden tavoitteiden ja ylipäänsä huoltosuhteen käy, jos nuoret polttavat itsensä loppuun jo työuransa alkuvaiheessa?

En voi välttyä pohtimasta sitäkään, mikä yhteys nuorten naisten lisääntyneillä työpaineilla ja jaksamisongelmilla on syntyvyyden viimeaikaiseen laskevaan trendiin. 

Palkansaajien jaksamiseen liittyvien ongelmien osalta uusimman työolotutkimuksen tulokset ovat varsin pysähdyttävää luettavaa. Käsillämme kytee aikapommi, jonka syihin olisi pureuduttava tarkemmin ja reagoitava mitä pikimmiten.

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
13.10.2020
Pertti Taskinen

Suomalaisista noin 70 prosenttia kokee työssään, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista, kun EU:ssa vastaava osuus on 40 prosenttia. Toisaalta Suomessa koetaan muuta EU:ta selvästi enemmän, että työaikoihin vaikuttavat työn sanelemat vaatimukset.

Blogi
23.9.2020
Hanna Sutela

Yli 55-vuotiaat palkansaajat ovat nykyisin koulutetumpia ja hyväkuntoisempia, arvostavat ansiotyötä tärkeäksi elämänalueeksi huomattavasti useammin ja ovat valmiita jatkamaan työelämässä selvästi pidempään kuin ikätoverinsa vuosituhannen vaihteessa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimus.

tk-icons