Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mobiilipaikannusdata kuvaa hyvin väestön kausittaista vaihtelua – koronakevät näkyy kokeiluissamme

18.9.2020
Twitterissä: @PasiPiela
Kuva: Risto Wuolle

Teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata mahdollistaa monipaikkaisen elämän tarkastelun hallinnollisia aineistoja tai usein raskaita kyselytutkimuksia ketterämmin. Tilastokeskus hyödyntääkin jo tilastotuotannossaan verkkovierailuihin perustuvaa tietoa (roaming data) kansainvälisen matkailun volyymien muutosten hahmottamiseen.

Tässä esittelemäni esimerkit liittyvät puolestaan tuoreimpiin kotimaan kausiväestöä koskeviin kokeiluihimme, joiden avulla kartoitamme mahdollisuuksia rikastaa tilastotuotantoa. Kausiluonteiseen väestön vaihteluun on nimittäin käytännössä mahdotonta päästä käsiksi perinteisillä tietovarannoillamme.

Aineistot perustuvat passiiviseen paikannukseen ns. CDR-datasta (teletunnistetiedot) ja ne on aggregoitu kunta- ja postinumeroaluetasolle ennen Tilastokeskukseen toimittamista. Niistä ei voi tunnistaa ketään eikä niitä voi siten yhdistellä henkilötasolla aineistoihimme.

Tarkastelemme seuraavassa ajanjaksoa 30.12.2019–30.6.2020, jonka olemme jakaneet laajempaan virka-aikaan klo 8–17 ja tämän ulkopuoliseen ajanjaksoon päivittäin. Postialue tai kunta on valittu sen mukaan, missä tapahtumia on ollut eniten.

Operaattoreiden markkinaosuudet ovat julkista tietoa mutta alueittaiset osuudet eivät. Oheisissa kuvioissa tiedot on suojattu indeksoimalla aikasarjat perusajankohtanaan 30.12.2019 (indeksi saa arvon 100).

Kun tarkastellaan koko maan liittymien lukumääriä, huomataan koronaepidemian vuoksi ulkomaan matkailun pysähtyminen ja suomalaisten kotiinpaluu.

Huomataan myös, että osa puhelimista on käyttämättöminä (CDR-tietojen näkökulmasta) tai sammutetaan viikonlopuksi. Työ- ja kotikännykän käyttöä emme pysty erottelemaan. Viikonlopun ja pyhien lukumääriä joudutaankin hieman korottamaan.

Korjaustenkin (aikasarjan tasoittaminen) jälkeen nähdään kuviosta 1 vaikkapa Helsingin Punavuoressa selkeä vaihtelu arjen ja viikonlopun välillä. Punavuori on yksi Suomen tiiviimmin asutuista alueista, mutta siellä on silti enemmän työpaikkoja kuin asukkaita.

Koronarajoitusten ja -suositusten lisäksi kuviossa näkyy selvästi myös juhannuspoistuma.

Kuvio 1. Helsingin Punavuoren päiväväestö päivittäin klo 8–17:00. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 1. Helsingin Punavuoren päiväväestö päivittäin klo 8–17:00. Maanantait on merkitty päivämäärin. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

 

Bileväestön poistuma koronan myötä näkyy selvästi…

Viikonlopun illanviettäjät keskustan iloissa jaksoivat vielä ennen koronaa juhlia, kuten iltaväestön havainnollistavasta kuviosta 2 nähdään. Kuvaaja kertoo väestömäärän vähenevän voimakkaasti maaliskuussa ja tasoittuvan indeksiluvun 60 tuntumaan. Näin se on siis 40 prosenttia pienempi kuin aikasarjan alussa 30.12.2019.

Kuvio 2. Helsingin keskustan ilta- ja yöväestö päivittäin klo 17–8:00. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 2. Helsingin keskustan ilta- ja yöväestö päivittäin klo 17–8:00. Maanantait on merkitty päivämäärin. Kuvion oleellinen tieto on kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Entäpä Uudenmaan sulun vaikutus?

Kuviossa 3 nähdään liikehdintä Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Se luonnollisesti hidastui koronasulun myötä, mutta juhannus kohosi vuotuiseen ennätykseensä.

Kuvio 3. Uudeltamaalta muihin maakuntiin suuntautuneet yön yli -matkat: eilen Uudellamaalla, tänään toisessa maakunnassa. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 3. Uudeltamaalta muihin maakuntiin suuntautuneet yön yli -matkat: eilen Uudellamaalla, tänään toisessa maakunnassa. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

 

…samoin hiihtokauden ennenaikainen päättyminen pohjoisen hiihtokeskuksissa

Kuviossa 4 on esitetty pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Hiihtokeskuspaikkakuntia ovat tässä Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kolari, Kittilä, Kuusamo, Pelkosenniemi ja Salla.

Kuvio 4. Pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 4. Pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Kuviosta näkee selkeästi talvilomaviikkojen huiput sekä hiihtokauden ennenaikaisen päättymisen koronan vuoksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen muiden maakuntien asukkaita ei Lapissa juuri nähty ennen kesäkuuta.

Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämisen parissa jatkuu. Tilastokeskus neuvottelee kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

Blogi
25.8.2022
Jukka Hoffren

Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtion­hallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannus­tehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteri­tietoja ja muita hallinnollisia tieto­aineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilasto­ekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.

tk-icons