Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mikro- ja makrotilastojen yhdistäminen: kertooko se, miten erilaisilla kotitalouksilla menee?

16.12.2020
Twitterissä: @HatakkaTarja, @TuomasParikka
Kuva: Shutterstock

Eurostat on tänään 16.12.2020 julkaissut sivuillaan kokeellisena tilastona tietoa kotitalouksien tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin kansantalouden tilinpidon tasoihin sekä tulonjakotutkimuksen ja kulutustutkimuksen tietoihin pohjautuen.

Taustana tälle työlle on niin kutsutun Stiglitzin komitean syksyllä 2009 julkaisema raportti sekä vuonna 2016 hyväksytty Wienin memorandum. Niiden myötä on yhä enemmän pohdittu sitä, mitä kansantalouden tilinpidon tuottama talouden kuva kertoo kotitalouksien tilanteesta vai kertooko se siitä mitään.

Enenevässä määrin on kiinnitetty huomiota myös siihen, että kotitalouksien osalta mikrotilastojen (eli yksittäisiä kotitalouksia kuvaavien tilastojen) ja makrotilastojen (eli kaikkia kotitalouksia kuvaavien tilastojen) yhdistäminen on vaikeaa. Niiden antamat kuvat eivät välttämättä täydennä toisiaan, kun harvalle on aivan selvää, mikä tiedoissa on vertailukelpoista ja mikä aiheuttaa eroja vertailukelpoisuudelle.

Stiglitzin komitea suositti, että perinteisen, tuotannon muutosta kuvaavan mittarin eli bkt:n volyyminmuutoksen rinnalle on syytä kehittää erityisesti kotitalouksien hyvinvointia mittaavaa tietoa. Komitea katsoi, että varsinkin tulojen, kulutuksen ja varallisuuden tarkastelu yhtäaikaisesti sekä näiden jakautuminen erilaisten kotitalouksien kesken olisivat keskeisiä kotitalouksien hyvinvoinnin tarkastelun kannalta. Tällainen tarkempi tieto kuvaisi sitä, kuinka bkt:n kehitys vaikuttaa erilaisiin kotitalouksiin, ja tarjoaisi mahdollisuuden myös poikkeusolojen vaikutusten tarkasteluun. 

Esimerkiksi nyt koronakriisin aikana kotitalouksien kulutus on vähentynyt ja säästämisaste kasvanut, mutta kun tiedot koskevat vain kotitalouksia yhteensä, ei ole kaikilta osin selvää, kuinka vaikutukset ovat kohdistuneet erilaisiin kotitalouksiin. Siksi on myös vaikea arvioida, mitkä olisivat tehokkaimpia toimenpiteitä kotitalouksien hyvinvoinnin kannalta.

Rekisteripohjaiset aineistot antavat parhaimmillaan tarkkaa tietoa vaikkapa alueittain tai asuntokunnan koon mukaan, mutta kaikkea nekään eivät kerro, sillä rekisteriaineistot eivät ole aina kattavia. Esimerkiksi kotitalouskohtaisia kulutustietoja on saatavilla vain otostutkimuksista, jolloin tietoihin liittyy otannasta aiheutuvaa epävarmuutta. 

Makrotilastona kansantalouden tilinpito taas niputtaa kaikki kotitaloudet yhteen. Se, että kotitalouksilla on yhteensä tai keskimäärin esimerkiksi tietty määrä velkaa, ei yksinään kerro paljonkaan kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta.

Kansantalouden tilinpito on todennäköisesti maailman laajimmin käytetty tilastojärjestelmä, ja sen käyttökelpoisuutta halutaan lisätä muun muassa tällä kotitalouksien tulojen, kulutuksen ja varallisuuden jakautumista käsittelevällä laskelmalla (ns. DINA eli distributional national accounts), jossa kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin aggregaatteja hajotetaan väestöryhmittäin käyttäen mikroaineistoja (tulojen ja kulutuksen osalta lähinnä kulutustutkimusta ja EU-SILC:iä). 

Makrotilastojen kattavuutta pidetään hyvänä, sillä niitä laadittaessa tarkastellaan samanaikaisesti sekä tuotantoa, tuloja että kulutusta. Näiden tietojen lähempään tarkasteluun tarvitaan kuitenkin mikrotilastoja, jotka taas yleensä katsovat asiaa yksityiskohtaisemmin kotitalouksien välillä, mutta vain yhdestä näkökulmasta, esimerkiksi tuloerojen osalta.

OECD:n, Euroopan keskuspankin ja EU:n tilastoviraston Eurostatin yhteistyönä on jo useamman vuoden ajan kehitetty mikro- ja makrotilastojen tietojen yhdistämistä kotitalouksien tulojen, kulutuksen ja varallisuuden osalta, ja sen jälkeen makrotilastojen tulosten jakamista tarkempiin kotitalousryhmiin, käytännössä ensin tuloviidenneksittäin. 

Teoriassa ajatus on erinomainen – vaikka toki saman tuloviidenneksen sisälläkin on kovin erilaisia kotitalouksia – mutta käytännössä laskenta on huomattavan haastavaa. Mikrotilastojen yhteenlaskettu taso voi poiketa paljonkin makrotilastojen tasosta, joissakin asioissa mikro- ja makrotilastot mittaavat eri asioita, ja lisäksi on eriä, joista meillä ei ole oikeasti olemassa mikrojakaumia. Kun jakaumat tehdään sitten ”jonkin oletuksen” perusteella, lopputulos voi olla vahvasti riippuvainen tehdystä oletuksesta. 

Palkkatulojen osalta mikro- ja makrotiedot vastaavat hyvin toisiaan, mutta esimerkiksi niin kutsutulle sekatulolle (mixed income, kansantalouden tilinpidon käsite) ei löydy suoraa vastinetta mikroaineistosta.

Lisäksi kulutuksen osalta on eriä, jotka käsitellään eri tavoin mikro- ja makroaineistossa – esimerkkinä vaikkapa kotitalouksien välinen käytettyjen tavaroiden kauppa, joka huomioidaan kulutustutkimuksessa, mutta ei kansantalouden tilinpidossa.

Vuonna 2014 perustettiin kansainvälinen työryhmä, johon Suomi ei ole varsinaisesti osallistunut, mutta jonka työtä on seurattu vierestä. Työryhmässä mukana olevat maat ovat tuottaneet näitä laskelmia jo aiemmin, ja nyt maita pyydettiin tuottamaan laskelmat vuodelta 2015 joko kokonaan itse tai yhteistyössä Eurostatin kanssa. Samassa yhteydessä Eurostat on laatinut muille EU-maille karkeampaan lähdeaineistoon perustuvat vertailukelpoiset laskelmat, joita maat ovat saaneet kommentoida. 

Tarkimman tason tiedot ovat yleensä vain mailla itsellään, jolloin joidenkin erien jako tai mikro- ja makrotilastojen eron täsmäyttämiseen käytettävä tieto on tarkempaa kuin Eurostatin tuottamissa laskelmissa. Työ aloitettiin tulojen ja kulutuksen jaon tarkastelulla, ja työ varallisuuden jakautumisen laskemiseksi on käynnissä: tuloja ja kulutusta koskevia tietoja julkaistiin nyt ja tavoitteena on julkaista varallisuuden jakautumiseen liittyviä tuloksia vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Nämä tulojen ja kulutuksen jakautumista EU-maissa koskevat laskelmat – siis joko maiden itsensä laatimina, yhteistyössä Eurostatin kanssa tehtyinä tai Eurostatin karkeammilla tiedoilla tuotettuina – julkaistiin kokeellisena tilastona Eurostatin nettisivuilla. Aiemmin vastaavia laskelmia on julkaistu vuosina 2012 ja 2015 niitä laatineiden maiden osalta. Suomea koskevia laskelmia on tarjolla tässä yhteydessä nyt ensimmäisen kerran.

Suomen osalta Tilastokeskus on kommentoinut nyt julkaistuja laskelmia sekä valinnut Eurostatin tarjoamista menetelmistä ”vähiten huonon” mikro- ja makrotietojen välisen eron täsmäyttämiseen toisaalta tulojen ja toisaalta kulutuksen osalta. Eurostatin julkaisemat tiedot sisältävät sekä työryhmään osallistuneiden EU-maiden omat laskelmat että Eurostatin tuottamat laskelmat. 

OECD:n tietokannassa taas on maiden omia laskelmia muistakin kuin EU-maista ja osittain pidemmältä aikaväliltä, mutta OECD:n tietokannassa ei ole keskitettyjen laskelmien tuloksia. Osa näissä kahdessa tietokannassa julkaistavista tiedoista on siis samoja (“toivottavasti”, sanoivat eri osapuolet), ja sitten kummassakin julkaistaan tietoja, joita toisessa tietokannassa ei ole. 

Näihin Eurostatin julkaisemiin lukuihin on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti. Ne ovat nyt ensimmäinen laajempi laskelma, jonka parhaina puolina voitaneen pitää toisaalta sitä, että ne ylipäänsä ovat olemassa ja toisaalta sitä, että ne ovat olemassa kansainvälisesti vertailukelpoisina. 

Mitään kovin varmoja johtopäätöksiä siitä, miten kotitalouksilla missäkin tuloryhmässä menee, ei näiden perusteella ehkä kannata vielä vetää. Ennemminkin niitä voisi käyttää pohjaksi sen miettimiseen, ovatko tulokset mielekkäitä ja jos/kun eivät ole, niin miksi eivät.

Kommentit, kysymykset ja kyseenalaistukset ovat tervetulleita. Nämä ovat ensimmäiset näin laajasti tehdyt ja julkaistut laskelmat kotitalouksien tulo- ja kulutuseroista kansantalouden tilinpidossa. Seuraava askel on niiden arviointi (ja arvostelu), jonka perusteella laskentamenetelmiä voidaan toivottavasti muokata ja parantaa.

Työryhmän tavoitteena on saada nämä laskelmat osaksi kansantalouden tilinpidon manuaalin seuraavaa versiota, joka on tarkoitus hyväksyä vuonna 2025. Sen jälkeen laskelmia ruvettaneen pikkuhiljaa tuottamaan ja julkaisemaan laajemmin ja säännöllisemmin eri maissa. Suomessa omat, tarkemmat aineistomme tarjoaisivat hyvän mahdollisuuden lukujen laatimiseen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat siis Suomen osalta Eurostatin käytössä olleisiin aineistoihin ja siellä luotuihin menetelmiin. Jos tulosten perusteella haluaa esittää vahvoja mielipiteitä, kannattaa ainakin ensin tutustua tarkkaan sekä lähdeaineistoihin (ks. alla), niiden välisiin eroihin, tehtyihin oletuksiin että laskelmista tehtyihin herkkyysanalyyseihin. Voi olla, että sen jälkeen ainakin tarkkaavainen lukija harkitsee uudestaan kovin vahvoja mielipiteitä.  

 

Katri Soinne ja Jarkko Kaunisto työskentelevät makrotilastoissa Julkinen talous ja sektoritilinpito -ryhmässä ja Tarja Hatakka, Marie Reijo ja Tuomas Parikka mikrotilastoissa Kuluttajat ja toimeentulo -ryhmässä.

Lähdeaineistoja ja linkkejä:

Eurostatin julkaisu (kokeelliset tilastot)

Fesseau, M. and M. Mattonetti (2013), “Distributional Measures Across Household Groups in a National Accounts Framework: Results from an Experimental Cross-country Exercise on Household Income, Consumption and Saving”, OECD Statistics Working Papers, No. 2013/04, OECD Publishing, Paris

Kavonius, Ilja Kristian (Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2019): Varallisuus tuloerojen taustalla: Analyysi varallisuuden ja tulonjaon välisestä yhteydestä vuosina 1995-2016

Kavonius, Ilja Kristian & Honkkila, Juha (Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015): Mikro- ja makrolinkin käyttö kotitalouksien taseiden analyysissä

Stiglitzin komitean raportti (2009)

Törmälehto, Veli-Matti (Eurostat, 2019): Reconciliation of EU statistics on income and living conditions (EU-SILC) data and national accounts, 2019 edition

Wienin memorandum (2016)

Zwijnenburg, J., S. Bournot and F. Giovannelli (2016), “Expert Group on Disparities in a National Accounts Framework: Results from the 2015 Exercise”, OECD Statistics Working Papers, No. 2016/10, OECD Publishing, Paris

Lisäksi työryhmä (nk. EG DNA) työstää menetelmäopasta, jonka julkaiseminen on suunniteltu maaliskuulle 2021 ja OECD:n toimesta laaditaan näistä laskelmista raportti, joka pyritään julkaisemaan vielä tämän vuoden aikana tai viimeistään alkuvuodesta 2021.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons