Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Metsän neito tahdon olla – metsästämme ja keräilemme luonnon antimia eniten Euroopassa

28.8.2020
Twitterissä: @NiinaLes
Kuva: Risto Wuolle

Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8.2020. Kuin jo ennakkoon sitä juhlistaen kaupungistuva Suomi ja metsän laidoilla ja metsissä kasvaneet suomalaiset saivat joukkoherätyksen keväällä 2020 COVID-19-pandemian seurauksena.

Kevään poikkeusolojen myötä viimeistään ymmärsin, kuinka arvokas Suomen luonto onkaan. Puhdas metsä, luontopolut, korkeat kalliot, upeat maisemat auringonlaskuun ja kaikki kävelymatkan päässä – myös silloin kun Uudeltamaalta ei saanut poistua. Suomen metsät tarjosivat henkirei’än monelle meistä.

Kesällä koitti uusi käänne: vuosisadan marjasato. Nevalla käyskentely oli upea kokemus, sinisiipien liihottelu salpasi hengen ihastuksesta, ja pakastimessa on palkintona kultainen saalis. Metsästyksen makuun pääsin metsästäessäni marjapoimuria ympäri Helsinkiä, ja lopulta Viikistä löytyi! Taisi olla lasten malli, mutta hyvin sai piirakkamarjat poimittua silläkin.

Metsästys ja keräily koostuvat eri maissa erilaisista tuotteista. Suomessa luokka sisältää metsämarjat, metsäsienet ja jäkälän, porot ja riistan, sekä hunajan.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää hyvin. Metsästyksessä ja keräilyssä viiden kärjen muodostivat Espanja, Italia, Saksa, Suomi ja Tsekki, kun tarkastellaan pelkkiä kilomääriä vuoden 2018 tiedoilla.

Kuvio 1. Suomi Euroopan kärjessä metsästyksessä ja keräilyssä vuonna 2018
Kuvio 1. Suomi Euroopan kärjessä metsästyksessä ja keräilyssä vuonna 2018. Kuvion oleellinen tieto on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat

Kun huomioidaan myös asukasluku, Suomessa metsästetään ja keräillään tuotteita eniten Euroopassa, miltei kymmenen kiloa asukasta kohden. Viro seuraa hyvänä kakkosena kahdeksalla kilolla asukasta kohden.

Tilastojen näkökulmasta vuosi 2020 on ja tulee olemaan erikoinen. Esimerkki marjanpoiminnan tilastoinnista:

Ammattimaisista poimijoista saimme maahan vain murto-osan, mutta me siviilipoimijat olemme ostaneet kaupat tyhjiksi poimureista ja täyttäneet omat varastomme metsän aarteilla. Omaan käyttöön poimittujen marjojen määrän arviointi on haastava tehtävä.

Lähde lauantaina metsään, poimi piirakkamarjat ja nosta lippu salkoon, Suomen luonnon päivän kunniaksi!

Viherjäisell lattialla,
miss’ ei seinät hämmennä,
tähtiteltan korkeen alla
käyskelen ja laulelen,
ja kaiku ympäri kiirii. - Aleksis Kivi

 

 
Niina Lesonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ympäristötilinpidon tiimissä.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Blogi
3.12.2021
Antti Hörkkö

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

tk-icons