Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korjausrakentaminen tarvitsee oman hinta­indeksin

13.6.2019
Twitterissä: @LArhosalo

Korjausrakentamisen euro­määräisestä arvosta tuotetaan vuosittain tilastoja, mutta ilman soveltuvaa hinta­indeksiä ei voi tietää korjaus­rakentamisen määrän muutosta.

Tilastokeskus onkin nyt alkanut selvittää vaihto­ehtoja korjaus­rakentamisen hinta­indeksin luomiseksi. Tehtävä on hankala, mutta tarve indeksille on suuri.

Tällä hetkellä korjaus­rakentamiseen keskittyvää hinta­indeksiä ei ole lainkaan. Tilasto­keskus tuottaa rakentamiseen liittyen rakennus­kustannus- sekä maarakennus­kustannus­indeksiä, jotka ovat panos­indeksejä. Ne mittaavat kustannus­tekijöiden hinta­kehitystä, mutta eivät loppu­tuotteen hinta­kehitystä asiakkaalle.

Panosindeksit eivät sovellu deflatointiin, millä tarkoitetaan hinta­muutosten vaikutuksen eliminointia arvo­tiedoista. Ilman sitä ei saada tietää määrän muutosta.

Korjausrakentamisesta julkaistaan vuosittain arvo­tietoja rakennusten ja asuntojen korjauksista sekä rakennus­yritysten rakennuksiin kohdistuvista korjaus­töistä. Lisäksi rakentamisen suhdanne­tietona julkaistaan liikevaihto­kuvaajaa ja myynnin määrä­indeksiä, joka hyötyisi nykyistä laadukkaammista deflaattoreista. 

Uudisrakentamisen osalta deflatointiin hyvin soveltuva indeksi on olemassa. Uudis­rakentamisen hinta­indeksi saadaan johdettuna uudis­rakentamisen volyymi-indeksistä, jossa yhdistetään Väestörekisteri­keskuksesta saatavaa rakennus­lupatietoa ja hinta­tiedon lähteenä Haahtela-kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustieto­järjestelmän aineistoa. 

Korjausrakentamisen määrätiedon parantamista ovat suosittaneet monet rakennus­alaa seuraavat sidos­ryhmät. Korjaus­rakentamisen hinta­indeksi on keskeinen puute ilmiön nykyisessä tilastoinnissa.

Tarkempaa tietoa tarvitaan ohjaamaan investointi­päätöksiä useilla yhteis­kunnan sektoreilla. Hintojen seuraamisesta hyötyvät niin kuluttajat, rakennus­yrittäjät kuin ministeriöt.

Korjausrakentamisen hinta­indeksin luominen ei ole helppoa, sillä hankkeet ovat tyypillisesti moni­mutkaisia ja ainut­laatuisia, eikä riittävän saman­kaltaisena toistuvia korjauksia tehdä välttämättä kovin montaa. Indeksissä pitäisi pystyä keräämään toistuvia hinta­havaintoja tyypillisestä, ns. edustavasta urakasta, joka olisi ominaisuuksiltaan ja laadultaan vakioitu.

Korjaushankkeiden hintaan vaikuttaa kuitenkin niin monta tekijää, että laatu­vakiointi on vaikeaa. Esimerkiksi putki­remontin hintaan vaikuttaa rakennuksen ikä, koko, tyyppi, korjausten laajuus ja toteutus­tapa sekä muut remontin yhteydessä tehtävät korjaukset. Purku­töiden osuus koko hankkeessa voi myös vaihdella merkittävästi. Uudis­rakentamisen hintojen mittaaminen on mm. näistä syistä huomattavasti yksin­kertaisempaa kuin korjaus­rakentamisen.

Tilastokeskuksen käynnistämässä projektissa onkin tarkoitus selvittää erilaisia tapoja korjaus­rakentamisen hinta­indeksin luomiseksi ja vertailla vaihto­ehtojen toteuttamis­kelpoisuutta.

Projektin aikana toteutetaan pilotti­tiedonkeruu, jossa testataan erilaisia ­lomakkeita ja kerätään palautteita niin otokseen valikoituneilta tiedon­antajilta kuin tärkeimmiltä tiedon käyttäjiltäkin.

Aktiivinen osallistuminen pilotti­tiedonkeruuseen helpottaa oman hinta­indeksin luomista korjaus­rakentamiselle, mistä kaikki hyötyvät.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
11.2.2022
Eetu Toivanen

Vuosi 2017 näyttää jäävän putki­remonttien huippu­vuodeksi. Remontteja kyllä tulee jatkossakin paljon, kun 1980-luvulla rakennetut taloyhtiöt tulevat korjausikään. Näitä taloyhtiöitä on lukumääräisesti eniten, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rivitalo­yhtiöitä eikä niissä huoneisto­pinta-alaa ole yhtä paljon kuin 1970-luvun taloyhtiöissä.

Blogi
23.2.2021
Paula Paavilainen

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

tk-icons