Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.
Yritysyksikön käyttöönotto helpottaa tilastojen tulkintaa
Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Toimintojen yhtiöittäminen ja konsernin oikeudellisten yksiköiden väliset transaktiot ovat tehneet yhä haastavammaksi kuvata yritysten talouden toimialoittaista kehitystä. Vastauksena haasteeseen otamme käyttöön yritysyksikön.
Yritysyksikön käyttöönoton tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia. Esimerkiksi viime aikoina konsernit ovat perustaneet tuotantonsa myyntiä varten erillisiä myyntiyhtiöitä, jotka tilastoinnissa on luokiteltu teollisuuden toimialalle. Näissä tapauksissa yritysten toiminta ja markkinatuotokset eivät sinänsä muutu, mutta lisäävät toimialojen liikevaihtoa. Yritysyksiköillä pystytään paremmin kuvaamaan liiketoiminnallista kokonaisuutta.
Yritysyksikön käyttöönotto on ajankohtainen myös muissa EU-maissa. Euroopan unionin tilastoyksikköasetus määrää yritystilastojen perustaksi yritysyksikön. Yhtenäisellä tilastointiyksiköllä EU:n tilastovirasto Eurostat pyrkii parantamaan tilastojen kansainvälistä vertailtavuutta.
Yritysyksikkö vastaa pienintä oikeudellisten yksiköiden ryhmää, joka muodostaa päätöksenteossaan itsenäisen tuotantoyksikön. Sillä on kaikki tarvittavat tuotannontekijät, se myy tuotteita markkinoille ja sitä johdetaan kokonaisuutena.
Tilastokeskus muodostaa yritysyksikön samaan konserniin kuuluvista Suomessa sijaitsevista yhtiöistä. Konsernin oikeudellisista yksiköistä (y-tunnus) voidaan muodostaa yksi tai useampia yritysyksiköitä. Konserneihin kuulumattomilla yrityksillä yritysyksikkö vastaa aina oikeudellista yksikköä.
Yritysyksikköjä muodostettaessa tehdään tiivistä yhteistyötä konsernien kanssa niiden rakenteiden selvittämiseksi. Lisäksi konsernin suomalaisten yritysten sisäisten liiketoimien raportointi on luotettavan tilaston edellytys.
Yritysyksikön käyttöönotto tilastoyksikkönä parantaa tilastojen laatua verrattuna tilanteeseen, jossa luvut perustuvat ainoastaan oikeudellisten yksiköiden tietoihin. Minkä suuruisina vaikutukset tulevat näkymään, riippuu yritysyksiköiden toimialajakaumista, sisäisten erien määrästä ja oikeudellisten yksiköiden koosta.
Tiedon täsmentyminen tulee näkymään yksittäisissä muuttujissa kuten liikevaihdossa, liiketoiminnan muissa tuotoissa, ostoissa, ulkopuolisissa palveluissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa. Jos yritysyksikön kaikki yhtiöt ovat samalla toimialalla, niin toimialan sekä tuotot että kulut pienenevät. Euromääräisiin jalostusarvoon ja käyttökatteeseen ei tule muutosta, koska toimialan sisällä tuottoja ja kuluja eliminoidaan saman verran. Prosenttiosuuksina laskettavat tunnusluvut, kuten esimerkiksi käyttökateprosentit, tulevat muuttumaan.
Esimerkin avulla yritysyksikön vaikutuksia on helpompi hahmottaa. Tarkastellaan yritysyksikköä, jolla on kaksi samalla toimialalla olevaa yhtiötä. Yhtiö A myy oman tuotantonsa 100 miljoonalla yhtiölle B, joka myy tuotteet markkinoille 120 miljoonalla. Yhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumaerät eivät tule jatkossa näkymään yritysyksikköön perustuvissa tilastoissa, vaan esimerkin yhteenlasketusta liikevaihdosta on eliminoitunut 100 miljoonaa pois.
Vaikutusta toimialoittaisiin liikevaihtotietoihin on arvoitu yli 350 oikeudellisen yksikön tiedoista vuodelta 2016 (kuvio 1). Suurimmat muutokset näkyvät teollisuuden toimialoilla, joissa yhteenlaskettu liikevaihto pienenee 7 miljardia euroa. Liikevaihdon muutokset johtuvat sisäisistä eliminoinneista ja monialaisten yritysyksiköiden toimialasiirtymistä.
Miten minimoimme tiedonantajien rasitusta varmistaen silti riittävän laadukkaan aineiston? Kysymme sisäisiä eriä vain isoimmilta, tilastointiin eniten vaikuttavilta konserneilta. Pienempien konsernien yritysten tiedot tilastoidaan oikeudellisten yksiköiden mukaan.
Joulukuussa 2018 julkaisemme Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tiedot vuodelta 2017. Tässä yhteydessä julkaistaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöstietoja perustuen myös yritysyksikköön. Tähän saakka tiedot ovat perustuneet ainoastaan oikeudellisten yksiköiden tietoihin.
Viestimme aktiivisesti muutoksesta sekä sen vaikutuksista tilastoihin ja niiden tulkintaan.
Pirkko Nurmela työskentelee yliaktuaarina yritystilastot-yksikössä Tilastokeskuksessa. Kuva: Kari Likonen.
Mervi Winberg työskentelee yliaktuaarina Tiedonhankinnassa Tilastokeskuksessa. Kuva: Kari Likonen.
Lue samasta aiheesta:
Henkilöstömäärä, liikevaihto, taseen arvo, riippumattomuus – perusteita pk-yrityksen määrittelylle on useita. Ja kyse on, paitsi talousymmärryksestä, myös tukimiljardien oikeasta kohdentumisesta.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Yhteys matalien korkojen ja heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymisen välillä ei ole niin selkeä kuin voisi luulla, osoittaa Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijoiden selvitys ns. zombi-yrityksistä.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.