Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Varainsiirtovero kannattaisi korvata kiinteistöverolla

3.12.2018
Kuva: Kari Likonen

Katariina Pentti kirjoitti mielenkiintoisen blogin 14.11.2018 kysyen, mitä jos asuntojen varainsiirtovero korvattaisiin kiinteistöverolla.

Monet ekonomistit kannattavat tätä ajatusta. Niin teen minäkin sillä tarkennuksella, että vero poistettaisiin vain asunnoilta. Näin menetys varainsiirto­verokannan yhtenäistämisestä olisi myös pienempi, kuten käy ilmi kun pilkotaan vero pienempiin osiin ja katsotaan miten paljon kiinteistöveroa pitäisi korottaa näiden korvaamiseksi.

Aiheesta on tehty tutkimuksia Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta tuloksia on vaikea soveltaa suoraan Suomeen1). Tutkimuksissa on todettu, että suuret nousut varainsiirto­verossa tai vastaavan tyyppisissä veroissa vähentävät asunto­kauppaa.

Meillä varainsiirtoveron muutokset ovat olleet muutaman desimaalin luokkaa, ja johtopäätösten tekeminen niiden vaikutuksista kaupankäyntiin on ollut vaikeaa.

Vuoden 2014 maaliskuun alussa osakehuoneistojen varainsiirto­veroa nostettiin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Osakeasuntojen kaupankäynnissä oli piikki helmikuussa, mutta muuten oli vaikea todentaa, oliko veron nostolla vaikutuksia kaupan­käyntiin.

Varainsiirtoveron tuotto valtiolle oli 775 miljoonaa euroa vuonna 2017. Yleensä tämä veron tuotto yhdistetään kokonaan osake- ja kiinteistö­muotoisten asuntojen kauppaan. Veroa kerätään kuitenkin muustakin kuin asuinhuoneisto­kaupoista, ja ensiasunnon ostajat on pääosin vapautettu verosta.

(Ensiasunnon ostajien laskennallinen verotuki on 95 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhojen osakeasuntojen kaupoista ensiasunnon ostajien osuus on vaihdellut 20-25 prosentin välillä.)

Veron 775 miljoonan euron tuotosta asuntokaupat toivat 295 miljoonaa. Muiden kiinteistökauppojen veroista tuli 215 miljoonaa ja loput 265 miljoonaa muiden kohteiden varainsiirtoveroista.

Taulukko 1. Varainsiirtoveron tuotto asunnoista vuonna 2017, miljoonaa euroa
Kohde 4 % verokanta 2 % verokanta Yht. 
Vanhat osakeasunnot   126  
Uudet osakeasunnot   48  
Vanhat kiinteistöasunnot  75    
Uudet kiinteistöasunnot 46    
Yhteensä 121 174 295

Lähde: Ilkka Lehtisen laskelmat perustuen Tilastokeskuksen osake- ja kiinteistömuotoisten asuntojen kauppoihin ja tuotantoon vuonna 2017. Lisäksi laskelmissa on käytetty kiinteistöjen kauppahintatilastoa (MML), Ympäristöministeriön raporttia 4-2015 ja Valtiovarainministeriön budjettilaskelmia.

 

Varainsiirtoverokannan yhtenäistämisen vaikutus verokertymään olisi pieni, ja se saattaisi piristää omakotitalo­kauppaa. Verotulojen lasku voisi jäädä oheisia laskelmia pienemmäksi kaupan lisääntyessä. Veron poistaminen kokonaan asunto­kaupoista voitaisiin korvata kiinteistöveron nostolla.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt tilastoasian­tuntija.

 

1) Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuushanke, Ympäristoministeriön raportteja 4-2015, 24.2.2015 ja siihen liittyvä VATT:n kirjallisuuskatsaus 3.9.2014.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

Artikkeli
29.10.2020
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Anu Rämö, Elina Vuorio

Asuntokauppa on toipunut varsin nopeasti kevään shokista, mutta uusien asuntojen rakentaminen on vähenemässä. Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat kertovat kehityksestä myös, että

 

- Asuntojen hinta- ja vuokrakehityksessä erot alueiden välillä ja sisällä kasvavat edelleen.

- Vanhojen asuntojen kauppa kävi heinä-syyskuussa hyvin.

- Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat korkealla tasolla, mutta pientä pudotusta syyskuun huipuista.

- Tyhjien asuntojen määrä lisääntyy edelleen koko maassa.

Blogi
31.10.2019
Elina Vuorio

Asuntokaupan vilkkauden arviointiin on käytössä aineistoja Verohallinnosta, Kiinteistön­välitysalan keskusliitosta ja Maanmittaus­laitokselta. Koko totuutta ei kerro niistä mikään.

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

tk-icons