Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Millainen kotitalous olemmekaan?

28.8.2018
Twitterissä: @HatakkaTarja
Kuva: shutterstock

Paljonko kotitalouteni kuluttaa kuukaudessa herkkuihin? Entä harrastusmaksuihin?

Kuinka helposti tulomme riittävät tavanomaisiin menoihin? Onko kotitalouteni pieni- vai suurituloisempi kuin muut? Onko meillä varallisuutta enemmän vai vähemmän kuin lapsiperheillä keskimäärin?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit nyt etsiä ja löytää vastauksia Tilastokeskuksen Oma talous -laskurista. Voit verrata oman kotitaloutesi tuloja, kulutusta ja varallisuutta muihin samassa tai eri elämäntilanteessa oleviin kotitalouksiin.

Laskuri perustuu tilastotietoihin vuodelta 2016. Se on harvinaisen herkullinen vuosi siksi, että sitten vuoden 1998 se on ensimmäinen, jolta on yhtä aikaa olemassa tilastoja sekä tuloista, kulutuksesta että varallisuudesta.

Kotitalouksien tuloja tilastoidaan vuosittain, mutta sekä kulutusta että varallisuutta epäsäännöllisemmin. Kulutustutkimus tehdään yleensä viiden vuoden välein ja varallisuustutkimus kolmen vuoden sykleissä.

Laskurin kaksi ensimmäistä kysymystä ovat hyvin helppoja: Montako jäsentä kotitaloudessani on? Kuinka moni heistä on alle 14-vuotias?

Meitä on kolme eikä kukaan ole alle 14-vuotias – kotitaloudessani on laskurin mukaan kaksi kulutusyksikköä. Mitä ihmettä, miten kolme henkilöä muuntuu kahdeksi kulutusyksiköksi?

Laskuri onneksi selittää asian. Kotitalouden ”ensimmäinen” aikuinen on kokonainen kulutusyksikkö, muut yli 13-vuotiaat ovat puolikkaita. Jos meillä olisi alle 14-vuotiaita, he olisivat kukin 0,3 kulutusyksikköä.

Miksi tällainen muutos tehdään? Siksi että kotitalouden tarpeet eivät kasva samassa tahdissa kuin henkilöiden määrä.

Esimerkiksi, kun kaksi vuokrayksiössä asuvaa aikuista muuttaa asumaan yhdessä vuokrakaksioon, heidän asumiskustannuksensa yhteensä todennäköisesti pienenevät. Ja lapset eivät kuluta yhtä paljon kuin nuoret ja aikuiset.

Kun kunkin kotitalouden tulot ja kulutus jaetaan kulutusyksiköiden määrällä, voidaan verrata erikokoisia ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia keskenään.

Seuraavat kysymykset vaativat jo hieman muistelua ja yhteenlaskua, mutta jo muutaman tiedon antamalla saan mielenkiintoista tietoa esimerkiksi kotitaloutemme kulutustavoista. Ostamme tuoretta kalaa 400 prosenttia enemmän kuin lapsiperheet keskimäärin, jopas!

Kokeilepa sinäkin! 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

tk-icons