Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Valtiolla on myös rahoitusvaroja

30.9.2013

Valtionvelasta puhutaan paljon. Yleensä silloin tarkoitetaan valtion bruttovelkaa, esimerkiksi valtiokonttorin tilastoimaa valtionvelkaa. Bruttovelka ei ota huomioon sitä, että valtiolla on myös huomattava määrä omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona. Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta.

Oheinen kuvio kertoo valtionhallinnon velkojen ja rahoitusvarojen kehityksen Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan. Vielä vuoden 2007 lopussa rahoitusvarat olivat suuremmat kuin velat. Sen jälkeen velat ovat lähteneet nopeaan kasvuun.

Viime vuoden lopussa kaikki valtionhallinnon velat olivat yhteensä 104 miljardia euroa ja rahoitusvarat 62 miljardia euroa. Nettovelka oli siis 42 miljardia euroa.

Valtionhallinnon rahoitusvarat ja velat vuoden lopussa, miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusvarat ja velat vuoden lopussa, miljardia euroa. Lähde: rahoitustilinpito. Tilastokeskus

Lähde: Rahoitustilinpito. Tilastokeskus

Rahoitustilinpidon mukainen valtionhallinnon velka (104 miljardia euroa) oli suurempi kuin valtiokonttorin tilastoima valtionvelka (84 miljardia euroa). Ero johtuu ensinnäkin siitä, että valtionhallinnon velkaan on laskettu mukaan muutkin velat kuin varsinaiset lainat, esimerkiksi kauppaluotot. Toiseksi velat on arvotettu markkina-arvoon eikä nimellisarvoon silloin, kun se on mahdollista.

Kolmanneksi valtionhallinnon velkaan on luettu mukaan myös Suomen osuus Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) ottamista lainoista (vuoden 2012 lopussa 2,7 miljardia euroa). Se ei vaikuta valtionhallinnon nettovelkaan, koska erä luetaan mukaan myös rahoitusvarojen puolelle lainasaamisiin.

Neljänneksi valtionhallinnon käsite on laajempi kuin pelkkä budjettitalous. Se sisältää esimerkiksi budjetin ulkopuoliset rahastot kuten asuntorahaston (ei kuitenkaan eläkerahastoa). Siihen luetaan mukaan myös yliopistot ja Solidium Oy sekä vuodesta 2013 alkaen Yleisradio.

Mistä valtion rahoitusvarat sitten koostuvat?

Viime vuoden lopussa suurimmat erät olivat käteisvarat ja talletukset (7,4 miljardia euroa), lainasaamiset (17,0 miljardia euroa) sekä osakkeet ja osuudet (33,4 miljardia euroa). Pörssiosakkeet arvotetaan osakekurssien mukaan, mikä myös selittää ison osan rahoitusvarojen arvon vaihtelusta.

Rahoitusvarojen ulkopuolelle valtion varallisuudesta jää vielä reaalivarallisuus eli maat, metsät, tiet, rakennukset yms. Niiden tilastointia Tilastokeskus on parhaillaan kehittämässä.

Edellä on tarkasteltu valtionhallintoa. Sitä laajempi käsite on julkisyhteisöt, joka sisältää myös paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot. Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa julkisyhteisöillä on enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä johtuu työeläkerahastojen varallisuudesta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons