Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Epävarmuus ruokkii piilotyöttömyyttä

24.9.2013
Twitterissä: @LiisaLarja

Miksi työttömyysluvuissa Työ- ja elinkeinotoimistoissa olevien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyy, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan? Äkkiseltään ristiriitaiselta vaikuttavat tilastotiedot eivät ole pielessä, ne mittaavat eri asioita.

TEM tilastoi TE-toimistossa työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneitä ihmisiä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus luokittelee työttömiksi vain aktiiviset työnhakijat (työtä vailla olevat, jotka ovat etsineet työtä 4 viikon aikana ja voisivat aloittaa työn 2 viikon sisällä, ks. myös Kalle Sinivuoren blogikirjoitus työttömän määritelmästä). Varsinaisten työttömien lisäksi se tilastoi muun muassa piilotyöttömiä.

Epävarmoina taloudellisina aikoina onkin kiinnostavaa tarkastella aktiivisten työnhakijoiden (Tilastokeskuksen työttömät) määrän lisäksi myös piilotyöttömiä. Jos verrataan tämän vuoden toisen neljänneksen (huhti–kesäkuu) tietoja viime vuoden vastaavaan tilanteeseen, huomataan että piilotyöttömien määrä on kasvanut selvästi (ks. kuvio). Muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrässä ei taas ole tapahtunut järin suuria muutoksia.

Samalla kun Tilastokeskuksen työttömien määrä on pysynyt samana, tai heinäkuussa jopa hieman laskenut, piilotyöttömien määrä on siis lisääntynyt. Tämä selittää kasvanutta eroa TE-toimiston lukuihin. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä piilotyöttömiä oli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen työttömät*, piilotyöttömät* ja TEM:n rekisterissä** olevat työttömät työnhakijat

*15–64-vuotiaat, ** ei ikärajaa
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Piilotyöttömät ovat merkittävä ryhmä: kun varsinaisia työttömiä oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 251 000, oli piilotyöttömiä jopa 101 000. Tilastokeskuksen luvuissa piilotyöttömät eivät lukeudu työttömiksi, koska he eivät ole aktiivisesti etsineet työtä viimeisen neljän viikon aikana, vaikka haluaisivatkin työtä ja voisivat aloittaa työn 2 viikon kuluessa.

Piilotyöttömien pääryhminä erottuvat nuoret ja yli 55-vuotiaat. Työvoimatutkimuksessa kysytään myös syytä, miksi henkilö ei ole etsinyt työtä, vaikka kertoo haluavansa työtä. Nuorista suurin osa ei ole etsinyt työtä opintojensa vuoksi, vaikka haluaisivatkin esimerkiksi osa-aikaista työtä. Yli 55-vuotialla yleisin vastaus oli, että he eivät usko työtä olevan saatavilla. Työhaluja riittää siis niin työuran alussa kuin lopussakin olevilla, vaikka aktiivista työnhakua ei aina harrastetakaan.

Tämän vuoden toisella neljänneksellä TE-toimistoissa on ollut keskimäärin 283 000 työtöntä työnhakijaa. Kuten kuvio osoittaa, se on enemmän kuin Tilastokeskuksen työttömien määrä (251 000) mutta vähemmän kuin työttömien ja piilotyöttömien (101 000) summa (352 000).

Mihin sitten tarvitaan näin monta työttömyyden mittaria?

Jos on tekemässä budjettiarviota ensi vuoden työttömyyskorvausmenoista, kannattaa käyttää TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoja. Jos on kiinnostunut työmarkkinoiden käytössä olevan työvoiman määrästä, aktiivisista työnhakijoista, kannattaa käyttää Tilastokeskuksen työttömyyslukuja. Jos taas on huolestunut työikäisen väestön vetäytymisestä työmarkkinoilta työnhaun turhauttamana, kannattaa tarkkailla piilotyöttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kasvua. Tiedon käyttötarkoitus ratkaisee.

Linkki työvoimatutkimuksen tuoreimpaan tilastojulkistukseen (24.9)

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons