Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Vienti

Artikkeli
4.10.2022
Hanna Heljala, Kasperi Lavikainen, Merja Myllymäki

Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalais­yritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalli­teollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.

Artikkeli
17.11.2020
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Satu Nurmi

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Artikkeli
7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Blogi
15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Blogi
25.11.2016
Vieraskynä: Christina Telasuo
Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.
Artikkeli
30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Artikkeli
19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Blogi
11.9.2015
Leo Kolttola
Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin. 
tk-icons