Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Euroopan toimialaluokitus NACE on julkistettu. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie ennen kuin se on käytössä kaikissa tilastoissa. Toimialaluokitus on kehikko talouden rakenteiden ja kehityksen ymmärtämiseen.
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Pitkät talouden nousukaudet hälventävät käsitystämme riskeistä, joiden takia rahoitusmarkkinat ajautuvat aika ajoin finanssikriiseihin. Syklejä voidaan kuitenkin tarkastella asuntojen hintojen ja luottojen avulla, kertoo Tilastokeskuksessa laatimani maisterintutkielma.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.
Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Velanotolla pelataan aikaa. Siinä on vaaransa, mutta se voi onnistua, jos velalla luodaan uskoa.
Kun tulot putoavat, säästöt voivat kasvaa vain jos kulutusmenoja vähennetään vielä enemmän. Näin on käynyt aiemmissakin talouskriiseissä.
Julkinen sektori ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten lainarahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden rahoitusasema oli koronakriisin alkaessa heikompi kuin finanssikriisiin lähdettäessä.
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.
Noin 60 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutustaan koronakriisin takia, kertovat kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymyksiin saadut vastaukset. Noin neljä kymmenestä arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa.
Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talouskasvun veturina oli sähkö- ja elektroniikkateollisuusvetoinen vienti, on 2010-luvulla kasvua ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä.
Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?
Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talouskasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihtokuvaajat?
Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.
