Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää

16.9.2022
Kuva: istock

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Paheneva energiakriisi synkistää alkaneen syksyn tunnelmia Euroopassa. Hieman jäljessä tulevat taloustilastot ovat kuitenkin vielä melko positiivisia. Neljännesvuositilinpidon tarkentuneiden tietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi Suomessa toisella vuosineljänneksellä 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myös työllisten määrä on jatkanut kasvuaan.

Toisaalta kaupan ja rakentamisen aloilla arvonlisäyksen volyymit olivat toisella neljänneksellä jo laskussa neljännesvuositilinpidon mukaan. Talouskehitys on hidastunut Suomelle keskeisissä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, ja Saksassa energiariippuvuus Venäjästä aiheuttaa huomattavia ongelmia.

Mitä tilastot kertovat viimeaikaisesta talouskehityksestä? Miten yritysten liikevaihto on kehittynyt ja miten inflaation vaikutus näkyy eri toimialoilla? Entä miltä tulevat kuukaudet näyttävät liikevaihdon ja tuotannon kehitystä ennakoivien mittarien valossa?

Nykykriisi rinnastuu 70-luvun öljykriiseihin

Koronakriisin alkaessa kansantalouden tilinpidon asiantuntijoilta kyseltiin, miten koronakriisi poikkeaa aikaisemmista shokeista taloudessa. Samaa voidaan kysyä myös vuoden 2022 tilanteesta.

Nyt keskiössä ovat energia ja hintojen nousu. Kun tarkastellaan hintakehitystä, paras vertailukohde aikaisempiin kriiseihin nähden löytyy kauempaa eli 1970-luvun öljykriiseistä. Tuottajahintaindeksin mukaan tällaisia lähemmäs kolmenkymmen prosentin kuukausittaisia vuosimuutoksia on nähty viimeksi nimenomaan 70-luvulla.

Nousevat tuottajahinnat heijastuvat sekä neljännesvuositilinpidon että vuositilinpidon laskentaan. Neljännesvuositilinpidon puolella teollisuudessa (toimialat B–E) nähtiin toisella neljänneksellä harvinaisen suuria käypähintaisia kasvulukuja. Volyymikin kasvoi, mutta käypähintaisten lukujen epätavallisen suurta kasvua selitti tuottajahintojen nousu.

Samantyyppinen käypähintaisten lukujen voimakas kasvu oli kesällä julkaistun vuositilinpidon mukaan nähtävissä jo vuonna 2021. Koko talouden tuotoksen käypähintainen arvo oli tuolloin 9 prosentin ja välituotekäyttö 12 prosentin kasvussa. Edellisvuosiin nähden huomattavaa kasvua selitti energian ja raaka-aineiden hintojen nousu.  

Teollisuuden tuottajahintaindeksi tiivistää hyvin hintakehityksen (kuvio 1). Ensin hintojen nousua selitti toipuminen koronariisistä, mutta sen jälkeen hinnat ovat inflaation kiihtyessä loikanneet ihan uusiin lukemiin.

Kuvio 1. Teollisuuden tuottajahintaindeksi 2015/12022/06
Kuvio 1. Teollisuuden tuottajahintaindeksi (2015=100) 2015/1–2022/06
Lähde: Tilastokeskus, tuottajahintaindeksit

Tuottajahinnat alkoivat nousta selvästi aiemmin kuin kuluttajahinnat. Kansantalouden tilinpidossa tämä näkyi siten, että kun vuonna 2021 tietyillä toimialoilla hinnat olivat jo kovassa nousussa, yksityisen kulutuksen hintakehitys oli tuolloin vielä maltillista.

Yksityinen kulutus talouskasvun lähteenä ennakoi tulevaa

Selvästi synkkä tunnelma näkyy kuluttajien luottamuksessa. Kesäkuusta lähtien kuluttajien luottamus talouteen, myös omaan talouteensa, on ollut historiallisen matalalla tasolla.

Neljännesvuositilinpidon tietojen mukaan yksityinen kulutus toimi kasvun lähteenä toisella neljänneksellä. 2010-luku oli hitaan kasvun aikaa ja myös tuolloin yksityinen kulutus oli kituliaan kasvun veturi. Yksityisen kulutuksen kehitys onkin keskeinen tekijä ennakoitaessa lähikuukausien talouskehityksen suuntaa.

Yksityiseen kulutukseen vaikuttavan inflaation nousu alkoi tuottajahintojen nousua myöhemmin. Keski-Euroopassa inflaatio kääntyi maakaasun voimakkaan hinnan nousun seurauksena selvään nousuun syksyllä 2021, kun taas Suomessa hintojen nousu oli vielä tuolloin maltillista. Loka-marraskuussa inflaatio lähti kiihtymään myös Suomessa. Lokakuussa kallistuivat peruskorjauskulut ja bensiinit.

Miten vuoden 2022 energian ja ruuan hintojen nousu sekä nousevat korot tulevat vaikuttamaan yksityiseen kulutukseen? Tilinpidon tilastot eivät sitä vielä kerro, mutta neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun.

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikentänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä selvästi tämän vuoden aikana. Huhti-kesäkuussa reaaliansiot supistuivat peräti 4,6 prosenttia. Tässäkin tapauksessa vastaavia lukuja nähtiin viimeksi 1970-luvulla.

Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston mukaan kotitalouksien säästämisaste pieneni huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Koronakriisin aikaan vuonna 2020 kotitalouksien säästämisaste oli poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Kotitalouksien velkaantumisen kasvu jatkui läpi koronakriisin, mikä näkyi omakotitalokauppojen selvänä lisääntymisenä ja vapaa-ajan asuntojen kohonneena kysyntänä. Kotitalouksien velkaantumiste oli vuoden 2021 lopussa 134 prosenttia. Nyt asuntolainojen kysyntä on Suomen Pankin tilastojen perusteella hidastunut. Rahoitustilinpidon osalta päivittyneet tiedot julkaistaan 28.9.

Rakenteelliset ongelmat eivät ole poistuneet

Suomen pidempiaikaiset rakenteelliset ongelmat aiheuttavat myös haasteita talouden käänteen kynnyksellä. Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat pitäneet bruttokansantuotteen kasvun maltillisena. Bruttokansantuote asukasta kohti nousi vihdoin uudelle ennätystasolle vuonna 2021. Edellinen ennätys oli vuodelta 2008 eli ajalta ennen finanssikriisiä.

Vaihtotase on ollut vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi alijäämäinen. Tähän vaikutti osaltaan poikkeuksellisen alijäämäinen matkustustase. Suomalaisten matkailu ulkomaille on palautunut lähelle koronapandemiaa edeltävää tasoa, kun taas matkailu Suomeen on yhä kaukana totutusta. Ennen koronakriisiä matkailu Kiinasta ja Venäjältä oli merkittävää, mutta kummankaan osalta matkailu Suomeen ei ole elpynyt.

Tilinpidon tietoja käyttäessä on hyvä huomata, että ennakollisiin tietoihin liittyy nyt tavallista enemmän epävarmuutta. Jotta voidaan luotettavasti sanoa, miten toimialoittainen arvonlisäys kehittyy nousevien hintojen ja kustannusten aikana, tarvitaan myös luotettavaa rakennetietoa eli tietoa yritysten kulurakenteen sekä talouden rakenteen muutoksista.

Yritysten tilannekuvaan ja näkymiin vaikuttaa nyt useita tekijöitä

Yritysten toimintaan ja tulokseen vaikuttaa nyt samanaikaisesti useampi tekijä. Poikkeuksellisen rajusti kohonneiden hintojen lisäksi monilla toimialoilla liiketoimintaa haittaavat komponenttipula, pidentyneet toimitusajat ja osaavan työvoiman saatavuus.

Moni palvelutoimiala kärsi parina viime vuonna merkittävästi koronapandemian aiheuttamista poikkeustiloista ja vähentyneestä kysynnästä, jonka takia toimintoja supistettiin väliaikaisesti. Tämän seurauksena monella näistä aloista rekrytointi on tällä hetkellä haasteellista kysynnän elvyttyä ja esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla on ollut jo pidempään pulaa osaavista työntekijöistä.

Liikevaihto on kaikilla päätoimialoilla eli teollisuudessa, palveluissa, kaupassa ja rakentamisessa kasvanut näistä haasteista huolimatta ja osin hintojen nousun siivittämänä jo runsaan vuoden ajan. Pandemian vaikutusten takia tämä nyt osittain pidempäänkin jatkunut liikevaihdon kasvu on ollut osalla toimialoista vain aiemman notkahduksen tai romahduksen umpeen kuromista.

Liikevaihdon suotuisasta kehityksestä on poikkeuksiakin. Erityisesti autokaupan puolella tuotteiden toimitusvaikeudet ovat vähentäneet liikevaihdon kertymää koko kuluneen vuoden ajan vuotta aiempaan verrattuna.

Toisaalta esimerkiksi rakentamisessa pandemian vaikutukset alan liikevaihtoon jäivät vuonna 2020 varsin lyhytaikaisiksi ja maltillisiksi, ja liikevaihto on nyt kohonnut huomattavasti pandemiaa edeltäneen ajan yli.

Inflaation vaikutus vaihtelee toimialoittain – kuljetus- ja varastointipalveluiden tilanne vaikea

Tilanne on vaihtelevampi, kun tarkastellaan eri toimialojen volyymiä, josta hintojen muutosten vaikutukset on poistettu.

Teollisuudessa tuottajahinnat reagoivat melko nopeasti raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutoksiin ja ne ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti – viime lokakuusta alkaen tuottajahintojen inflaatio on ollut joka kuukausi yli 20 prosenttia. Hintaveturina teollisuudessa ovat viime kuukausina toimineet etenkin öljytuotteet, kemikaalit ja kemialliset tuotteet, perusmetallit sekä paperi ja paperituotteet.

Tästä hurjasta hintakehityksestä huolimatta myös teollisuuden volyymi on ollut vakaassa kasvussa. Koronaa edeltävä indeksin taso ylitettiin viime vuoden alussa ja volyymi on siitä vain jatkanut kasvuaan.  

Palveluiden tuottajahinnat ovat kehittyneet huomattavasti maltillisemmin kuin teollisuuden. Poikkeuksen muodostavat kuljetus- ja varastointipalvelut, joissa kustannukset ovat nousseet ripeästi viime vuoden puolivälistä kiihtyen tämän vuoden puolella. Tästä johtuen kuljetus- ja varastointialalla liikevaihdon ja volyymin välinen ero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi. Vaikka liikevaihto on jo noussut selkeästi pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalle, on volyymi edelleen huomattavasti pienempää ja sen palautuva kasvu näyttäisi pysähtyneen tämän vuoden puolella.

Tieliikenteen tavarankuljetustilaston mukaan kuljetetun tavaran määrä on vähentynyt koko alkuvuoden ajan. Tilanne on yritysten kannalta hankala, sillä nopeasti kohonneita kustannuksia ei välttämättä saada siirrettyä uusiin kuljetussopimuksiin kustannusten nousun tahdissa.

Kuvio 2. Kuljetuksen ja varastoinnin (TOL H) liikevaihdon ja volyymin trendi 1/20157/2022
Kuvio 2. Kuljetuksen ja varastoinnin (TOL H) liikevaihdon ja volyymin trendi (2015=100) 1/2015–7/2022. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Myös majoitusalan hinnat ovat nousseet, mutta niiden kohdalla näyttäisi olevan kyse siitä, että hinnat ovat palaneet pandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen niin kutsuttuun normaaliin eli pandemian alussa vallinneelle tasolle. Majoitusala oli yksi eniten pandemiasta ja siitä seuranneista matkustus- ja muista rajoituksista kärsineistä toimialoista.

Kaupan alan myynnin määrä kääntyi laskuun vuoden vaihteessa. Tällöin erityisesti kuluttajien ostovoiman hiipuminen, kohonneet kuljetuskustannukset ja jo aiemmin mainitut toimitusvaikeudet johtivat siihen, että vähittäiskaupan ja autokaupan myynnin määrä jäi edellisvuoden tasoa pienemmäksi.

Tukkukaupan myynnin määrän kehitys on ollut heikkoa jo tätä ennen ja määrä on supistunut viime vuoden elokuusta lähtien. 

Inflaation huomioivat luvut uusien tilausten arvosta synkentävät kuvaa

Miltä tulevat kuukaudet näyttävät? Monet liikevaihdon ja tuotannon kehitystä ennakoivat mittarit eivät vaikuta lupaavilta tulevaa silmällä pitäen. Näitä ovat esimerkiksi teollisuuden uudet tilaukset ja myönnetyt rakennusluvat.

Myönnettyjen rakennuslupien huomattavassa vähenemisessä on toki osittain ollut kyse useamman ison kunnan rakennuslupahakemusten käsittelyn ruuhkautumisesta, josta on uutisoitu mediassakin. Ne selittävät kuitenkin vain osan laskusta. Hintojen nousulla on nähtävästi tässäkin merkittävä rooli.

Teollisuuden uudet tilaukset kertovat teollisten yritysten (toimiala C) tilauskannasta ja ovat aiemmin esimerkiksi finanssikriisin aikana ennakoineet käännettä teollisuustuotannon volyymissä. Silloin romahdus oli nopea ja viive vain kolme kuukautta näiden kahden tilaston välillä.  Toki täytyy huomioida, että uusien tilausten kattavuus on suppeampi kuin teollisuustuotannon volyymi-indeksissä niin toimialakattavuuden kuin maantieteellisen rajauksen suhteen.

Pandemian alkaessa uusien tilausten arvo sukelsi selvästi, mutta teollisuustuotannossa näkyi viipeellä vain vähäisempi notkahdus. Nyt uusien tilauksien arvo on ollut pääsääntöisesti kasvussa viime vuoden alusta saakka yksittäisiä kuukausia lukuun ottamatta. Kasvuvauhti on tosin hidastunut alkuvuodesta.

Kuvio 3. Teollisuuden (TOL C) uusien tilauksien arvon ja volyymin trendi 1/20077/2022
Kuvio 3. Teollisuuden (TOL C) uusien tilauksien arvon ja volyymin trendi (2015=100) 1/2007–7/2022. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden uudet tilaukset, teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Tilannekuva muuttuu, jos uusien tilausten arvosta poistaa hintojen noususta johtuvan kasvun. Silloin tilauksien volyymi näyttäisi kääntyneen laskuun jo viime vuoden lopulla tai viimeistään alkuvuonna riippuen hieman käytetystä deflaattorista. Nähtäväksi jää, miten tämä tulee heijastumaan teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehitykseen loppuvuoden aikana.

 

Tapio Kuusisto työskentelee Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpidossa ja Ulla Virtanen Palvelut ja teollisuus -ryhmässä.

Tilastolähteet:

Tuottajahintaindeksi (1949=100), kuukausittain

Ansiotasoindeksi

Kuluttajien luottamus

Kuluttajahintaindeksi

Kansantalouden neljännesvuositilinpito

Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain

Kansantalouden vuositilinpito

Kansantalouden rahoitustilinpito

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Tuottajahintaindeksit
Teollisuuden uudet tilaukset
Palvelualojen liikevaihtokuvaaja
Palvelujen tuottajahintaindeksit
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Rakennus- ja asuntotuotanto
Kaupan liikevaihtokuvaaja

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
19.10.2022
Ilkka Lehtinen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

Artikkeli
23.9.2022
Marianne Rautelin

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailman­markkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

tk-icons