Pandemia iski aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja koulutussuunnitelmiin, erityisesti vaikutuksia kokivat naiset ja nuoret aikuiset. Samat ryhmät löysivät kuitenkin myös vaihtoehtoisia oppimisen muotoja.
Muutot kerrostaloista pientaloihin yleistyneet koronavuosina
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Kerrostaloista pientaloihin kuntien välillä muuttaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 lähes kahdeksalla prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2021 kasvu jatkui kuudella prosentilla. (Kuvio 1)
Ennakkotietojen valossa vuonna 2021 noin 60 600 henkilöä vaihtoi kerrostaloasunnon toisessa kunnassa sijaitsevaan pientaloasuntoon. Vuonna 2020 tällaisia muuttajia oli 57 400 ja, ennen koronaa, vuonna 2019 puolestaan 53 300.
Pientalolla tarkoitetaan tässä yhteydessä omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja. Kuntien välisissä muutoissa kerrostaloista pientaloihin vuonna 2021 asunnon pinta-ala kasvoi keskimäärin 47 neliöllä.
Vertailukohtana nykyiselle trendille voidaan käyttää 2000-luvun alkupuoliskon ”Nurmijärvi-ilmiötä” eli muuttoliikettä suurista kaupungeista kehyskuntiin. Viimeksi kerrostaloista toisessa kunnassa sijaitseviin pientaloihin muutettiin yhtä innokkaasti vuonna 2007. (Kuvio 2)
Yleisintä muutto isosta kaupungista naapurikuntaan
Vuoden 2021 ennakkotietojen perustella kuntien välisissä muutoissa kerrostaloista pientaloihin yleisintä oli muuttaa isommasta kaupungista sen naapurikuntaan, kuten Helsingistä Espooseen tai Vantaalle. Turkulainen kerrostaloasunto puolestaan vaihdettiin tyypillisesti kaarinalaiseen ja tamperelainen Kangasalalla tai Ylöjärvellä sijaitsevaan pientaloon. (Taulukko 1)
Lähtökunta | Tulokunta | Muuttajia |
---|---|---|
Helsinki | Espoo | 2577 |
Helsinki | Vantaa | 2084 |
Turku | Kaarina | 893 |
Tampere | Kangasala | 648 |
Tampere | Ylöjärvi | 635 |
Lähde: Tilastokeskus. Asuminen ja rakentaminen: rakennuskanta, Väestötilasto: muuttoliike ja väestön ennakkotilasto.
Kuntien sisäisten muuttojen osalta trendi ei ole yhtä selkeä. Vuonna 2020 kerrostalosta saman kunnan sisällä sijaitsevaan pientaloon muuttaneiden määrä kasvoi hieman yli 2 prosentilla, mutta ennakkotietojen perusteella vuonna 2021 näiden muuttajien määrä laski noin kahdella prosentilla.
Yhteensä kunnan sisällä kerrostalosta pientaloon muuttaneita oli vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan noin 76 000. Kuntien sisäisissä muutoissa kerrostalosta pientaloon asunnon pinta-ala kasvoi keskimäärin 34 neliöllä eli noin yksiön verran.
Pientalosta kerrostaloon muuttaminen väheni
Pientalosta kerrostaloon muuttaneiden henkilöiden määrä laski ennakollisten tietojen perusteella lievästi vuonna 2021 sekä kuntien välisissä että sisäisissä muutoissa. Ensimmäisenä koronavuonna eli 2020 pientalosta kerrostaloon vaihtaneiden määrä pysyi likimain 2019 vuoden tasolla.
Koronan aikana tapahtuneista muutoksista huolimatta on edelleen tyypillisintä muuttaa talotyyppiä vaihtamatta eli kerrostalosta kerrostaloon tai pientalosta pientaloon saman kunnan sisällä kuten kuviosta 3 nähdään.
Varsinkin kolmekymppiset hakevat väljyyttä
Muuttajien tulo- ja lähtöasuntojen pinta-alan erotuksen keskiarvon perusteella vuonna 2021 on muutettu joko isompaan tai ei ihan yhtä pieneen asuntoon kuin mihin ennen koronaa keskimäärin muutettiin. Sekä 19–24- että 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat muuttivat molempina vuosina keskimäärin pienempiin asuntoihin, mutta ennen koronaa vuonna 2019 hieman pienempiin kuin vuonna 2021.
25–44-vuotiailla neliöt kasvoivat muuttaessa vuonna 2021 keskimäärin enemmän kuin vuonna 2019. (Kuvio 4)
Asuntojen neliöt pienenivät 20–24-vuotiailla huomattavasti, kun he muuttivat isompiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle tai Ouluun. Myös muihin kaupunkeihin muutettaessa nuorten asuinneliöt vähenivät. Kun taas kaupungeista muutettiin niiden naapurikuntiin tai muihin pienempiin kuntiin, neliöt lisääntyivät nuorillakin.
Vähän vanhemmat eli 25–29-vuotiaat muuttivatkin jo hieman isompiin asuntoihin. Asuntojen neliömäärät lisääntyivät erityisesti 30–39-vuotiaiden muutoissa.
Muuttopiikit juuri opintojen alkamisen alla loppukesästä kertovat siitä, että opiskelijat ovat ilmeisesti luottaneet koronatilanteen helpottamiseen ja opintojen jatkumiseen läsnäopetuksena. Kuviossa 5 tarkastellaan 18–25-vuotiaiden tekemiä kuntien välisiä muuttoja yliopistokaupunkeihin. Näyttää siltä, että nuoret aikuiset ovat muodostaneet myös koronavuosina joka elokuisen muuttopiikin. Vuoden 2021 tiedot ovat ennakollisia.
Pääkaupunki veti myös ensimmäisenä koronavuonna, mutta vähemmän
Pääkaupunkiseudulla muutettiin eniten pääkaupunkiseudun sisällä, mutta koronavuosina muutot myös kehyskuntiin ovat lisääntyneet aiempaan nähden (kuvio 6). Pääkaupunkiseudulta on muutettu paljon myös muihin isompiin kuntiin, kuten Turkuun ja Tampereelle. Näin tehtiin myös koronavuosina.
Myös muista suuremmista kaupungeista, kuten Turusta, Tampereelta ja Oulusta, on muutettu perinteisesti paljon sekä Helsinkiin että sen naapurikuntiin. Pääkaupunkiseutu houkutteli edelleen vuonna 2020, mutta vähemmän kuin aiemmin.
Myös muissa isommissa kaupungeissa naapurikunnat vetivät muuttajia vuonna 2020 edellisvuotta enemmän. Oulusta muutettiin vuonna 2020 aiempaa enemmän myös Rovaniemelle, kun taas Turusta muutettiin aiempaa selvästi enemmän Naantaliin.
Pääkaupunkiseudulla asuvien kolmekymppisten ikäryhmissä, pääkaupunkiseudun sisäisten muuttojen lisäksi, muutot kehyskuntiin ovat koronavuosina lisääntyneet hieman (kuvio 7). Yhtenä houkuttelevana tekijänä on todennäköisesti ollut kehyskuntien alempi hintataso. Esimerkiksi kiinteistöjen hintatilaston mukaan vuoden 2021 syksynä vanhojen omakotitalojen neliöhinnat olivat kehyskunnissa yli tuhat euroa halvemmat kuin pääkaupunkiseudulla.
Opiskelijoita muutti koronavuosina, kuten ennenkin, paljon isompiin kaupunkeihin, kuten yliopistokaupunkeihin.
Muutosten taustalla etätyöt?
Voitaneen arvella, että ainakin osittain edellä esitetyt muutokset liittyvä koronan takia lisääntyneeseen etätyöskentelyyn ja muihin pandemian aiheuttamiin ilmiöihin.
Pitkittynyt työskentely etänä on saanut monet pohtimaan muuttoa tilavampaan, kenties työhuoneella varustettuun asuntoon. Onko etätyö kuitenkaan tullut jäädäkseen?
Lisäksi kehyskuntien asuntojen matalampi hintataso on varmastikin vaikuttanut muuttopäätöksiin, mutta johtaako muuttoliike ennen pitkään hintaeron kapenemiseen?
Pandemian aikaiset rajoitukset ovat varmastikin osaltaan vähentäneet kaupunkien vetovoimatekijöitä, sillä monet työpaikat ovat siirtyneet etätyöskentelyyn, eikä samanlaista tarvetta lyhyille työmatkoille ole ollut kuin ennen. Lisäksi erilaisten rajoitusten takia monet kaupunkien tarjoamat kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetit ovat olleet tasaisesti kaupunkilaisten ulottumattomissa, joten luonto on arvatenkin nähty hyvänä vapaa-ajanviettokohteena.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka tilantarpeen ja muuttotrendien käy, kun pandemia lopulta hellittää.
Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksessa, Otto Kannisto Asuminen ja rakentaminen -ryhmässä ja Miia Huomo Viestintä ja verkostot -ryhmässä.
Lähteet
Vanhojen omakotitalojen hintaindeksitietokanta Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi 2015=100 muuttujina Alue, Vuosineljännes ja Tiedot. PxWeb (stat.fi)
Tilastokeskus: Asuminen ja rakentaminen, Väestötilastot
Lue samasta aiheesta:
Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.
Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.
Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.