Esittävän taiteen digiseuraaminen kasvoi pandemia-aikana marginaali-ilmiöstä kulttuuriharrastamisen henkireiäksi. Ilmiö herätti tilastoijatkin. Onko teatterin, tanssin ja elävän musiikin seuraaminen kotisohvilta tullut jäädäkseen, vai näivettyykö ilmiö hengiltä, kun kulttuurista voi taas palata nauttimaan paikan päällä?
Artikkelit vuodelta 2022
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.
Alueiden väliset erot väestön koulutustasossa ovat huomattavia. Menestyvien kaupunkiseutujen sisällekin kätkeytyy selvästi kouluttamattomampia alueita. Koulutustaso on kuitenkin noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina.
Suomalaisnuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa, ja inhimillinen pääomamme on kääntymässä laskuun. Syynä on koulutustarjonnan supistuminen. Varsinkin miesten tilanne antaa aihetta vakaviin kysymyksiin.
Jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentä. Millaiset tekijät vaikuttavat luonnonvarojen kulutukseen?
Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.
Uudistetun materiaalitilinpidon mukaan materiaalien otto Suomen luonnosta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen. Suhteellisesti paljon on vähentynyt varsinkin turpeen otto. Laajana ja harvaan asuttu maana Suomi on rakennusmateriaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Lasten hyvinvointia koskevaa tietoa tuotetaan Suomessa paljon, mutta kehitettävää on. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän subjektiivista tietoa on saatavissa. Myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista on vain vähän tietoa. Lapsilähtöisyys on keskeisessä osassa hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämisessä.
Työllisyys laski sekä Suomessa että Ruotsissa, kun työvoimatutkimuksen uudistettu mittaamistapa astui voimaan vuoden 2021 alusta lukien. Lasku oli Ruotsissa hiukan pienempi kuin Suomessa.
Opettajien palkkojen hajonta johtuu pääasiassa erilaisista lisistä. Palkkatiedot kerätään lokakuulta, jolloin maksettavien kertaluontoisten palkanlisien vaikutus puhdistetaan tilastosta.
Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalaisyritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalliteollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.
Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailmanmarkkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
Kuluttajien luottamusindikaattori on historiallisissa pohjalukemissa. Suomen talouden lisäksi pelätään kolhuja omalle taloudelle. Aiemmin kuluttajien luottamus on ennakoinut yleistä talouskehitystä.
Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.
Suomessa oli viime vuonna yrittäjiä 13,5 prosenttia kaikista työllisistä. Osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Osa-aikatyötä Suomessa tehdään vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin Virossa.
Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.
Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhanomaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seurantaraportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Konkurssihakemusten määrä oli vuonna 2020 pienin tilastohistorian aikana. Sen sijaan lopettaneiden yritysten lukumäärä kääntyi samalla selvään kasvuun.
Henkilöautojen suosituin käyttövoima on edelleen bensiini, vaikka autoilu sähköistyykin kiihtyvällä tahdilla. Sähköautojen ensirekisteröinnit ovat kasvussa, mutta silti vain joka sadas henkilöauto on sähköauto. Pääkaupunkiseudulla sähköinen autoilu alkaa kuitenkin olla jo arkipäivää.
Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.
Lapsen saaminen oli menneisyydessä usein väistämätön osa elämää, mutta nykyisillä sukupolvilla on mahdollisuus harkita asiaa omakohtaisemmin. Lapset syntyvät nyt toivottuina, usein suunniteltuinakin. Samalla syntyvyyskysymyksessä painavat yhteisön etu ja intressit – eri vuosikymmeninä eri näkökulmista.
Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta.
Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.
Korona-aika on vaikeuttanut sekä yrittäjien toimeentuloa että jaksamista. Kevään 2020 sulkutila toi monelle yrittäjälle kuitenkin pakollisen mutta tarpeellisen hengähdystauon, joka pandemian pitkittyessä muuttui epävarmuuden kokemukseksi. Korona-aikaa leimasi ennakoimattomuus ja epävarmuus tulevasta.
Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.
Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.
Osakeasuntojen hintatilastossa on otettu käyttöön uudet alueluokitukset ja keskineliöhinnoissa huomioimme nyt myös tontin omistustiedon. Käyttäjälle vähemmän näkyvä – mutta sitäkin tärkeämpi – menetelmäuudistus parantaa asuntojen hintakuvauksen tarkkuutta ja laatua.
Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.
Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Vientimarkkinana Venäjä on pienentynyt jo pitkään, tuonnin osalta rooli on pysynyt tasaisena. Jotta voidaan arvioida viennin merkitystä taloudellemme, on tarkasteltava viennin kotimaisen arvonlisän merkitystä suhteessa kokonaisuuteen, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-artikkelissa.
Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?
Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.
Suomessa on vajaat 20 000 seniorityöllistä, Ruotsissa yli kolminkertainen määrä. Tyypillisimmin iäkäs työllinen on miesyrittäjä osa-aikaisessa työssä.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.
Lähes 84 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista on ottanut lainaa tai muuta velkaa, kertoo tuore opinnäytetyötutkimus. Selvästi yleisin laina opiskelijoiden keskuudessa on opintolaina. Asuntolainaa on viidenneksellä opiskelijoista. Koronapandemia aiheutti tulonmenetyksiä 28 prosentille opiskelijoista.
Työsopimuksen työaikatyypit vaihtelevat aloittain ja sen myötä myös sukupuolten välillä. Kaksi kolmesta palkansaajasta tekee kiinteää viikkotyöaikaa. Ns. nollatuntisopimuksissa ei ole suurta eroa miesten ja naisten välillä.
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.
Metsäkadon ja metsityksen nettopäästöt ylittivät metsänhoidosta tulevan hyvityksen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Maankäyttösektorin toimista aiheutui näin Suomelle lisätaakkaa päästövähennysvelvoitteen täyttämiseen, kirjoittavat päästöasiantuntijat.
Kirjojen lukeminen ja pitkien tekstien kirjoittaminen on vähentynyt lapsilla ja nuorilla 2000-luvulla. Toisaalta verkkomedian ja somekanavien käyttö kysyy uudenlaista monilukutaitoa ja tiivistä, epämuodollista ilmaisutapaa. Kodin, koulun ja kirjaston merkitys lasten lukuharrastuksen tukemisessa on edelleen suuri.
Pientaloasuminen on lapsiasuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsiasuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.
Verkkomedian seuraaminen yleistyi erityisesti pandemian alussa – toisena vuotena muutokset pienempiä
Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana.
Vuonna 2020 Suomessa kuoli pikkulapsia ja peruskouluikäisiä vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Myönteinen kehitys ei ulotu kuitenkaan nuoriin, sillä 15–19-vuotiaiden kuolleisuus on kääntynyt jälleen kasvuun. Lapset menehtyvät useimmiten tauteihin, nuorilla yleisimmät kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuudet ja myrkytystila.
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Vuosi 2017 näyttää jäävän putkiremonttien huippuvuodeksi. Remontteja kyllä tulee jatkossakin paljon, kun 1980-luvulla rakennetut taloyhtiöt tulevat korjausikään. Näitä taloyhtiöitä on lukumääräisesti eniten, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rivitaloyhtiöitä eikä niissä huoneistopinta-alaa ole yhtä paljon kuin 1970-luvun taloyhtiöissä.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.