Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kesämökkien laskentatapa muuttuu – näin uusi rakennusluokitus vaikuttaa rakennusten ja asuinolojen tilastoihin

10.5.2021
Kuva: Shutterstock

Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.

Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan kevään 2021 julkistuksissa käyttöön Rakennusluokitus 2018, joka korvaa vuonna 1994 julkaistun vanhan rakennusluokituksen. Uuteen luokitukseen siirtymisen taustoja on käsitelty aiemmin Tieto&trendit-julkaisun artikkelissa Rakennusluokitus uudistuu – ja sen käyttö on entistä helpompaa.

Tässä artikkelissa pyrin havainnollistamaan, miten uuden luokituksen tuomat muutokset näkyvät rakennusten ja asuinolojen tilastoissa. Muutokset tilastoinnissa vaikuttavat myös Suomen kesämökkien laskentatapaan.

Erityisryhmien asuminen osaksi asuinrakennuksia

Asuinrakennusten luokittelun osalta keskeisin muutos liittyy erityisryhmien asumisen tilastointiin. Uusi rakennusluokitus yhtenäistää asumisen luokittelua, sillä myös erityisryhmien asuminen on nyt laskettu osaksi asuinrakennuksia.

Vanhassa rakennusluokituksessa erityisryhmien asuminen sisältyi osaksi liikerakennuksia, ja ne muodostivat yhdessä asuntolarakennusten ja majoitusliikerakennusten kanssa luokan 131 Asuntolat yms. Tässä luokassa oli yhteensä noin 2 800 rakennusta.

Uudessa luokituksessa kyseinen luokka jakaantuu kolmeen luokkaan, ja erityisryhmien asuminen sekä asuntolarakennukset siirtyvät osaksi asuinrakennuksia. Uudet luokat ovat 013 Asuntolarakennukset (700 rakennusta), 014 Erityisryhmien asuinrakennukset (2 000 rakennusta) ja 032 Majoitusliikerakennukset (60 rakennusta). (Taulukko 1)

Taulukko 1. Vanhan rakennusluokituksen jakautuminen uusiin luokkiin asuinrakennusten osalta
  Rakennusluokitus 2018
Rakennusluokitus 1994 011
Pientalot*
012
Kerrostalot
013
Asuntola-
rakennukset
014
Erityisryhmien
asuinrakennukset
Yhteensä
011 Yhden
asunnon talot
100 % 0 % 0 % 0 % 100 %
012 Kahden
asunnon talot
99 % 1 % 0 % 0 % 100 %
013 Muut
erilliset pientalot
46 % 54 % 0 % 0 % 100 %
021 Rivitalot 100 % 0 % 0 % 0 % 100 %

Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit. *Sisältää luokan 0112 rivitalot. **Loput kolme prosenttia kuuluu luokkaan 032 Majoitusliikerakennukset.

Sekä asuntoloissa että erityisryhmien asuinrakennuksissa on tavallisista asuinrakennuksista poikkeavia tila- ja varusteratkaisuja, kuten yhteisiä keittiö-, saniteetti- tai oleskelutiloja. Tilastokeskuksen rakennuskantaa kuvaavissa taulukoissa ne esitetään summaluokassa 013, 014 Asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset.

Muista vanhoista asuinrakennusten luokista suurin osa menee lähes sellaisenaan uusiin luokkiin. Poikkeuksen muodostaa luokka ”013 muut erilliset pientalot”, joka uudessa rakennusluokituksessa jakaantuu pientalojen ja kerrostalojen luokkiin (taulukko 1).

Asuinolojen tilastoinnissa muutoksia talotyypin luokitteluun

Uuden rakennusluokituksen käyttöönotto aiheuttaa pieniä muutoksia myös asuinoloja kuvaavaan talotyyppiluokitteluun.

Taulukoissa 2 a) ja 2 b) näkyvät vanhan ja uuden luokittelun mukaiset talotyypit sekä niiden sisältämät asuntomäärät vuoden 2019 asuntokannassa. Kerrostaloissa olevien asuntojen lukumäärä kasvaa, koska yli puolet vanhasta luokasta ”Muut erilliset pientalot” kuuluu nyt kerrostalojen luokkaan (taulukko 1). Muutos johtuu luhtitalojen ja muiden pienkerrostalojen siirtymisestä kerrostalojen luokkaan.

Taulukko 2 a) Rakennusluokitus 1994: asuntokanta 31.12.2019 vanhan rakennus­luokituksen talotyypin mukaisesti
        Asuntojen lkm
Erilliset pientalot    1 165 000
Rivi- ja ketjutalot 415 000
Asuinkerrostalot 1 442 000
Muu rakennus 53 000
Yhteensä 3 075 000

Taulukko 2 b) Rakennusluokitus 2018: asuntokanta 31.12.2019 uuden rakennus­luokituksen talotyypin mukaisesti
        Asuntojen lkm
Omakoti- ja paritalot    1 152 000
Rivitalot 417 000
Kerrostalot 1 450 000
Muut rakennukset 56 000
Yhteensä 3 075 000

Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot

Asuinoloja kuvaavissa taulukoissa asuntolat ja erityisryhmien asuinrakennukset kuuluvat talotyyppiluokittelussa muihin rakennuksiin. Samaan luokkaan lasketaan myös muut sellaiset asunnot, jotka sijaitsevat rakennuksissa, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole asuinkäyttöä. Tällaisia asuntoja on rakennettu esimerkiksi kauppakeskusten sekä muiden liike- ja toimistorakennusten yhteyteen.

Kesämökkien laskentatapa muuttuu ­­– mökkejä silti yli puoli miljoonaa

Uuden rakennusluokituksen käyttöönotto tuo muutoksia myös kesämökkikannan tilastointitapaan.

Vanhaan kesämökkikantaan on noin 480 000 vapaa-ajan asuinrakennuksen lisäksi laskettu myös noin 32 000 pientaloa, joilla on rakennus- ja huoneistorekisterissä merkintänä ”käytetään vapaa-ajan asumiseen.”

Jatkossa näitä niin kutsuttuja mummonmökkejä ei enää lasketa osaksi kesämökkikantaa, vaan ne siirtyvät tavalliseen rakennuskantaan.

Uuteen kesämökkikantaan lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten lisäksi noin 15 000 vuokrattavaa lomamökkiä, jotka vanhassa luokituksessa kuuluivat majoitusliikerakennusten luokkaan 124. Uudenkin laskentatavan mukaisesti vapaa-ajan asuntoja on yli puoli miljoonaa, joista noin 9 000 on vakinaisesti asuttuja. Asuttuja vapaa-ajan asuntoja ei lasketa osaksi kesämökkikantaa.

Vuokramökit osaksi mökkikantaa

  • Vanhaan vuoden 1994 luokituksen mukaiseen kesämökkikantaan kuului 480 000 vapaa-ajan asuinrakennuksen (luokka 041) lisäksi noin 32 000 mummonmökkiä (luokat 011, 012, 013).
  • Uuteen kesämökkikantaan mummonmökkejä ei enää lasketa. Tilalle tulevat vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet.
  • Uuden kesämökkikannan koko on yhteensä yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa.
  • Asuinkäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja on noin 9 000, eikä niitä lasketa osaksi kesämökkikantaa.

 

Mökkirikkaimpien kuntien järjestykseen pieniä muutoksia

Luokitusmuutosten seurauksena Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, vaikka niiden keskinäiseen järjestykseen tuleekin pieniä muutoksia. Paraisissa ja Savonlinnassa mökkien määrä kasvaa vuokramökkien suuren määrän vuoksi.

Taulukko 3. Suomen mökkirikkaimmat kunnat 31.12.2019 uuden ja vanhan rakennusluokituksen mukaan, mökkien lukumäärä. Mukana ei ole asuttuja vapaa-ajan asuntoja.
  Vanha luokitus Uusi luokitus
1   Kuopio   10 847 Kuopio   10 390
2 Mikkeli 10 558 Mikkeli 10 159
3 Parainen 8 904 Parainen 9 126
4 Lohja 8 500 Savonlinna 8 666
5 Savonlinna 8 492 Hämeenlinna 8 184
6 Hämeenlinna 8 423 Lohja 8 135
7 Kouvola 7 795 Kouvola 7 358
8 Salo 7 058 Kuusamo 7 328
9 Kuusamo 6 964 Raasepori 6 640
10 Raasepori 6 672 Salo 6 359

Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

Teollisuusrakennuksille monipuolisempi luokitus

Rakennusluokitus 2018 käsittää 15 pääluokkaa, joista kokonaan uusia ovat 10 Energiahuoltorakennukset ja 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset, jotka kuuluivat edellisessä luokituksessa Teollisuusrakennusten pääluokkaan. Nämä ovat suurelta osin ryhmittelymuutoksia, joilla pyritään lisäämään luokituksen käytettävyyttä.

Uudessa rakennusluokituksessa kahdella numerolla merkityt pääluokat on jaettu edelleen kolminumero- ja nelinumerotason luokkiin. Tilastokeskuksen rakennuskantaa kuvaavat tilastot julkaistaan tarkimmillaan kolminumerotason mukaan, sillä nelinumerotason luokitteluun ei ollut kaikilta osin luotettavia tietoja. Asuinrakennukset luokitellaan kuitenkin myös nelinumerotasolla.

Uuden rakennusluokituksen mukaiset tiedot voivat tarkentua ja revisoitua tuoreimpien Digi- ja väestötietoviraston lähdeaineistojen perusteella.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.

Asunnot ja asuinolot 2020 julkaistaan 20.5.2021, Rakennukset ja kesämökit 2020 julkaistaan 27.5.2021.

 

Lisää aiheesta

Rakennusluokitus uudistuu – ja sen käyttö on entistä helpompaa

Rakennusluokitus 2018

Rakennusluokitus 2018: käyttäjän käsikirja

Rakennusluokitin

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.4.2021
Kimmo Haapakangas, Salla-Tuulia Tuominiemi

Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.

Artikkeli
24.3.2020
Paula Paavilainen

Uuden luokituksen käyttöönotto rakennus- ja asuntotuotantotilastossa sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksissä on nyt saavutettu. Uudistus toteutettiin laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskentajärjestelmä yhdistää kansallisen rakennusluokituksen, Digi- ja väestötietoviraston rekisterin rakennusten rakennusvaihe- ja ominaisuustiedot sekä rakennusluokkakohtaiset uudishinnat.

Blogi
30.4.2019
Otto Kannisto

Nousujohteinen talouskehitys on saanut yhä useamman kiinnostumaan asunto­sijoittamisesta. On jopa kirjoitettu, että asunto­sijoittamisesta on tullut ”tuulipuku­kansan bisnestä”. Tarkan kuvan muodostaminen ilmiön todellisesta koosta on kuitenkin hankalaa.

tk-icons