Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yötöitä tekee lähes 400 000, osa tehnyt vuosikymmeniä

17.9.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Shutterstock

Joka neljäs on tehnyt yötöitä alle vuoden. Työvoimatutkimuksen lisäosa kertoo, että yötyössä viivytään harvoin enemmän kuin kymmenen vuotta. 

Yötöissä eli kello 23:n ja 06:n välillä työskenteli päätyössään 378 000 työllistä vuonna 2019, hiukan enemmän kuin aiempina vuosina.

Noin neljänneksellä yötyörupeama oli kestänyt alle vuoden. Kuvio 1 kertoo, että yötyössä viivytään harvoin enemmän kuin kymmenen vuotta.

Kuvio 1: Yötyötä päätyössään yhtäjaksoisesti tehneet 2019
Kuvio yötyötä päätyössään yhtäjaksoisesti tehneistä 2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kuitenkin myös ”sitkeitä sissejä” löytyy: enemmän kuin 20 vuotta yötyössä toimineita oli 48 000.

Eroja toimialoittain, sairaaloissa ja tehtaissa pysyvintä  

Yötyössä viihtymisen pituudessa on eroa toimialoittain. Kuviossa 2 on taulukoitu alat, joilla tehdään yleensäkin eniten yötyötä.

Yötyön tekeminen on pysyvintä vuonna 2019 saatujen tuloksien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teollisuudessa.

Kuvio 2: Yötyön yhtäjaksoisuuden kesto keskimäärin eräillä toimialoilla 2019
Kuvio yötyön yhtäjaksoisuuden kestosta keskimäärin eräillä toimialoilla 2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kaupan alalla tietoihin vaikuttaa todennäköisesti se, että vähittäiskaupat – osa niistä – ovat vasta hiljattain alkaneet pitää ovia auki öisin.

Palkansaajamiehet hiukan yleisemmin yötöissä

Vuonna 2017 yöllä työskennelleiden palkansaajien rakennetta on kuvattu tässä blogissa.

Työllisyyden kasvaessa vuoden 2019 loppuun saakka myös yötyön tekeminen lisääntyi, mutta sen suhteellinen osuus palkansaajista ei juuri muuttunut. Sukupuolten välinen ero yötyön tekemisessä on vaihdellut hiukan vuosien välillä (kuvio 3).

Kaupan alankaan siirtyminen yötyöhön ei ole muuttanut jakaumaa: yöllisiä työllisiä ovat hieman yleisemmin miehet kuin naiset.

Kuvio 3: Yötyötä tehneiden palkansaajien osuus kaikista palkansaajista 2015–2019, prosenttia
Kuvio yötyötä tehneiden palkansaajien osuudesta kaikista palkansaajista 2015–2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Yötyötä tehneiden palkansaajien määrä ei noussut kaupan alalla enää vuodesta 2017 vuoteen 2019, vaikka se aiemmin oli hieman lisääntynyt.

Yrittäjän päivä menee pitkäksi tuolloin tällöin

Vaikka yötyötä tekevien määrä on lähes 400 000, sekä palkansaajista ja yrittäjistä yli 80 prosenttia ei ole lainkaan työskennellyt kello 23 ja aamukuuden välillä, kun mittausjaksona on neljä edellistä työviikkoa.

Yleisintä yötyön tekeminen ainakin silloin tällöin on yrittäjillä. Heistä 13 prosenttia oli viimeisen neljän viikon aikana tehnyt töitä öisin, ei siis kuitenkaan säännöllisesti. Palkansaajilla sen sijaan säännöllisempi yötyö oli suhteellisesti yleisempää kuin yrittäjillä. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Yötyötä tehneiden osuus palkansaajista ja yrittäjistä 2019
   Palkansaajat  Yrittäjät
Säännöllisesti 8,0 6,0
Silloin tällöin 6,0 13,0
Ei lainkaan 86,0 81,0

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Yrittäjien luvuissa eivät ole mukana yrittäjäperheenjäsenet tai muut mahdolliset palkatut työntekijät.

Kuinka tutkimus tehtiin

Yötyön kestosta kysyttiin työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen Työaika-aikajärjestelyt yhteydessä vuonna 2019 seuraavasti:

Kuinka kauan (montako vuotta/kuukautta) olet yhtäjaksoisesti tehnyt työtyötä (säännöllisesti tai silloin tällöin)?

Lomien ja muiden tilapäisten poissaolojen ei katsottu katkaisevan yhtäjaksoisuutta.

Yhtäjaksoisesti yötyössä oleminen ei välttämättä merkitse samaa työpaikkaa tai samaa työsuhdetta yhtä pitkään, mutta eri töiden välillä ei saa tässä tapauksessa olla katkoa yötöiden tekemisessä.

Yötöitä tehneiden määrä saadaan selville työvoimatutkimuksen perusosassa, jossa tiedustellaan työskentelemistä päätyössä klo 23 ja 06 välisenä aikana viimeisen neljän viikon ajalta.

Yötyön kestoa koskeva kysymys esitettiin vuoden aikana 1 638 vastaajalle, joista 4,5 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Vastaamatta jättäneet eivät sisälly tulosten jakaumiin.

Tulokset perustuvat täysiin vuosiin eli ilmoitettuja kuukausia ei ole huomioitu. Tässä kirjoituksessa mainittujen eri toimialojen vastaajien määrä vaihtelee noin kahdeksastakymmenestä 350:een.

Yötyön tekemisen keskimääräinen kesto sijoittuu 95 prosentin todennäköisyydellä ±0,5 vuoden sisälle, koko vastaajajoukon keskiarvon ollessa 9,0 vuotta.

Eri toimialoilla satunnaisvaihtelu voi olla suurempaa. Tulokset on saatu käyttämällä normaalia työvoimatutkimuksen vuosiestimaattien painotusmenetelmää.

Vastauksen antamiseen sisältyy luontaista epätarkkuutta. Ihmiset ilmoittavat helpoimmin tasalukuja, varsinkin jos asia on vaikea tietää tai muistaa tarkasti. Näin ollen 10, 20 ja 30 vuotta työskennelleiden voidaan katsoa hiukan korostuvan muiden kustannuksella.

Tässä mainittuja tuloksia ei ole arvioitu muiden asiasta kertovien lähteiden kanssa. Johtopäätöksiä tehtäessä ilmiöstä on käytettävä muitakin lähteitä, mikäli sellaisia on saatavilla.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons