Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.
Suomen hypoteekkiyhdistys julistaa talouskatsauksessaan nousukauden olevan ohi ja rakennusalan luottamuksen romahtavan pian. Myös Helsingin Sanomien mukaan rakentamisvauhti hidastuu, Rakennuslehti kertoo myymättä jääneistä asunnoista ja Ylen mielestä asuntomarkkinoilla siirrytäänkin jo ostajan markkinoille. Onko rakentamisen nousukausi todella ohi?
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuodesta 2014 jatkuneen uudisrakentamisen kasvun taittumisesta on merkkejä ilmassa. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni vuodentakaisesta jo vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, ja lasku vain syveni vuoden loppua kohden.
Aloitettujen rakennushankkeiden lupakuutiomäärä oli myös laskussa, mutta valmistuneiden hankkeiden kuutiomäärä oli kuitenkin vielä reippaassa kasvussa. Kuutiomäärät ovat viime vuosiin verrattuna edelleen hyvällä tasolla, mutta kuitenkin vielä kaukana finanssikriisiä edeltävistä luvuista (kuvio 1).
Kuvio 1. Uudisrakentamisen kuutiomäärä, vuosisumma 1995-2018, milj. m3
Asuinrakentaminen on viime vuosina toiminut uudisrakentamisen kasvun veturina. Vuonna 2018 asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kuitenkin väheni reilusti edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärä kasvoi vuoden 2018 aikana maltillisemmin kuin aiemmin ja hankkeita valmistui reilusti enemmän vuodentakaisesta.
Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 9,0 prosenttia vuonna 2018. Suurin osa myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärästä muodostuu asuinrakentamisesta. Seuraavaksi suurimmat luokat ovat teollisuus- ja varastorakentaminen sekä liike- ja toimistorakentaminen. (Kuvio 2)
Asuinrakentaminen on vähentynyt vuodentakaisesta 16,3 prosenttia, teollisuus- ja varastorakentaminen 2,6 ja liike- ja toimistorakentaminen peräti 27,0 prosenttia.
Julkisten palvelurakennusten ja maatalousrakennusten lupakuutiomäärät sitä vastoin kasvoivat 17,6 ja 9,3 prosenttia.
Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärä väheni 4,0 prosenttia vuonna 2018 edellisvuodesta.
Asuinrakentamisessa aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärän kasvu hiipui vuonna 2018 aikaisempien vuosien reippaasta kasvusta. Kasvua oli 2,1 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. (Kuvio 3)
Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärät kääntyi laskuun teollisuus- ja varastorakentamisessa (-11,4 %), liike- ja toimistorakentamisessa (-7,0 %) sekä julkisissa palvelurakennuksissa (-11,6 %).
Vähentyneen asuinrakentamiseen myönnettyn lupakuutiomäärän perusteella voidaan olettaa myös asuinrakennusten aloitettujen hankkeiden kuutiomäärän vähenevän kuluvana vuonna.
Valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärä oli 10,7 prosentin kasvussa vuonna 2018.
Kuviosta 4 nähdään, että asuinrakentaminen ja teollisuus- ja varastorakentaminen olivat vahvassa kasvussa vuonna 2018. Asuinrakentaminen kasvoi valmistuneiden rakennushankkeiden osalta 12,6 prosenttia ja teollisuus- ja varastorakentaminen 18,9 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.
Etenkin asuinrakentamisen hankkeita aloitettiin vielä viime vuoden lopulla paljon, joten valmistuneiden hankkeiden taso pysynee korkealla myös kuluvana vuonna.
Valmistuneiden liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä vuonna 2018 väheni 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän rakennusluokan aloitettujen hankkeiden lupakuutiomäärä oli loppuvuodesta vahvasti pakkasella, joten valmistuneiden hankkeiden tilanne vuodelle 2019 ei näytä paremmalta.
Kuviossa 5 on esitetty rakennushankkeille myönnettyjen lupien, aloitettujen ja valmistuneiden hankkeiden asuntojen kappalemääriä. Myönnetyissä rakennusluvissa asuntojen kappalemäärät olivat 16,6 prosentin laskussa.
Aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden asuntojen määrät eivät vähentyneet, vaan asuntoja aloitettiin ennätyksellisesti jopa 46 440 kappaleen verran. Aloitettujen asuntojen määrä kasvoi 4,0 prosenttia ja valmistuneiden määrä peräti 19,0 prosenttia.
Aloitettujen asuntojen kasvuun on kuitenkin rakennusalan suhdanneryhmän mukaan tulossa muutos kuluvana vuonna.
Vuonna 2018 aloitettiin noin 46 000 asuntoa, ja suhdanneryhmä arvioi raportissaan aloitettujen asuntojen määräksi 37 000 – 39 000 vuodelle 2019. Se merkitsisi reilua laskua aloitetuille asunnoille ensi vuonna. Asuntojen määrän raju lasku myönnetyissä rakennusluvissa tukee arviota.
Tällä hetkellä rakennetaan paljon. Rakennushankkeita valmistui vuonna 2018 runsaasti. Uusia asuntoja aloitettiin rakentamaan ja niitä myös valmistui ennätysmäärin.
Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta rakennus- ja asuntotuotannon julkistuksesta nähdään rakennustuotannon volyymin olevan edelleen hyvällä tasolla. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo on historiallisesti korkealla tasolla.
Selvät merkit uudisrakentamisbuumin taittumisesta ovat olemassa. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden luvut vuodelta 2018 luovat tummia pilviä vuoden 2019 uudisrakentamisen ylle. Nähtäväksi jää, milloin myös valmistuneissa hankkeissa ja rakennustuotannon volyymissä näkyy laskua.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueella.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä.
Suomen kalleimmat postinumeroalueet sijaitsevat Helsingissä – missäs muuallakaan kuin kantakaupungin alueella. Suomen halvimpiin vuokraneliöihin nähden Helsingin kalleimmat vuokraneliöt ovat jopa yli kolminkertaiset. Kaupungin sisällä neliövuokriin vaikuttavat erityisesti asuinalueen ikä, etäisyys keskustasta ja asutuksen määrä.
