Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan

8.11.2019
Kuva: Shutterstock

Yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana, kertoo vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.  

Yhdeksän kymmenestä miehestä, joiden perheeseen kuuluu kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, pitää kotia ja perhettä hyvin tärkeänä elämänalueena. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2017 toteuttamaan vapaa-aikatutkimukseen.

Lähes joka kymmenes isä kokee kodin ja perheen melko tärkeäksi (kuvio 1). Täysin yhdentekevä koti ja perhe ei ole kenellekään vapaa-aikatutkimukseen osallistuneelle isälle.

Vaikka työ ja ystävät ovat isälle myös tärkeitä elämänalueita, niiden merkitys on kuitenkin selvästi vähäisempi: 37 prosenttia isistä piti työtä erittäin tärkeänä elämänalueena. Ystäviä piti erittäin tärkeänä 43 prosenttia.

Kuvio 1. Perheen, työn ja ystävien tärkeys isälle 2017, prosenttia
Kuvio 1. Perheen, työn ja ystävien tärkeys isälle 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Isät harrastavat yhdessä lastensa kanssa – liikunta suosituinta

Mitä isät ja lapset harrastavat yhdessä? Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty, kenen kanssa on harrastanut liikuntaa, käynyt katsomassa urheilukilpailuja, käynyt elokuvissa, konserteissa tai muissa esittävän taiteen kulttuuritilaisuuksissa, tai näyttelyssä tai museossa. Tarkastelemme, ovatko isät harrastaneet kyseisiä asioita yhdessä lastensa kanssa.

Liikunta on kysytyistä harrastuksista suosituin: yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana (kuvio 2).

Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen. 

Kuvio 2. Isä harrastanut yhdessä lapsensa kanssa 12 kuukauden aikana 2017, prosenttia
Kuvio 2. Isä harrastanut yhdessä lapsensa kanssa 12 kuukauden aikana 2017, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Lapset vastaavat: Isät liikkuvat luonnossa

Miltä isän harrastukset näyttävät lapsen silmin? Hyödynnämme 10–17-vuotiaiden lasten antamia vastauksia vanhempiensa harrastuksista.

Isät ovat hyvin luonto- ja liikuntakeskeisiä: reilusti yli puolella lapsista isät harrastavat luonnossa liikkumista, maalla tai mökillä olemista sekä liikuntaa tai urheilemista (kuvio 3).

Melko harvalla lapsella on jotain luovaa kulttuuritoimintaa harrastava isä. Soittamista harrastava isä on joka kahdeksannella lapsella. Hyvin harvan lapsen isä harrastaa laulamista tai kuvataiteita.

Kuvio 3. Isä harrastaa 2017, 10–17-vuotiaiden lasten vastaukset, prosenttia
Kuvio 3. Isä harrastaa 2017, 10–17-vuotiaiden lasten vastaukset, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Isä esimerkkinä lapsen harrastuksille

Isän harrastuksella on merkitystä lapsen harrastuneisuudelle: jotain soitinta soittavista lapsista yli neljänneksellä on myös soittava isä. Silloin kun lapsi ei harrasta soittamista, vähemmän kuin joka kymmenes isistä soittaa.

Yli 40 prosenttia lapsista ilmoittaa, että isä harrastaa kirjojen lukemista. Isän esimerkki näkyy soittamisen ohella myös lasten lukemisharrastuksessa.

Kuudesosa lapsista on himolukijoita, jotka olivat lukeneet vähintään 10 kirjaa puolen vuoden aikana. Heidän isistään yli puolet harrastaa myös kirjojen lukemista. Alle 10 kirjaa lukeneiden lasten isistä pienempi joukko, 40 prosenttia, lukee kirjoja.

 

Kirjoittajat työskentelevät erikoistutkijoina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä.

Tutustu myös Tilastokeskuksen tietopalvelun kokoaman Isät tilastoissa 2019 -sivun tietoihin

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

Artikkeli
27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Artikkeli
13.1.2021
Salla-Tuulia Tuominiemi

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Artikkeli
18.11.2020
Riitta Hanifi, Miia Huomo, Marjut Pietiläinen

Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalais­toimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.

Artikkeli
16.11.2020
Miina Keski-Petäjä, Marjut Pietiläinen

Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.

tk-icons