Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kansallinen seurantajärjestelmä kannustaa keskusteluun

5.12.2017

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Suomen kestävän kehityksen työtä ohjaa Agenda2030:n ohella kansallinen strategia. Suomen strategia – Sitoumus2050 –sisältää kahdeksan tavoitetta, jotka määrittävät kestävän kehityksen tavoitetilaa Suomessa vuonna 2050.

Sitoumuksen tavoitteet on määritellyt kestävän kehityksen toimikunta. Myös hallitus on sitoutunut niiden edistämiseen. Yhteiskuntasitoumuksen verkkosivulta löytyy tietoa sekä sitoumuksesta että kahdeksasta kansallisesta tavoitteesta.

20 vuotta kestävän kehityksen indikaattorihistoriaa

Hallittu edistyminen kohti kansallisia kestävän kehityksen tavoitteita edellyttää tutkimustietoon perustuvaa seurantaa ja indikaattoreita. Suomella on pitkä perinne kestävän kehityksen indikaattorityössä.

Ensimmäinen kansallinen kestävän kehityksen indikaattorikokoelma valmistui vuonna 2000, ja sen jälkeen indikaattoreita on päivitetty säännöllisesti. Vuonna 2013 kestävän kehityksen indikaattorikokoelma liitettiin osaksi Tilastokeskuksen Findikaattori-palvelua.

Pitkäjänteisestä ja systemaattisesta työstä huolimatta kestävän kehityksen indikaattoreiden tunnettuus ja hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa on jäänyt toivottua vähäisemmäksi. On valitettavan yleistä, että indikaattoreita toivotaan päätöksenteon tueksi ja niiden valinnasta käydään kiivasta keskustelua, mutta indikaattoreiden tuottamaa tietoa ei kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetä päätöksenteossa.

Näin on käynyt myös kestävän kehityksen indikaattoreille: poliittiset päätöksentekijät eivät ole löytäneet indikaattorikokoelmaa Findikaattorista, eikä indikaattoriarvojen muutosten sisältämää tietoa ole onnistuttu jalostamaan päätöksentekoa tukevaan muotoon.

Seurantajärjestelmään uudistus

Indikaattoritiedon paremman hyödyntämisen toivossa hallitus käynnisti syksyllä 2016 kestävän kehityksen seurantajärjestelmän uudistuksen. Tavoitteeksi asetettiin järjestelmä, joka indikaattoritiedon lisäksi synnyttäisi avointa ja moniäänistä keskustelua indikaattoriarvojen muutosten merkityksestä kestävän kehityksen näkökulmasta sekä keskustelua kestävän tulevaisuuden edellyttämistä politiikkavalinnoista.

Tavoitteena oli myös vahvistaa seurannan kytkentää poliittisen päätöksenteon keskeisiin prosesseihin.

Seurantajärjestelmän uudistus käynnistettiin laaja-alaisessa asiantuntijaverkostossa syksyllä 2016, ja työn tulokset esiteltiin kestävän kehityksen toimikunnalle toukokuussa 2017. Keskeiset uudistukset aikaisempaan indikaattori- ja seurantatyöhön nähden ovat seuraavat:

1) Päivitetyt kestävän kehityksen indikaattorit on järjestetty kymmeneen seurantakoriin, joilla on vahva kytkentä kansalaisten arkeen ja poliittiseen päätöksentekoon. Seurantakorien teemoja ovat esimerkiksi resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta, julkiset hankinnat ja kuluttaminen, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, sekä globaali vastuu ja johdonmukaisuus.

2) Kussakin seurantakorissa on 4–5 indikaattoria, jotka päivitetään vuosittain. Päivityksen yhteydessä laaditaan asiantuntijatulkinta siitä, mitä indikaattoriarvojen muutokset kertovat kestävästä kehityksestä kyseisessä teemassa. Kaikki seurantakorit päivitetään rullaavasti syyskuun ja toukokuun välillä.

3) Seurantakorit indikaattoreineen ja tulkintoineen julkaistaan kestavakehitys.fi -sivustolla, joka sisältää kommentointi / keskusteluominaisuuden. Keskustelussa voi tuoda esille erilaisia indikaattoreiden tulkintaan liittyviä näkemyksiä – tai vaikkapa ajatuksia muutosten aikaansaamiseksi tarvittavista politiikkatoimenpiteistä. Keskustelussa voi myös ottaa kantaa indikaattoreiden osuvuuteen tai esitellä korin teeman kannalta relevanttia tutkimus tai seurantatietoa. Kaiken kaikkiaan tarkoituksena on tuottaa objektiiviseen indikaattoritietoon perustuvaa moniäänistä keskustelua, joka tuo esille erilaisia näkemyksiä kestävään kehitykseen liittyvistä haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Indikaattorikorien sisällöistä ja edistymisestä käytävä seurantakeskustelu kulminoituu vuosittain touko–kesäkuun vaihteessa järjestettävään kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuuteen, jossa vedetään yhteen seurantajärjestelmän ja keskustelun keskeiset havainnot. Nämä keskeiset havainnot välitetään poliittisille päätöksentekijöille eduskunnan kautta sekä hallituksen sisäisten kanavien kautta.

Osallistu keskusteluun

Ensimmäiset seurantakorit avataan vielä loppuvuodesta 2017, ja koko seurantajärjestelmä otetaan käyttöön asteittain talven 2017–2018 aikana. Tavoitteena on, että kaikki korit on päivitetty kertaalleen toukokuuhun 2017 mennessä.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on synnyttää moniäänistä tietoperusteista keskustelua kestävästä kehityksestä. Olisiko sinulla oman asiantuntemuksesi kautta annettavaa tälle keskustelulle? Käy tutustumassa seurantakoreihin ja keskusteluun osoitteessa www.kestavakehitys.fi/seuranta

 

Sami Pirkkala työskentelee kestävän kehityksen erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa. Hän toimii kestävän kehityksen kansallisen seurantaverkoston puheenjohtajana ja vastaa seurantajärjestelmän uudistuksesta.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Blogi
26.1.2017
Leo Kolttola
Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?
Artikkeli
3.3.2016
Leo Kolttola

YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.

tk-icons