Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tiedon hyödyntäminen ratkaisee

13.9.2013
Twitterissä: @mrsbruun ‏

Tiedon etsijälle on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Toisaalta saatavilla oleva tieto ei varmaan milloinkaan ole ollut laadullisesti niin monenkirjavaa kuin tänä päivänä.

Tiedon etsijälle on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Toisaalta saatavilla oleva tieto ei varmaan milloinkaan ole ollut laadullisesti niin monenkirjavaa kuin tänä päivänä.

Lisäksi tämän päivän ongelmat sekä tietotarpeet ovat kokoluokaltaan ja monimutkaisuudeltaan ennennäkemättömiä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan monipuolista ja moniulotteista tietoa, yhä useammin ilmiöalueiden rajat ylittävää horisontaalista kokonaisuutta.

Myös tilastotietoa on tarjolla ennennäkemättömän paljon, monissa eri kanavissa ja muodoissa: taulukoina, kaavioina, tietokantapohjaisena avoimena datana (rajapintojen kautta), infografiikkana, interaktiivisina sovelluksina, tekstiin sidottuna analyysinä… Yksi tilastontuottajien toiminnan haasteista onkin tunnistaa käyttäjien eriytyvät tarpeet niin tietosisällön kuin esitystavan ja -kanavankin suhteen ja vastata näihin haasteisiin. Tarvitaan laajaa vuoropuhelua tiedonkäyttäjien kanssa.

Näitä tilastotuotannon haasteita pohdittiin syksyn kansainvälisissä tilastoalan konferensseissa Bergenissä ja Hongkongissa. Miten pystymme tarjoamaan tiedon käyttäjille laadukasta tietoa, joka erottuu tiedontarjonnan “hälystä”?

Haasteet liittyvät laajempaan tilastotuotantoprosessin uudistamistyöhön. Useissa kehittyneissä tilastomaissa – myös Suomessa – on meneillään tuotantoprosessin laajamittainen uudistaminen, jolla tavoitellaan paitsi entistä paremmin tiedonkäyttäjien tarpeita vastaavaa tietotarjontaa, myös tuotannon tehostamista.

Yksi voimakkaasti uudistuva kokonaisuus on tiedon hankinta tilastojen tuottamista varten. Yhä laajemmin ollaan ottamassa käyttöön uusia tiedonkeruuteknologioita, joita edustavat muun muassa internet- ja mobiilikyselyt sekä automatisoitu tietojen vastaanotto hallinnollisista rekistereistä. Myös kokonaan uudentyyppiset tietolähteet kuten mobiilidata avaavat uusia mahdollisuuksia. Kansainvälisestikin ajankohtainen kysymys on big datan mahdollisuudet tilastotuotannossa. Datan saatavuus ja siihen liittyvä lainsäädäntö, teknologia ja osaamisen kehittäminen edellyttävät kaikki panostusta.

Ilmiöiden moniulotteisuus ja globaalistuminen haastavat tilastovirastot niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Suuryritykset toimivat ympäri maailmaa. Muuttoliikkeet koskevat yhä useammin useita kansakuntia ja eri alueita. Ympäristöasiat eivät myöskään noudata valtioiden rajoja. Nämä edellyttävät tilastovirastoilta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

Tilastovirastot tekevät parhaansa turvatakseen luotettavan tiedon tuotannon ja tarjonnan jatkossakin. Ei kuitenkaan riitä, että tietoa on tarjolla, sitä on osattava myös hyödyntää. Tässä ensimmäinen askel on taito ymmärtää tilastoja ja kyky tulkita ilmiöitä numeroiden takaa. Tässä suhteessa meillä Suomessa taso on korkealla: koulujärjestelmämme on arvostettu maailmalla ja menestyksemme Pisa-tutkimuksessa kertoo järjestelmän onnistumisesta.

Tilasto-osaamisesta kertoo se, että Suomi voitti tänä vuonna jo kolmannen kerran kansainvälisen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun lukiosarjan. Onnittelut Lyseonpuiston joukkueelle Rovaniemelle!

 

Marjo Bruun

Tilastokeskuksen pääjohtaja

 

Kuva: Erkki Oksanen

tk-icons