XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Yleistä tietoa tiedonkeruusta

Millaisia tietoja Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysytään?

Tulo- ja elinolotutkimus kokoaa tietoa suomalaisten kotitalouksien toimeentulosta ja elinoloista. Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysytään muun muassa kotitalouden koostumuksesta, kotitalouteen kuuluvien toiminnasta vuoden aikana, asumisesta ja asumisen kustannuksista, lainoista, taloudellisesta toimeentulosta ja terveydestä. Lomakkeen kysymysten lisäksi tietoja kerätään hallinnollisista rekistereistä, esimerkiksi tuloista ja saaduista sosiaalietuuksista, eläkkeistä ja verotuksesta. Tulo- ja elinolotutkimus tuottaa tietoa muun muassa siitä,

Tulo- ja elinolotutkimuksessa kerättyjen tietojen pohjalta laaditaan tulonjakotilasto, jota käytetään yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa ja seurannassa. Tulo- ja elinolotutkimuksen tietoja käytetään myös yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tutkimusaineistona sekä Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin tuottaman eurooppalaisen tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) aineistona, jonka Tilastokeskus on velvoitettu tuottamaan Euroopan unionin asetuksella (no 1177/2003).

Keneltä tietoja kerätään?

Tulo- ja elinolotutkimuksessa tavoitellaan vuosittain yli 10 000 kotitaloutta. Kotitaloudet ovat Suomessa vakinaisesti asuvia yksityiskotitalouksia eli ns. kotitalousväestöä. Pysyvästi (ts. yli vuoden) ulkomailla asuvia kotitalouksia, osoitteettomia ja laitosväestöä (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvia) ei tavoitella.

Kotitaloudet on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Kustakin kotitaloudesta on valittu yksi 16 vuotta täyttänyt henkilö mukaan, mutta myös muut kotitalouden jäsenet voivat osallistua tietojen antamiseen. Yksi tutkimuksen otokseen valikoitunut kotitalous edustaa noin 300 muuta kotitaloutta. Samoja vastaajia tavoitellaan neljänä peräkkäisenä vuotena aina keväisin. Tiedot kerätään pääosin puhelimitse (haastattelun kesto n. 25 minuuttia), ja haastattelijoina ovat Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat. Yhden hengen kotitaloudet voivat vaihtoehtoisesti vastata verkkolomakkeella.

Millaisia tietoja hallinnollisista aineistoista yhdistetään?

Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysymällä saatuihin tietoihin yhdistetään tietoja myös hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Rekistereitä hyödyntämällä voidaan vähentää vastaamisen aiheuttamaa taakkaa. Tulo- ja elinolotutkimuksessa hyödynnettäviä rekistereitä ovat:

  • Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskeva tietokanta, josta saadaan perustietoja esimerkiksi asuinkunnasta, sukupuolesta, ammateista ja perhesuhteista,
  • Verohallituksen verotietokanta, josta saadaan tietoa saaduista tuloista, maksetuista veroista ja verovähennyksistä,
  • Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutus-, sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteristä, elatustukirekisteristä, opintotukirekisteristä sekä asumistukirekisteristä saadaan tietoa erilaisista saaduista tulonsiirroista,
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteristä saadaan tietoa toimeentulotuista,
  • Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteristä saadaan tietoa eläkkeistä,
  • Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä saadaan tietoa korkeimmasta suoritetusta tutkinnosta
  • Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokannasta saadaan tietoa sotavammakorvauksista
  • Koulutusrahaston tiedostoista saadaan tietoa apurahoista,
  • Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteristä poimitaan tietoa maatiloista ja maatalousyrityksistä,
  • Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saadaan tietoa työpaikkojen toimialoista.

Tietojen luottamuksellisuus

Tutkimukseen osallistuneiden antamia ja niihin hallinnollisista aineistoista yhdistettyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti tilastolain (280/2004) mukaisesti. Yksittäisen vastaajan tietoja pääsevät katsomaan vain tulonjakotilaston tehtävissä toimivat henkilöt, joilla on lakiin perustuva vaitiolovelvollisuus. Yksittäisten vastaajien antamia tietoja tai henkilöllisyyttä on mahdoton selvittää julkaistuista tuloksista, sillä tutkimuksen avulla hankitut tiedot yleistetään koskemaan koko väestöä. Jos jokin julkaistavaksi aiottu tieto pohjautuu alle 30 haastatellun henkilön tai kotitalouden tietoihin, näitä tietoja ei esitetä lainkaan. Tietoja ei myöskään luovuteta muille viranomaisille.

Tulo- ja elinolotutkimuksen pohjalta tehdään palveluaineisto, joka on tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Sen käyttäminen edellyttää käyttölupaa, jota aineistoa tutkimuksessaan tarvitsevat tutkijat hakevat Tilastokeskuksesta. Käyttöluvan saaminen edellyttää selvitystä aineiston käyttötarkoituksesta, ja niitä myönnetään vain tieteelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin selvityksiin. Kaikki suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot on poistettu palveluaineistosta. Myös palveluaineistoja käyttävät tutkijat ovat vaitiolovelvollisia. Samoja periaatteita noudattaa myös Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat.