Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysytään muun muassa kotitalouden koostumuksesta, kotitalouteen kuuluvien toiminnasta vuoden aikana, asumisesta ja asumisen kustannuksista, lainoista, taloudellisesta toimeentulosta ja terveydestä. Lomakkeen kysymysten lisäksi tietoja kerätään hallinnollisista rekistereistä, esimerkiksi tuloista ja saaduista sosiaalietuuksista, eläkkeistä ja verotuksesta. Tulo- ja elinolotutkimus tuottaa tietoa muun muassa siitä,

• kuinka tasaisesti suomalaisten käytettävissä olevat tulot jakautuvat kotitalouksien kesken
• paljonko asumiskustannukset rasittavat kotitalouksia ja
• kuinka paljon Suomessa on pienituloisia.

Tulo- ja elinolotutkimukseen kutsutaan vuosittain yli 10 000 kotitaloutta. Kotitaloudet ovat Suomessa vakinaisesti asuvia yksityiskotitalouksia. Kotitaloudet on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Kustakin kotitaloudesta on valittu yksi 16 vuotta täyttänyt henkilö mukaan, mutta myös muut kotitalouden jäsenet voivat osallistua tietojen antamiseen. Yksi tutkimuksen otokseen valikoitunut kotitalous edustaa noin 300 muuta kotitaloutta. Samoja vastaajia tavoitellaan neljänä peräkkäisenä vuotena aina keväisin.

Tutkimuksen vastaajat on valittu satunnaisesti eikä ketään vastaajaa voida korvata toisella.

Tulo- ja elinolotutkimus perustuu niin sanottuun satunnaisotantaan, jossa vastaajat valitaan satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Vastaajat arvotaan painottaen tiettyjä ominaisuuksia, jotta vastaajakunnasta saataisiin mahdollimman kattava. Tämän vuoksi vastaajan vaihtaminen ei ole mahdollista, ja vastaamisesta kieltäytyneet yksinkertaisesti jäävät tutkimuksen aineistosta pois. Tämä voi heikentää tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta erityisesti niissä väestöryhmissä, jotka ovat samankaltaisia kuin vastaamisesta kieltäytynyt. Tästä syystä jokainen vastaus on tärkeä eikä ole mitenkään muutoin korvattavissa.

Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysytään kysymyksiä, jotka koskevat kotitalouksien arkipäiväisiä asioita ja joihin on helppo vastata.

Tutkimuksessa ei testata vastaajan tietämystä, vaan kerätään tietoa kotitalouksien jokapäiväisestä elämästä, esimerkiksi kotitaloudessa asuvien henkilöiden vuoden aikaisesta toiminnasta (kuten työssäolosta, eläkkeelläolosta tai opiskelusta), vakituisesta asunnosta ja asumisen kustannuksista, terveydestä ja lapsiperheiltä lasten päivähoidosta. Kysely on helppo eikä väärin vastaamista tarvitse pelätä: kysymykset koskevat asioita, joista saamme tietoa vain sinulta kysymällä ja joissa sinä itse olet paras asiantuntija.

Osallistumalla tulo- ja elinolotutkimukseen voit vaikuttaa siihen, millaisen kuvan päättäjät niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin saavat suomalaisten kotitalouksien toimeentulosta ja elinolosuhteista.

Osallistumalla tutkimukseen voit varmistaa, että sinä ja muut vastaavassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tulevat huomioiduksi päätöksenteossa, sillä samalla kertaa edustat noin 300:aa muuta suomalaista kotitaloutta. Tulo- ja elinolotutkimuksen aineistoa käytetään monenlaisen päätöksenteon pohjana, esimerkiksi päätettäessä verojen ja maksujen nostamisesta tai laskemisesta, selvitettäessä erilaisten etuuksien kuten lapsilisien tai opintotuen muutosten vaikutuksista kotitalouksien toimeentuloon tai vaikkapa haluttaessa tietää, miten paljon asumiskustannukset rasittavat eläkeläisiä, lapsiperheitä, työttömiä ja muita väestöryhmiä.

On hyvin tärkeää, että tutkimukseen osallistuu monenlaisia suomalaisia – nuoria ja vanhoja, opiskelijoita, eläkeläisiä ja työssäkäyviä, yksin asuvia, pariskuntia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä, pieni-, keski- ja suurituloisia, niin kaupunkilaisia kuin haja-asutusalueilla asuvia ympäri maata. Tutkimukseen osallistuminen on kansalaisoikeutesi, jota käyttämällä voit osaltasi vaikuttaa siihen, että päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon.

Tulo- ja elinolotutkimuksessa kerättyjen tietojen pohjalta laaditaan tulonjakotilasto ja elinolotilasto. Tutkimuksen tuloksia ja aineistoa käytetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, tutkimuksessa ja esimerkiksi politiikkatoimenpiteiden vaikutusten seurannassa. Tulo- ja elinolotutkimuksen tietoja käytetään myös yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tutkimusaineistona sekä Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin tuottaman eurooppalaisen tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) aineistona.

Elinolotilaston ja tulonjakotilaston tuloksia julkaistaan useita kertoja vuodessa, ja ne ovat hyvin usein myös laajasti esillä julkisuudessa. Myös Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja, joista saa tietoa suomalaisten toimeentulosta ja elinolosuhteista verrattuna muihin Euroopan maihin.

Tulo- ja elinolotutkimuksen aineistoa käytetään muun muassa  seuraavissa tilastoissa, aineistoissa tai julkaisuissa:

⁠Elinolotilasto
⁠⁠Kotitalouksien varallisuus
⁠Tulonjakotilasto
⁠Euroopan tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC)
⁠SISU-mikrosimulointimalli
⁠OECD

⁠Lisäksi tulo- ja elinolotutkimuksen pohjalta tehdään tutkimuskäyttöön tarkoitettu palveluaineisto, jonka avulla tehdään tutkimusta esimerkiksi etuuksien tai verojen vaikutuksista eri väestöryhmien tuloihin, kuten lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentuloon. Tutkimusaineistoa käytetään laajasti päätöksenteon vaikutusten arvioinnin ja seurannan pohjana yhteiskunnan ja hallinnon eri tasoilla, esimerkiksi ministeriöissä ja järjestöissä. Tutkimus on hyvin monipuolinen, ja sen avulla saatava tieto on merkittävässä osassa kun selvitetään suomalaisten kotitalouksien taloudellisia ja muita olosuhteita.

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu mahdollistaa turvallisen sähköisen tunnistamisen valitsemallasi tunnistusvälineellä. Voit tunnistautua suomalaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella ja varmennekortilla.

https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Kansallinen tilastolaki sekä Euroopan unionin laki tulo- ja elinolotutkimuksesta (1177/2003) velvoittavat Suomea tuottamaan tietoja tilastointia varten, mutta lait eivät velvoita tutkimuksen otokseen valikoituneita vastaajia osallistumaan. Vastaaminen on kuitenkin erittäin suotavaa, jotta suomalaisten elinolosuhteista ja toimeentulosta saatava tieto olisi mahdollisimman tarkkaa, ja kaikenlaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet olisivat tilastoissa mahdollisimman hyvin edustettuina.

Yksittäisten vastaajien antamia tietoja käsittelevät vain Tilastokeskuksen elinolotilaston ja tulonjakotilaston tekemiseen osallistuvat henkilöt.

Tutkimuskäyttöön tarkoitetuista tulo- ja elinolotutkimuksen pohjalta tuotettavista palveluaineistoista kaikki henkilön tunnistamisen mahdollistavat tiedot on poistettu.

Tilastokeskus ei koskaan luovuta yksittäisten vastaajien tietoja verottajalle tai muille viranomaisille.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja haastattelussa selvitettyjä tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Haastattelussa kysytään vain tutkimuksen kannalta välttämättömiä tietoja ja aina mahdollisimman karkealla tasolla, eivätkä tiedot ole sellaisenaan hyödyllisiä muun kuin tilastoinnin ja tutkimuksen kannalta.

Jos kotitaloutenne asui Suomessa haastattelua edeltävän vuoden lopussa, voitte osallistua tutkimukseen.

Vaikka tutkimukseen valittu henkilö tai kotitalous olisi muuttamassa Suomesta pois, tutkimukseen voi osallistua, jos suurin osa kotitaloudesta on asunut Suomessa edellisen vuoden lopussa. Tutkimukseen kuuluvat kotitaloudet haastatellaan neljänä perättäisenä vuotena, mutta tuleva muutto ulkomaille ei ole este osallistua tutkimukseen. Vastaajien mahdollisuudet osallistua tutkimukseen selvitetään jokaisena vuonna erikseen. Jos lisäksi on tiedossa, että oleskelu ulkomailla tulee kestämään enintään yhden vuoden, haastattelu voidaan tehdä myös seuraavana vuonna.

Tulo- ja elinolotutkimukseen valituille kotitalouksille lähetetään aina ensin saatekirje, jossa kerrotaan tutkimuksesta ja tulevasta yhteydenotosta.

Haastattelijat ottavat vastaajiin yhteyttä puhelimitse haastattelua varten. Puhelimitse otetaan yhteyttä myös niihin kotitalouksiin, joilla on verkkovastausmahdollisuus, mutta verkkovastausta ei ole saatu. Jos puhelinnumeroa ei ole saatavilla, haastattelija saattaa tavoitella vastaajaksi valittua käymällä hänen luonaan. Haastattelijat tavoittelevat vastaajia käymällä vain, jos eivät muuten saa yhteyttä tutkimukseen valittuun kotitalouteen.

Jos Tilastokeskuksen haastattelijaksi esittäytyvä henkilö tulee käymään tai soittaa ennen kuin tutkimuskirje on tavoittanut vastaajan, vastaajan on hyvä selvittää, mistä tutkimuksesta ja tutkimuslaitoksesta on kyse. Muiden tutkimuslaitosten haastattelijat saatetaan toisinaan sekoittaa Tilastokeskuksen haastattelijoihin. Käymään tulevan Tilastokeskuksen haastattelijan tunnistaa aina Tilastokeskuksen henkilökortista. Tilastokeskuksen kaikki tiedonkeruut ja tutkimukset on esitelty Tiedonkeruut-sivulla, jolta voi tarkistaa, onko kyseinen tutkimus todella Tilastokeskuksen tutkimus. Tilastokeskus tekee myös tilaustutkimuksia muiden tutkimuslaitosten toimeksiannosta, mutta näissäkin tapauksissa tutkimuskirjeistä löytyy sekä Tilastokeskuksen että tutkimuksen tilanneen tahon yhteystiedot.

Vastaajan ikä, terveydentila, vamma tai toimintarajoite ei sinällään ole este osallistua tutkimukseen.

Tutkimuksella halutaan selvittää myös elinoloihin ja terveyteen liittyviä asioita, joten monenlaisten vastaajien mukanaolo on tärkeää. Tutkimuksella ei ole yläikärajaa, ja lähtökohtaisesti kaikilla tutkimukseen valituilla suomalaiseen kotitalousväestöön kuuluvilla henkilöillä on oikeus osallistua tutkimukseen.

Tarvittaessa haastattelussa voi olla muita henkilöitä avustamassa tai tiedot voi antaa toinen henkilö tutkimukseen valitun henkilön puolesta. Jos tutkimukseen valittu henkilö on esimerkiksi pahoin dementoitunut, mutta asuu edelleen kotonaan esimerkiksi omaishoidon turvin, voi kotitalouden muu henkilö vastata kysymyksiin. Ainoastaan laitoksissa asuvat henkilöt sekä kotitaloudet, jotka eivät päätä itse omista raha-asioistaan (esimerkiksi tehostetussa hoidossa tai edunvalvonnassa olevat), eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Yhteyttä ottava haastattelija selvittää aina erikseen vastaajan tilanteen ja sen, kuuluuko hänen kotitaloutensa tutkimuksen piiriin ja voidaanko hänet haastatella.

Tilastokeskus on valtion viranomainen, jota eivät koske samat suoramarkkinointikiellot kuin esimerkiksi kaupallisia tutkimuslaitoksia.

Tilastokeskuksen tuottamat tiedot kuvaavat yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä yleensä, ja ne on tarkoitettu palvelemaan erilaisia yhteiskunnan tietotarpeita. Tilastokeskus ei tee henkilötietolaissa tarkoitettuja markkina- ja mielipidetutkimuksia ja voi siksi lähettää haastattelupyyntöjä myös markkinointikiellossa oleville henkilöille.

Tilastokeskus sekoitetaan toisinaan kaupallisiin tutkimuslaitoksiin, joilla on samankaltainen nimi. Tilastokeskuksen haastattelijat kuitenkin lähettävät aina ennen puhelinyhteydenottoa kirjeen, jossa on selvästi merkitty Tilastokeskuksen logo sekä haastattelijan ja tutkijoiden yhteystiedot. Heiltä saa halutessaan lisätietoa tutkimuksesta. 

Kirje on osoitettu tutkimukseen valitulle kotitalouden jäsenelle, mutta vastaaja voi olla kuka tahansa kotitalouden jäsen, joka tuntee talouden asiat hyvin. Näin toimitaan erityisesti silloin, kun tutkimukseen valittu on alaikäinen tai lapsen asemassa. Pieni osa kysymyksistä kysytään suoraan tutkimukseen valitulta henkilöltä itseltään, mutta muutoin vastaaja voi olla joku muu kotitalouden jäsen. Halutessaan kukin jäsen voi itse vastata itseään koskeviin kysymyksiin.