XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Kansainvälinen hintavertailu: Ajoneuvot, ravintolat ja hotellit

Tiedonkeruun kuvaus

Kansainvälisen hintavertailun tarkoitus on tuottaa maakohtaiset ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna.

Tiedonkeruu perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1445/2007.

Kuluttajahintoja kerätään kansainväliseen hintavertailuun yhteensä kuusi kertaa 3 vuoden aikana. Seuraavien hintatutkimusten aikataulu on:

2019 kevät: kodinkoneet ja muut kodin hyödykkeet
2019 syksy: ajoneuvot, ravintolat ja hotellit
2020 kevät: palvelut
2020 syksy: terveydenhuolto ja huonekalut
2021 kevät: ruoka, juomat ja tupakka
2021 syksy: vaatteet ja jalkineet

Lisäksi joka toinen vuosi kerätään hintoja koneille ja laitteille investointihyödykkeiden hintavertailuun.

Keneltä tietoja kerätään?

Hintoja kerätään vähittäismyyntipisteistä Helsingin, Vantaan ja Espoon alueelta. Hintakeruuliikkeet vaihtelevat kunkin tutkimuskokonaisuuden mukaisesti. Mukana on edustava otos erikokoisia ja erityyppisiä liikkeitä.

Kokonaisuudessaan hintoja kerätään tutkimuksesta riippuen noin 2000–5000 kappaletta eli vuositasolla noin 4000–10 000 kappaletta. Koneille ja laitteille hintoja kerätään noin 200 kappaletta. Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat keräävät hinnat joko käynneillä liikkeissä tai puhelimitse esimerkiksi palvelujen hintakeruun yhteydessä. Lisäksi osa hinnoista kerätään sähköpostitse.

Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).

Peruste

EP:N JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1445/2007

Tietojen käsittely

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään annetut tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilasto- ja tutkimustarkoituksiin.

Tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuotoisina tilastoina tuoteryhmätasolla. Yksittäisen liikkeen tai tuotteen tietoja ei voi tunnistaa.

Mihin tietoja käytetään?

Kerättyjä hintoja käytetään ostovoimapariteettien laskemiseen Suomelle. Laskennasta vastaa EU:n tilastovirasto Eurostat, joka myös julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset.

Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) euroiksi tai Yhdysvaltojen dollareiksi.

Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:

Kuinka usein tietoja kerätään?

Muu säännöllinen