Käsitteet ja määritelmät
Ammatti
Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen ammattiluokitusta (Ammattiluokitus 2010). Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 18 000. Kuntasektorin ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kevan luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön.
Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastossa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala.
Henkilötyövuosi
Henkilötyövuosi kuvaa palkansaajan kokoaikaiseksi muunnettua työpanosta. Palkansaajaksi lasketaan vakituisesti tai tilapäisesti työskennellyt henkilö, jolle työpanos korvataan palkkatulona.
Vuoden kokopäiväisenä työskennellyt palkansaaja vastaa 1 henkilötyövuotta. Osa-aikaiset ilmoitetaan kokoaikaisiksi muunnettuina. Esimerkiksi:
- kuuden kuukauden kokoaikainen työskentely tai koko vuoden kestänyt puolipäiväinen työskentely vastaa 0,5 henkilötyövuotta
- kahdeksan kuukauden 60 % työskentely vastaa 0,4 henkilötyövuotta (0,6 * 8kk/12kk = 0,4)
Vuoden aikana lomautettuina tai palkattomalla vapaalla olleiden palkansaajien työpanos ilmoitetaan siltä ajalta, jolta heille on maksettu palkkaa.
Kokoaikainen
Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan tiedustelun yhteydessä.
Vrt. osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa.
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta:
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.
Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kuukausipalkkainen
Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi, ja ansio on pääasiassa saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Osa-aikainen
Palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan.
Vrt. kokoaikainen.
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla.
Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.
Palvelussuhteen luonne
Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.
Peruspalkka
Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.
Sopimusala
Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään KT Kuntatyönantajien ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa.
Säännöllinen viikkotyöaika
Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan sopia erikseen, ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Opettajilla säännöllinen viikkotyöaika on viikoittainen palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä.
Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.
Säännöllisen työajan ansio
Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta:
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.
Vrt. kokonaisansio.
Tehdyt työtunnit
Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.
Toimipaikka
Toimipaikka on yhdessä osoitteessa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia palveluja tai tuotteita tuottava yksikkö. Mikäli samassa osoitteessa on useaa erilaista toimintaa (esimerkiksi ala- ja yläaste), ilmoitetaan ne erillisinä toimipaikkoina. Erottelu tehdään toimialaluokituksen mukaisesti. Samassa osoitteessa sijaitsevia saman toimialan toimintoja ei erotella erillisiksi toimipaikoiksi.
Pääsääntöisesti alle kolme henkilötyövuotta työllistävistä yksiköistä ei muodosteta omia toimipaikkoja, vaan henkilöstö ilmoitetaan kootusti lähimmän samalla toimialalla olevaan työnohjauksen osoitteeseen.
Mikäli työnohjaukselle ei ole omaa osoitetta, toimipaikan voi muodostaa alle kolme henkilötyövuotta työllistävistä yksiköistä.
Kunnan toimipaikka on esimerkiksi yhdessä osoitteessa sijaitseva terveyskeskus, kirjasto, päiväkoti tai rakennuspalvelun työnjohtotoimisto.
Tuntipalkkainen
Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.