Julkaistu: 23.2.2015
Uudet velat uhkaavat velkajärjestelyn läpikäynyttä
- Velkajärjestelyt Suomessa 2000-luvulla
- Tutkimuksen kohdejoukko
- Työttömyys, perheettömyys ja matala koulutusaste korostuvat velkajärjestelyyn hakeutuneiden joukossa
- Osalla velkaantuminen jatkuu velkajärjestelyjen jälkeenkin
- Velkajärjestelyissä olleiden tulotaso velkajärjestelyn jälkeen
- Maksuvelvoitteet kasautuvat
- Tilastoaineisto tarjoaa yhden näkökulman ylivelkaantumisen tarkasteluun
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tutkimuksen kohdejoukko
Velkajärjestelyjen kokonaisaineistosta löytyy yhteensä noin 2 900 pysyvästi Suomessa oleskellutta henkilöä, joiden velkajärjestely on käräjäoikeudessa määrätty loppumaan vuonna 2008 ja joihin voidaan yhdistää henkilötunnuksen avulla taustatietoja, kuten sosioekonomiset taustatiedot ja tulotiedot velkajärjestelyyn hakeutumisvuodelta. Aineistot on muokattu tätä artikkelia varten ja esitetyt kokonaisluvut saattavat siten poiketa Tilastokeskuksen aiemmin julkaisemista tiedoista.
Tutkimusaineistoon valikoituneet velkajärjestelyhakemukset painottuvat vuosille 2002 (44 %) ja 2003 (38 %). Muina vuosina jätettyjä velkajärjestelyhakemuksia on aineistossa selvästi vähemmän (15 % vuosina 2001 ja 2004–2005, yksittäisiä hakemuksia vuosina 2000 ja 2006–2008). Tässä artikkelissa prosessin alkupisteeksi on valittu velkajärjestelyhakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen, näin ollen prosessien pituutta arvioitaessa on huomioitava oikeusprosessiin käytetty aika.
Aineistossa velkajärjestelyyn päätyneiden velat olivat velkajärjestelyn alkamisvuonna keskimäärin noin 205 000 euroa ja mediaanivelka noin 70 400 euroa. Tarkastelun kohteena olevien ylivelkaantuneiden valtionveron alaiset mediaanitulot olivat velkajärjestelyyn hakeutumisvuonna noin 13 000 euroa, eli 23 prosenttia koko 15 vuotta täyttänyttä väestöä pienemmät.1
Päivitetty 23.2.2015