Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 23.2.2015

Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta

  1. Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
  2. Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
  3. Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
  4. Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
  5. Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
  6. Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
  7. Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika

Vapaa-ajan palveluiden suhteellinen osuus kotitaloustyypeittäin on kaikista kulutusmenoista 6−10 prosenttia ja palvelumenoista 27−39 prosenttia. Osuudet ovat pienimmät yli 65-vuotiaiden talouksissa ja lapsiperheissä ja suurimmat alle 65-vuotiaiden yksinasuvien talouksissa. Kulutusyksikköä kohden eniten rahaa vapaa-ajan palveluihin käyttävät alle 65-vuotiaat lapsettomat parit ja yksinasuvat, joiden kulutus painottuu muita kotitalouksia enemmän ravintola- ja kahvilapalveluihin ja matkailuun. Myös lapsiperheet käyttävät ravintola- ja kahvilapalveluihin suurimman osan vapaa-ajan palveluiden menoistaan. Lasten harrastukset vievät rahaa ja nämä kotitaloudet poikkeavatkin muista siten, että urheilu- ja vapaa-ajan palvelut ovat keskeiset. (Kuvio 4.)

Sosioekonomisen aseman mukaan vapaa-ajan palveluiden osuus kokonaismenoista on 5−9 prosenttia ja palvelumenoista 28−34 prosenttia. Suurimmat osuudet ovat ylempien toimihenkilöiden ja opiskelijoiden talouksissa ja pienimmät työttömien ja eläkeläisten talouksissa. Määrälliset erot ovat varsin suuret. Kun työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden talouksissa käytetään vuosittain 900−1 300 euroa/kulutusyksikkö vapaa-ajan palveluihin, ylempien toimihenkilöiden taloudet käyttävät 3 000 euroa. Matkailu sekä ravintola- ja kahvilapalvelut ovat merkittävimmät vapaa-ajan palveluiden kulutuskohteet kaikilla ryhmillä. Maatalousyrittäjien taloudet eroavat muista siinä, että palvelumenot ovat muita työmarkkinoilla toimivia pienemmät ja ne painottuvat erityisesti valmismatkoihin. (Kuvio 5.)

Kuvio 4. Vapaa-ajan palvelumenot kotitaloustyypin mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö/v.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.

Kuvio 5. Vapaa-ajan palvelumenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015