Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 23.2.2015

Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta

  1. Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
  2. Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
  3. Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
  4. Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
  5. Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
  6. Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
  7. Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa

Palvelumenojen väestöryhmittäisiä eroja tarkastelen erilaisissa kotitaloustyypeissä ja sosioekonomisen aseman mukaan. Molempien taustatekijöiden voidaan olettaa vaikuttavan palvelumenojen suuruuteen ja palveluiden kysynnän kohdentumiseen. Eri elämänvaiheessa olevat kotitaloudet tarvitsevat arjessaan erilaisia palveluita. Samoin vapaa-ajan viettotavat vaihtelevat ikäryhmittäin. Väestön ikääntyessä entistä keskeisimmiksi ovat muodostumassa ikääntyville suunnatut palvelut. Palveluiden käyttö on riippuvaista myös niistä mahdollisuuksista, joita kotitalouksilla on niiden hankkimiseen. Sosioekonominen asema kuvaa osittain tätä näkökohtaa.

Palveluiden osuus (pl. asuminen) kulutuksesta vaihtelee kotitaloustyypin mukaan 22 prosentista 27 prosenttiin. 65 vuotta täyttäneiden ja yksinhuoltajien talouksien palvelumeno-osuudet vuonna 2012 olivat 22−23 prosenttia. Yksinasuvien ja lapsettomien parien talouksissa osuus oli 26 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheissä 27 prosenttia.

Taulukko 2. Kotitalouksien kulutusmenot ja palvelumenot (pl. asuminen) sekä palveluiden osuus kulutusmenoista kotitaloustyypin ja kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2012. Euroa/kulutusyksikkö, prosenttia.

  Kulutusmenot yhteensä, e/ky/v. Palvelumenot e/ky/v. Palvelumenojen osuus kulutusmenoista, %
Kaikki kotitaloudet 23 965 6 318 26
Kotitaloustyyppi      
Yksinasuvat, alle 65-v. 23 573 6 277 26
Lapsettomat parit, alle 65-v. 28 396 7 557 26
Yksinhuoltajataloudet 22 784 5 436 23
Kahden huoltajan lapsiperheet 26 229 7 144 27
65 vuotta täyttäneiden taloudet 18 930 4 303 22
Muut kotitaloustyypit 24 831 5 873 23
Sosioekonominen asema      
Maatalousyrittäjät 24 648 6 510 26
Muut yrittäjät 32 842 8 679 26
Ylemmät toimihenkilöt 31 508 8 864 28
Alemmat toimihenkilöt 26 754 7 072 26
Työntekijät 23 591 5 864 24
Opiskelijat 14 482 3 920 27
Eläkeläiset 19 036 4 293 22
Työttömät 14 944 3 042 20
Muut sosioekonomiset ryhmät 18 423 4 297 23

Kulutusyksikkö: ks. Tarja Hatakan artikkelin tietolaatikko tässä numerossa.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.

Palveluihin käytetty rahamäärä vaihtelee melkoisesti erilaisissa kotitaloukissa. Eniten rahaa kulutusyksikköä kohden palveluihin käyttivät lapsettomat parit ja kahden huoltajan lapsiperheet. Yksinhuoltajatalouksien menot jäivät selvästi jälkeen muiden lapsiperheiden menoista. Pienimmät palvelumenot olivat ikääntyneiden talouksissa. (Taulukko 2.)

Sosioekonominen asema vaikuttaa palvelukulutukseen enemmän kuin elämänvaihe. Vuonna 2012 palveluiden osuus kulutuksesta vaihteli 20 prosentista (työttömien taloudet) 28 prosenttiin (ylempien toimihenkilöiden taloudet). Kulutuksen palveluvaltaisuus ei liity palveluihin käytetyn rahamäärän suuruuteen. Opiskelijoiden kulutuksesta palveluiden osuus oli 27 prosenttia, vaikka niihin käytetty rahamäärä oli pieni. Työmarkkinoilla toimiminen erottelee palvelukulutusta samoin kuin koko kulutustakin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015