Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 23.2.2015

Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta

  1. Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
  2. Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
  3. Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
  4. Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
  5. Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
  6. Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
  7. Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana

Seuraavaksi tarkastelen palvelumenojen rakennetta. Minkälaisia palveluita kotitaloudet käyttävät, kun suurinta palvelumenoryhmää − asumista − ei oteta huomioon? Tarkastelussa mukana olevat palvelut on lueteltu tietolaatikossa.

Taulukko 1. Kotitalouksien palvelumenojen (pl. asumispalvelut) rakenne vuosina 1985−2012. Prosenttia.

  1985 1990 1995 2001 2006 2012
Palvelut yhteensä 100 100 100 100 100 100
Kotiin ja vaatteisiin liittyvät palvelut 2 1 2 2 2 2
Terveydenhoitopalvelut 7 8 8 7 6 6
Kuljetuspalvelut 16 14 15 15 14 21
Tietoliikennepalvelut 6 6 8 13 11 9
Muut vapaa-ajan palvelut 10 10 11 10 12 11
Valmismatkat 7 8 5 5 6 5
Ravintolat ja kahvilat 21 17 16 17 15 13
Majoituspalvelut 1 2 1 1 2 3
Vakuutukset 7 8 8 8 9 9
Muut palvelut 23 24 26 22 23 21

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.

Kotitalouksien käyttämät palvelut liittyvät pääosin vapaa-aikaan, järjestötoimintaan (sisältyy ryhmään muut palvelut), liikenteeseen, tietoliikenteeseen, vakuutustoimintaan sekä terveydenhoitoon (taulukko 1). Näistä monen merkitys on esitettyä suurempi, koska myös julkinen sektori on näissä palveluiden tuottajana tai palvelutuotannon tukijana. Kotitalouspalveluiden käyttöä on pyritty edistämään mm. verotuksessa tehtävän kotitalousvähennyksen avulla, mutta niiden osuus kaikista palvelumenoista on säilynyt melko vaatimattomana (taulukko 1).

Ravintola- ja kahvilapalveluiden kulutus on ollut merkittävin yksittäinen palvelukulutuksen laji. Sen meno-osuus on kuitenkin pienentynyt vuosien myötä. Työpaikkaruokailu on vähentynyt samoin kuin ravintoloissa ja kahviloissa vietetty aika. Tähän saattaa olla syynä väestön ikääntyminen. 70-luvun nuoret eivät vietä ravintoloissa aikaa enää 2000-luvulla. (Varjonen 2012, 37.) Kuljetuspalveluiden osuus menoista on kasvanut erityisesti vuoden 2006 jälkeen, mutta syynä siihen saattaa olla vuoden 2012 Kulutustutkimuksen tiedonkeruussa toteutettu muutos, mikä lisäsi auton korjauksiin ja huoltoon käytettyä rahamäärää. Tietoliikennepalveluiden osuus palvelumenoista oli suurimmillaan vuonna 2001 niiden merkittävän kasvun jälkeen, joka tapahtui 1990-luvun lopulla (Ahlqvist 2009, 138).

Palvelumenojen suurin ryhmä on kaikkina tarkasteluvuosina ollut "muut palvelut", joka koostuu hyvin erilaisista maksuista ja palveluista. Suurin yksittäinen erä tässä ryhmässä ovat erilaiset yhdistysmaksut, ammatti- ja muiden järjestöjen jäsenmaksut sekä kirkollisverot. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat kauneudenhoidon palvelut sekä sosiaalipalvelut.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015