Julkaistu: 29.9.2014

Koululaisten vanhempien kiireet

  1. Koululaisten vanhempien ajankäyttö ja päivärytmit
  2. Viikonloppuisin tehdään paljon kotitöitä
  3. Koululaisten äidit elävät ruuhkavuosia
  4. Isillä ja äideillä on erilaiset rytmit
  5. Kiirettä kouluikäisten perheissä
  6. Tasa-arvo ei toteudu vielä vanhempien ajankäytössä
  7. Lähteet

Koko dokumentti yhdella sivulla


Viikonloppuisin tehdään paljon kotitöitä

Äitien ja isien ajankäytössä on eroja. Kuten kuviosta 1 voidaan havaita, koululaisten isillä sekä viikon ansiotyöaika että vapaa-aika ovat pidemmät kuin äideillä. Äidit puolestaan tekevät kotitöitä huomattavasti enemmän kuin isät. Äitien vapaa-aika jää siis selvästi lyhyemmäksi, mutta ansiotyöhön ja kotityöhön sidottua aikaa on viikoittain yhteensä lähes kahdeksan tuntia enemmän kuin isillä.

Kuvio 1. Koululaisten vanhempien viikoittainen ajankäyttö. Tuntia/viikko.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus 2009/2010.

Tarkastelun kohteen olevissa kouluikäisen perheissä äitien osuus kotitöistä on 64 prosenttia. Kotityöt jakautuvat näin ollen keskimääräistä epätasaisemmin, sillä kaikissa kouluikäisten perheissä naisten kotityöosuus on 58 prosenttia, mikä puolestaan on lähellä koko väestön keskiarvoa (Pääkkönen & Hanifi 2011, 28). Tarkasteltava ryhmä poikkeaa kaikista kouluikäisten vanhemmista siinä, että mukana ei ole vanhempia, joilla on vain yksi kouluikäinen eikä niitä, joissa isä tai äiti ei ole ansiotyössä. Kuten kaikista kouluikäisten perheistä on myös tarkasteltavasta ryhmästä muutama prosentti yksinhuoltajaäitien talouksia.

Viimeisimpään ajankäyttötutkimukseen liittyvässä haastattelussa tiedusteltiin, kokeeko vastaaja olevansa liikaa vastuussa kotitöistä. Keskimäärin kuusi prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista koki usein olevansa liikaa vastuussa kotitöistä. Vastaavasti noin 70 prosenttia miehistä ja 50 prosenttia naisista ei lainkaan kokenut niin. Tarkastelluista koululaisten äideistä keskimääräistä useammat (21 prosenttia) kokivat olevansa usein liikaa vastuussa kotitöistä ja lähes 30 prosenttia ei ollenkaan kokenut niin. Koululaisten isät puolestaan kokivat kotityövastuuta hieman harvemmin kuin koko väestön miehet keskimäärin.

Koululaisten äitien viikoittaisesta 27 tunnin kotityöajasta suurimman osan muodostavat ruokatalouden hoito (21 prosenttia), siivous (19 prosenttia) ja lastenhoito (19 prosenttia). Isillä niin ikään ruokatalouden hoito ja siivous sekä lisäksi rakentaminen ja korjaus vievät suurimman osan (kukin noin 17 prosenttia) heidän viikoittaisesta 16 tunnin kotityöajastaan. Suurin osa kotitöistä tehdään arkipäivisin. Viikonloppuihin niistä ajoittuu noin 30 prosenttia sekä äideillä että isillä siten, että lauantaisin tehdään lähes kaikkia kotitöitä enemmän kuin arkipäivisin, sunnuntaisin taas keskimääräistä vähemmän.

Lauantai on koululaisten perheissä erityisesti siivouspäivä ja ostospäivä. Lisäksi isät tekevät silloin rakennus- ja korjaustöitä selvästi enemmän kuin muina päivinä. Äideillä myös sunnuntaisin useimpia kotitöitä on yhtä paljon tai enemmän kuin arkipäivinä, ainoastaan kotityöhön liittyviä matkoja on selvästi vähemmän. Isillä sunnuntaisin vain rakentamista ja korjausta sekä siivousta on enemmän kuin arkena, kun taas muita kotitöitä on vähemmän.

Äitien ja isien välillä ei juuri ole eroa vapaa-ajan ja ansiotyön ajoittumisessa viikonlopun päiville. Ansiotyöstä vain 10 prosenttia jää viikonloppuihin, sunnuntaille jää hieman enemmän kuin lauantaille. Vapaa-aikaa puolestaan on viikonloppuisin keskimäärin enemmän kuin arkisin. Vapaa-ajasta vietetään 64 prosenttia arkena ja loppu osa jakaantuu isillä lähes tasan lauantaille ja sunnuntaille. Äideillä puolestaan sunnuntaisin on hieman enemmän vapaa-aikaa kuin lauantaisin. Suurimman osan sekä äitien (38 prosenttia) että isien vapaa-ajasta (42 prosenttia) vie television katselu ja musiikin kuuntelu. Seuraavaksi eniten molemmilla aikaa kuluu sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kulttuuritapahtumiin (äideillä 22 prosenttia ja isillä 18 prosenttia) sekä kolmanneksi lukemiseen (molemmilla noin 11 prosenttia).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014