Julkaistu: 23.9.2013

Palkkaa passin perusteella

  1. Ulkomaalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän kautta linjan
  2. Palkkaerot johtuvat pitkälti ammattirakenteesta
  3. Kun ammattirakenne otetaan huomioon, henkilö- ja yritysominaisuuksilla ei ole selitysvoimaa
  4. Palkkaero vaihtelee ammateittain
  5. Eri maiden kansalaisilla suuret palkkaerot
  6. Palkkaero pieni, mutta selittämätön
  7. Lähde:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Eri maiden kansalaisilla suuret palkkaerot

Palkkaeroa voidaan tarkastella myös jakamalla Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset OECD-maiden ja kehittyvien maiden kansalaisiin. Yksinkertainen keskiarvotarkastelu osoittaa, etteivät Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset ole homogeeninen ryhmä: OECD-maiden kansalaisten keskituntipalkka oli 18,10 euroa, ja kehittyvien maiden kansalaisten 14,20 euroa. Mikäli OECD-maiden joukosta poistetaan vuonna 2010 mukaan liittynyt Viro, nousee OECD-maiden kansalaisten keskituntipalkka 21,20 euroon. Tämä on 15 prosenttia suomalaisten keskipalkkaa enemmän.

Eri maiden kansalaisten välillä onkin suuria palkkaeroja (taulukko 3). Virolaisten ja venäläisten keskipalkat ovat noin 80 prosenttia, thaimaalaisten, nepalilaisten ja nigerialaisten noin 60 prosenttia suomalaisten keskipalkoista. Sen sijaan brittien ja saksalaisten keskimääräiset ansiot ovat noin 30 prosenttia suomalaisten keskimääräisiä ansioita suurempia. Myös intialaiset ansaitsevat enemmän kuin suomalaiset.

Ammattirakenteen sekä henkilö- ja yritysominaisuuksien vakioiminen tasoittaa kansalaisuuskohtaisia palkkaeroja huomattavasti, joskin kansalaisuuskohtaiset erot säilyvät. Saksalaisten ja brittien palkat ovat vastaavissa ammateissa toimivien ja havaittavilta ominaisuuksiltaan vastaavanlaisten suomalaisten palkkoja suurempia. Sen sijaan kehittyvien maiden kansalaisten palkat ovat pienempiä. Suurin selittämätön palkkaero on nigerialaisilla, joiden palkat vastaavat 86 prosenttia kantaväestön palkoista. Myös kiinalaisilla, thaimaalaisilla ja venäläisillä selittämättömäksi palkkaeroksi jää noin kymmenen prosenttia.

Taulukko 3. Palkkoja kansalaisuuksittain vuonna 2011.

Kansalaisuus Euroa/tunti Tuntiansioiden suhde Suhde ammattivakioituna* Suhde havaittavat ominaisuudet vakioituna**
OECD-maa 18,14 0,99 0,99 1,00
OECD-maa, pl. Viro 21,17 1,15 1,00 1,03
Kehittyvä maa 14,21 0,77 0,95 0,95
Viro 14,90 0,81 0,97 0,96
Venäjä 14,36 0,78 0,89 0,90
Ruotsi 18,56 1,01 1,00 1,01
Kiina 17,06 0,93 0,90 0,93
Saksa 23,66 1,29 1,01 1,05
Britannia 24,78 1,35 1,07 1,09
Thaimaa 11,56 0,63 0,89 0,91
Intia 20,51 1,11 0,96 1,04
Nepal 11,77 0,64 0,93 0,94
Puola 17,75 1,00 0,94 0,99
Nigeria 11,03 0,60 0,90 0,86
* Ammattirakenne on vakioitu ISCO5-tasolla PNS-menetelmällä.
** Ammattirakenne, ikä, työkokemus, työsuhdemuoto, koulutusaste- ja ala, sekä työpaikan sijainti, toimiala sekä sektori on vakioitu PNS-menetelmällä.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.9.2013