Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle.

Julkaistu: 20.3.2013

Tulokäsitteen muutoksen vaikutukset väestöryhmittäisiin pienituloisuusasteisiin

Koko dokumentti sivutettuna


Vuonna 2013 julkaistavissa, tilastovuotta 2011 koskevissa tulonjakotilaston julkaisuissa on vaihdettu käytettävä tulokäsite. Muutoksen myötä omistusasumisesta saatavaa laskennallista etuutta ja myyntivoittoja ei enää oteta tuloina huomioon. Käsitteen muutoksella on vaikutuksia väestöryhmittäisen pienituloisuuden kuvautumiseen erityisesti iäkkäissä ja nuorissa ryhmissä.

Tilastovuodesta 2011 alkaen tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään käyttämään keskeisimpänä tulokäsitteenä kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja. Tätä ennen julkaisujen pääkäsite on ollut kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Keskeinen ero tulokäsitteiden välillä on se, että asuntotulot sekä veronalaiset luovutusvoitot (eli myyntivoitot) eivät kuulu enää julkaisuissa käytettävän tulokäsitteen piiriin. Tulokäsitteen muutosta on selvitetty 30.1.2013 julkaistun pienituloisuuden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä sekä julkaisujen laatuselosteissa. 1.

Tulokäsitteen muutoksen taustalla on tarve yhtenäistää julkaistavia tietoja Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin EU-SILC-tutkimuksesta julkaisemien tietojen kanssa. Yhtenäistäminen on tarpeen, koska tulonjakoa, pienituloisuutta ja muuta syrjäytymisuhkaa seurataan tarkasti sekä komissiossa että kansallisella tasolla niin Eurostatin julkaisemien tilastojen kuin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Suomen EU-SILC-tiedot laaditaan tulonjakotilaston aineistosta.

Tässä artikkelissa kuvataan, mitä vaikutuksia tulokäsitteen muutoksella on pienituloisuudesta saatavaan kuvaan, erityisesti pienituloisuuden väestöryhmittäisiin eroihin. 2.

Muutokset koko väestön tasolla pieniä

Tulokäsitteen vaihdos voi vaikuttaa kahdella tavalla väestöryhmien pienituloisuusasteisiin. Ensinnäkin tulokäsitteen muutos vaikuttaa suoraan kotitalouksien tulojen tilastointiin. Kun laskennallista asuntotuloa ei pidetä tulona, tilastoidut tulot ovat tietenkin pienempiä. Tilastoidut tulot voivat olla kuitenkin myös suurempia, kun tuloista ei vähennetä negatiivista asuntotuloa, joka syntyisi asuntolainan korkojen ylittäessä asunnosta koituvan laskennallisen hyödyn.

Toiseksi asuntotulon poistaminen muuttaa koko väestön tilastoituja tulosuhteita, liikuttaa keskituloa ja siitä laskettavaa pienituloisuusrajaa, ja vaikuttaa tätä kautta myös sellaisiin talouksiin, joiden omat tulot eivät muutu tulokäsitteen vaihduttua, esimerkiksi vuokra-asunnoissa asuviin. Vaikka kotitalouden omat tulot eivät muutu, muiden talouksien tulot muuttuvat, jolloin talouksien järjestys tulojakaumalla vaihtuu.

Mediaanitulot ja sen mukana pienituloisuusraja siis on alempana rahatulokäsitteen perusteella kuin käytettävissä olevan tulon (ml. asuntotulo) käsitteellä mitattuna (kuvio 1). Asuntokannan rakennemuutosten ja arvonnousun myötä laskennallisen asuntotulon merkitys on vuosien mittaan kasvanut.

Kuvio 1. Pienituloisuusrajan muutos eri tulokäsitteillä vuosina 1966–2011

Pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä eivät muutu merkittävästi koko väestön tasolla tulokäsitteen muutoksen takia. Vuoden 2011 pienituloisuusaste on käytettävissä olevilla rahatuloilla mitattuna 13,2 prosenttia ja käytettävissä olevilla tuloilla asuntotulo mukaan lukien 13,4 prosenttia, ja henkilömäärä pysyy kummallakin käsitteellä noin 700 000:ssa.

Tulokäsitteen muutoksen takia osa aiemmin pienituloisiksi määrittyneistä henkilöistä poistuu pienituloisuudesta ja osa pienituloisuusrajan yläpuolella olleista määrittyy uudella tulokäsitteellä pienituloisiksi. Valtaosin pienituloisten joukko pysyy kuitenkin samana (taulukko 1). Myös pienituloisuusasteen kehitys pitkällä aikavälillä on samansuuntainen kummallakin käsitteellä.

Taulukko 1. Henkilöiden siirtymät pienituloisuuteen ja sieltä pois tulokäsitteen muutoksen myötä vuonna 2011.

Käytettävissä olevat tulot (vanha käsite)
Pienituloisuusrajan
yläpuolella alapuolella
Käytettävissä olevat rahatulot (uusi käsite) Pienituloisuusrajan yläpuolella 4 466 000
Ei pienituloinen kummallakaan käsitteellä
150 000
Pienituloinen vanhalla, mutta ei uudella käsitteellä
alapuolella 143 000
Pienituloinen uudella, mutta ei vanhalla käsitteellä
561 000
Pienituloinen molemmilla käsitteillä

Pienituloisuusasteiden erisuuntaiset vuosimuutokset selittyvät asuntojen hintojen ja vuokratason kehityksellä, joka on vaikuttanut laskennallisen asuntoetuuden kautta tulokehitykseen käytettävissä olevan tulon käsitteessä. Sen sijaan myyntivoittojen poistamisen vaikutus pienituloisuusasteeseen on vähäinen. Tulokäsitteen muutoksella on tuntuvin vaikutus juuri asunnon omistajien ja vuokraajien välisiin pienituloisuuseroihin: ero kaventuu. Omistusasujien pienituloisuusaste nousee tilastoitujen tulojen jäädessä pienemmiksi ja vuokra-asukkaiden pienituloisuusaste laskee pienituloisuusrajan noustessa.

Kuvio 2. Tulokäsitteen muutoksen vaikutus pienituloisuusasteisiin asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 1995–2011

Tulokäsitteen muutoksen aiheuttamat väestöryhmittäisten pienituloisuusasteiden muutokset ovat seurausta väestöryhmien asumisen rakenteista. Asunnon omistaminen yleistyy iän myötä, on joissakin elinvaiheissa yleisempää ja on myös sosioekonomisen aseman mukaan tarkastellen erilaistunutta. Koko väestön tasolla vaikutukset kumoavat toisiaan.

Taulukko 2. Koko väestön pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä vuosina 1995–2011

Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
1995 386 000 7,6 362 000 7,2
1996 435 000 8,6 431 000 8,5
1997 433 000 8,5 420 000 8,3
1998 496 000 9,7 501 000 9,8
1999 494 000 9,7 520 000 10,2
2000 534 000 10,5 576 000 11,3
2001 596 000 11,6 576 000 11,2
2002 582 000 11,3 587 000 11,4
2003 573 000 11,1 591 000 11,5
2004 612 000 11,9 629 000 12,2
2005 656 000 12,7 661 000 12,8
2006 679 000 13,1 652 000 12,5
2007 721 000 13,8 707 000 13,5
2008 728 000 13,9 696 000 13,3
2009 697 000 13,2 690 000 13,1
2010 728 000 13,7 716 000 13,5
2011 704 000 13,2 711 000 13,4

Sivun alkuun

Pienituloisuusasteet muuttuvat sekä iäkkäillä että nuorilla

Kuva pienituloisuudesta muuttuu käsitemuutoksen myötä erityisesti iän mukaisesti tarkasteltuna. Pienituloisuusaste kasvaa erityisen voimakkaasti 75 vuotta täyttäneillä, joilla pienituloisuusaste nousee 20,5:stä 27,6:een ja pienituloisten henkilöiden määrä nousee noin 30 000:lla. (Taulukko 3.) Ikääntyvien pienituloisuusasteen nousu johtuu juuri omistusasunnosta saatavan laskennallisen asuntotulon poistamisesta tulokäsitteestä. Sukupuoli huomioon ottaen pienituloisuus kasvaa suhteellisesti eniten 75 vuotta täyttäneillä miehillä, joilla pienituloisuusaste lähes kaksinkertaistuu (taulukko 4). Henkilömääräisesti lisääntyy kuitenkin enemmän pienituloisten 75 vuotta täyttäneiden naisten lukumäärä; heitä on uudella tulokäsitteellä 20 000 enemmän kuin asuntotulon huomioivalla tulokäsitteellä (taulukko 5). Sukupuolten välisen eron taustalla on se, että 75 vuotta täyttänyt väestö on naisvaltaista; koko ikäryhmästä kolmannes on miehiä.

Tulokäsitteen vaihdos pienentää erityisesti nuorten pienituloisuusasteita. 18–24-vuotiaiden pienituloisuusaste laskee 29,2:sta 24,8:aan eli noin 20 000 henkilöllä. Myös 25–34-vuotiaiden pienituloisuus vähenee 14,6 prosentista 11,8:aan.

Taulukko 3. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011

  Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
0–17 121 000 11,1 132 000 12,0
18–24 109 000 24,8 128 000 29,2
25–34 80 000 11,8 98 000 14,6
35–49 92 000 9,0 100 000 9,8
50–64 125 000 11,0 118 000 10,4
65–74 59 000 11,2 48 000 9,0
75+ 118 000 27,6 87 000 20,5
Pienituloiset yhteensä 704 000 13,2 711 000 13,4

Taulukko 4. Miesten pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011

  Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
0–17 64 000 11,5 68 000 12,2
18–24 56 000 25,1 64 000 28,2
25–34 43 000 12,5 55 000 15,8
35–49 51 000 9,9 53 000 10,2
50–64 73 000 13,0 65 000 11,7
65–74 21 000 8,4 15 000 6,2
75+ 27 000 17,4 17 000 10,5
Pienituloiset yhteensä 335 000 12,9 336 000 12,9

Taulukko 5. Naisten pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011

  Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
0–17 57 000 10,7 63 000 11,8
18–24 52 000 24,5 64 000 30,2
25–34 37 000 11,2 44 000 13,3
35–49 41 000 8,1 47 000 9,4
50–64 52 000 9,0 53 000 9,1
65–74 39 000 13,7 32 000 11,4
75+ 90 000 33,6 71 000 26,3
Pienituloiset yhteensä 368 000 13,6 375 000 13,8

Sivun alkuun

Koko väestön tulojen muutos muuttaa yksinhuoltajien pienituloisuusasteita

Myös kotitalouden elinvaiheen mukaisissa tarkasteluissa on havaittavissa, että pienituloisuusasteet muuttuvat niilläkin, joilla asuntotulo ei ole ollut merkittävä tuloerä. Yhden huoltajan talouksissa asuvat ovat yksin asuvien lisäksi ryhmä, joiden keskuudessa pienituloisuus on muita yleisempää. Yhden huoltajan talouksissa asuvien henkilöiden pienituloisuus vähenee tulokäsitteen vaihduttua, sillä yksinhuoltajataloudet sijaitsevat tulojakaumalla usein pienituloisuusrajan läheisyydessä. Noin 69 000 pienituloisesta yhden huoltajan talouden jäsenestä 22 000 "nousee" pienituloisuudesta siksi, että pienituloisuuden raja laskee, vaikka heidän tuloissaan ei tapahdu mainittavaa muutosta. Tulokäsitteen aiheuttaman tulojen muutoksen takia pienituloisuusrajan alapuolelle tipahtaa noin 6 000 yhden huoltajan taloudessa asuvaa henkilöä. (Taulukko 5.)

Taulukko 6. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011

  Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
Yhden hengen taloudet 346 000 33,4 327 000 31,6
Lapsettomat parit 100 000 6,3 109 000 6,9
Lapsiperheet yht. 220 000 9,7 237 000 10,5
Parit, joilla lapsia 166 000 8,3 168 000 8,4
Yksinhuoltajat 53 000 21,6 69 000 27,9
Muut 38 000 8,6 37 000 8,4
Yhteensä 704 000 13,2 711 000 13,4

Sivun alkuun

Tulokäsitteen muutos vaikuttaa lähes kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin

Taulukko 7. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä henkilön sosioekonomisen aseman mukaan

  Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
Yrittäjät 42 000 13,9 36 000 11,8
Maatalousyrittäjät 9 000 15,9 5 000 9,3
Työnantajayrittäjät 6 000 5,9 4 000 4,3
Yksinäisyrittäjät 27 000 18,5 26 000 17,7
Palkansaajat 44 000 2,3 61 000 3,2
Ylemmät toimihenkilöt .. .. .. ..
Alemmat toimihenkilöt 17 000 2,3 23 000 3,2
Työntekijät 25 000 4,1 35 000 5,8
Opiskelijat ja koululaiset 119 000 27,0 138 000 31,3
Eläkeläiset 247 000 19,3 204 000 15,9
Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät 52 000 40,7 33 000 25,9
Eläkkeellä olevat muut yrittäjät 23 000 23,1 15 000 15,0
Eläkkeellä olevat toimihenkilöt 41 000 7,6 40 000 7,3
Eläkkeellä olevat työntekijät 107 000 23,2 95 000 20,7
Muut eläkeläiset 24 000 47,1 21 000 40,8
Työttömät 111 000 44,6 121 000 48,7
Muut ammatissa toimimattomat 35 000 19,0 38 000 20,5
Alle 16-vuotiaat 105 000 11,2 114 000 12,1
Kaikki 704 000 13,2 711 000 13,4

Tuntuvin pienituloisuusasteiden muutos havaitaan maatalousyrittäjillä (nousu yli 6 prosenttiyksikköä) ja etenkin eläkkeellä olevilla entisillä maatalousyrittäjillä (nousu lähes 15 prosenttiyksikköä), kun usein maaseudulla sijaitsevien omakotitalojen tuottamaa asuntoetua ei enää lasketa tuloihin. Myös muiden eläkeläisten pienituloisuusasteet nousevat. Työmarkkinoilla aktiivisen väestön, opiskelijoiden ja lasten pienituloisuusasteet alenevat. Muutossuuntien eroon vaikuttavat rakenteelliset asuntojen hallintasuhteiden erot.

Lisätietoja

Tulonjakotilaston julkaisemisessa tehty pääkäsitteen vaihdos vaikuttaa pienituloisuuden kuvautumiseen monissa väestöryhmittäisissä tarkasteluissa. Tilaston tulosten julkaiseminen tapahtuu jatkossa vain käytettävien rahatulojen käsitteellä. Tulonjakotilaston perusaineistoon kerätään kuitenkin edelleen myös vanhan tulokäsitteen muodostamiseen vaadittavat tulotiedot. Vanhalla, asuntotulon ja myyntivoitot huomiovalla tulokäsitteellä tehtäviä tarkasteluja on saatavilla pyydettäessä tulonjakotilastosta. Lisätietoja asumismenojen vaikutuksesta tuloihin ja asumisrasitteesta julkaistaan erillisinä julkistuksina.

________________

  1. Muutos koskee ainoastaan julkaisukäytäntöä, sillä aineistoon tuotetaan myös vanhan tulokäsitteen mukaiset tuloerät.
  2. Tulokäsitteen muutoksen lisäksi tulonjakotilaston aikasarjaan on tehty päivityksiä eräiden tuloerien osalta, mistä johtuen lopulliset tiedot koko väestön pienituloisuudesta ovat tarkentuneet ennakkotiedoista.


Päivitetty 20.3.2013