Me kaikki tarvitsemme ekosysteemejä joka päivä
- Ekosysteemitilinpidosta osa ympäristötilinpitoa?
- Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin mittaamisen väline
- Tilastoyksikkönä ruuduista muodostuva alue
- Tileillä kuvataan tuotantoa ja terveydentilaa
- Kokeiluja tarvitaan
- Paikkatieto kaikkien eurooppalaisten ulottuville
- Soiden ekosysteemipalvelujen arvo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin mittaamisen väline
Yhteiskunnan luontopääoma – sen elävät ja elottomat luonnonvarat – määrittää olennaisesti yhteiskunnan hyvinvointia. Kansakuntien koko varallisuutta voidaan arvioida vain ottamalla kattavasti huomioon kaikki pääoman muodot:
- tuotetun pääoman: rakennukset, tiet, tehtaat,
- inhimillisen pääoman: tiedot ja taidot,
- sosiaalisen pääoman: yhteiskunnan laitokset ja sosiaaliset suhteet sekä
- luontopääoman: elävät ja elottomat luonnonvarat.
Tätä laajaa pääomatarkastelua on esitetty kestävän kehityksen tilastollisen mittaamisen lähtökohdaksi. Ekosysteemitilinpidon avulla ympäristötilinpidon keskuskehikkoa voidaan laajentaa ottamaan huomioon sellaisetkin luontopääoman palvelut, joista ei synny markkinoilla myytäviä tuotteita tai palveluita, joita kansantalouden tilinpito ja ympäristötilinpidon keskuskehikko mittaavat.
Ekosysteemipalvelujen mittaamista on käytetty ympäristön ja luonnonvarojen rahamittaiseen arvottamisen lähtökohtana. Siihen ne soveltuvatkin paremmin kuin vanhemmat menetelmät. Ekosysteemitilinpidon perustiedoissa rahamääräisiä tietoja esitetään vain niiltä osin kuin ne ovat todellisia, havaittavia markkinahintoja.
Hypoteettisiin mallilaskelmiin perustuvat markkinattomien palveluiden tai tuotteiden hinnoittelut viralliset tilastontuottajat jättäisivät mieluummin tutkimuslaitoksille. Toki ympäristötilinpidon tietoja voidaan käyttää tällaisten mallien lähtöaineistona. Malleihin joudutaan kuitenkin tekemään oletuksia, joita virallisissa tilastoissa vältetään. Soiden ekosysteemipalvelujen arvottaminen tarjoaa esimerkin tutkimuksista.
Päivitetty 5.6.2012